Onko Suomessa ollut joskus tulivuoria?

0 katselukertaa
Kyllä on, sillä maapallon historian varrella nykyisen Suomen alueella on ollut aktiivista vulkaanista toimintaa. Suomen kallioperän historia osoittaa maapallon muinaisten tulivuorten purkautuneen miljardeja vuosia sitten arkeeisella ja proterotsooisella maailmankaudella. Nykyään Suomessa ei kuitenkaan ole aktiivisia tulivuoria eikä maan kallioperässä ole merkkejä lähiaikoina aktivoituvista tulivuorista.
Kommentti 0 tykkäystä

Onko Suomessa ollut joskus tulivuoria? Muinainen historia

Kysymys siitä, onko suomessa ollut joskus tulivuoria, herättää mielenkiintoa tutustuttaessa pohjoisen alueemme muinaiseen geologiaan ja kallioperän kehitykseen. Tutustu siihen, millaista vulkaanista toimintaa Suomessa on muinoin tapahtunut ja millainen geologinen tilanne maassamme vallitsee nykyisin.

Onko Suomessa ollut joskus tulivuoria?

Kyllä, suomen muinaiset tulivuoret ovat olleet todellisuutta, ja maa on itse asiassa ollut muinoin erittäin aktiivista vulkaanista aluetta. Nykyisin kallioperämme on vakaa, mutta miljardeja vuosia sitten täällä roiskui sula laava ja mannerlaattojen törmäykset synnyttivät valtavia tulivuorijonoja. Vanhimmat vulkaaniset merkit ovat yli 2,9 miljardia vuotta vanhoja, ja nuorimmatkin tuliperäiset ilmiöt ajoittuvat noin 380 miljoonan vuoden taakse.

Muistan elävästi, kun opiskeluaikoina seisoin ensimmäistä kertaa Helsingin Harakan saaren kallioilla geologisen oppaan kanssa. Katsoin harmaata, hieman möykkyistä kiveä, joka näytti silmääni aivan tavalliselta suomalaiselta kalliolta. Opas osoitti pyöristyneitä muotoja kiven pinnassa ja selitti niiden olevan muinaista tyynylaavaa - merenpohjan alla purkautunutta magmaa, joka jähmettyi nopeasti pyöreiksi tyynyiksi lähes kaksi miljardia vuotta sitten. Se hetki muutti tavan, jolla katson suomalaista luontoa. Jalkojemme alla ei ole vain passiivinen peruskallio, vaan miljoonien vuosien takainen raivoisa tulimeri.

Suomen muinaiset tulivuoret ja kallioperän salaisuudet

Tarkastellessa suomen vanhat tulivuoret ovat kuluneet olemattomiin miljoonien vuosien aikana, mutta niiden juuret ovat edelleen nähtävissä kallioperässämme. Geologisissa tutkimuksissa on havaittu, että arkeeisella ajalla, noin 2,7-2,9 miljardia vuotta sitten, Itä- ja Pohjois-Suomessa oli laajoja tulivuorivöitä, jotka muistuttivat nykyistä Japania tai saarikaaria. Myöhemmin Svekofenninen vuoropoimutuseros noin 1,9 miljardia vuotta sitten synnytti Etelä- ja Länsi-Suomeen Alppien kokoisen vuoriston, jonka rinteillä savusivat aktiiviset tulivuoret.

Kallioperän historia paljastaa myös massiivisempia ilmiöitä. Noin 1,6 miljardia vuotta sitten maankuori alkoi ohentua ja repeillä, mikä johti valtaviin magmapurkauksiin Etelä-Suomessa. Tämän seurauksena syntyi rapakivigraniitti, joka toimii muistona jättimäisistä, maanalaisista magmasäiliöistä. Alueet, kuten Viipurin rapakivimassiivi, olivat muinoin supertulivuoria, joiden purkaukset olivat tuhansia kertoja voimakkaampia kuin tavallisten tulivuorten. Eroosio ja useat jääkaudet ovat kuitenkin höylänneet nämä vuoret tasaisiksi kallioiksi. Nykyään nähdään vain tulivuorten syvimmät juuret.

Miten tunnistat tulivuoria suomessa nykyään?

Monet pohtivat, miten ihmeessä tavallinen tallaaja voi tunnistaa tulivuoria suomessa tai niiden jälkiä metsästä tai rannalta. Se onkin vaikeampaa kuin pelkän kartion muotoisen vuoren etsiminen. Koska jääkausi on pyyhkinyt maanpinnan puhtaaksi, merkit ovat mikroskooppisia tai vaativat kiven rakenteen tarkastelua. Tyynylaavat, joita löytyy Harakan saaren lisäksi muun muassa Lapin vihreäkivivöiltä, ovat selkeimpiä merkkejä.

Toinen merkki on kiven raekoko ja tyyppi. Rapakivigraniitin pyöreät, punertavat kalimaataspiraalit ovat peräisin hitaasti jäähtyneestä magmasäiliöstä. Jos taas löydät kiveä, jossa on pieniä ilmarakoja tai tummia, lasimaisia pintoja, saatat pidellä käsissäsi muinaista vulkaanista tuhkaa tai laavavirran jäännettä. Suomen kallioperän historia on täynnä näitä pieniä vihjeitä, kunhan tietää, mitä etsii.

Miksi suomen vanhat tulivuoret sammuivat?

Aktiivisuus loppui, ja nykyisin voiko suomessa aktivoitua tulivuori on kysymys, johon vastaus pohjautuu mannerlaattojen liikkeisiin. Ne siirsivät meidät pois epävakailta törmäysvyöhykkeiltä. Nykyisin Suomi sijaitsee keskellä paksua ja vakaata Euraasian mannerlaattaa, kaukana lähimmistä laatan rajoista, kuten Atlantin keskiselänteestä. Maankuori Suomen alla on poikkeuksellisen paksu - useissa paikoissa jopa 50-60 kilometriä - mikä estää magman nousemisen pinnalle.

Noin 380 miljoonaa vuotta sitten Kuolan niemimaalla ja Kuusamon lähistöllä koettiin suomen kallioperän historia nuorimmat vulkaaniset työnnöt, kun maankuoren raoista pursusi karbonatiittimagmaa. Sen jälkeen täällä on ollut hiljaista. Mutta onko hiljaisuus ikuista? Siitä otamme selvää seuraavaksi.

Suomen eri aikakausien vulkaaniset ilmiöt

Suomen kallioperän historia jakautuu useisiin vulkaanisiin sykleihin. Eri aikakausina syntyneet kivet kertovat erilaista tarinaa siitä, millaisia tulivuoria suomessa on muinoin ollut.

Arkeeiset tulivuoret (Itä- ja Pohjois-Suomi)

Kuhmon ja Suomussalmen vihreäkivivyöhykkeet, tyynylaavat

Noin 2,7 - 2,9 miljardia vuotta

Merenpohjan alaiset purkaukset, rauhalliset laavavirrat

Svekofenninen saarikaari (Etelä- ja Länsi-Suomi)

Tampereen liuskevöiden vulkaniitit, Helsingin Harakan saari

Noin 1,8 - 1,9 miljardia vuotta

Räjähtävät purkaukset, mannerlaattojen törmäysvyöhykkeet

Rapakivikauden supertulivuoret (Kaakkois-Suomi) ⭐

Viipurin ja Laitilan rapakivigraniittialueet

Noin 1,5 - 1,6 miljardia vuotta

Valtavat kalderaromahdukset, massiiviset magmasäiliöiden tyhjenemiset

Vanhimmat arkeeiset purkaukset tapahtuivat pääosin meren alla, kun taas Svekofenninen kausi toi mukanaan Alppien kaltaiset vuoristot ja räjähtävät tulivuoret. Rapakivikausi puolestaan edustaa maankuoren repeämistä, jolloin syntyi valtavia magmasäiliöitä, joiden jäänteitä käytetään nykyään rakennuskivenä.

Harrastajageologi Timon löytöretki Lapin erämaassa

Timo, 45-vuotias luontoharrastaja Rovaniemeltä, halusi löytää konkreettisen todisteen siitä, että onko suomessa tulivuoria todella ollut. Hän oli lukenut oppaita, mutta koki tieteellisen sanaston vaikeaselkoiseksi ja pelkäsi, ettei tunnistaisi muinaisia kiviä tavallisen harmaaseen graniittiin kyllästyneenä.

Ensimmäisellä retkellään Kittilän suuntaan Timo etsi maastosta perinteisiä kraattereita ja kartioita. Reissu oli täysi epäonnistuminen - hän vietti kaksi päivää hyttysten syötävänä rämpien soilla ja löysi vain tavallista moreenia ja lohkareita, mikä turhautti häntä kovasti.

Sitten Timo ymmärsi virheensä: jääkausi on pyyhkinyt pinnan tasaiseksi, joten hänen pitäisi etsiä kiven rakennetta, ei vuoren muotoa. Hän hankki tarkan geologisen kartan ja suuntasi vanhalle vihreäkivialueelle pitäen silmällä kiven pintakuviota.

Kolmantena viikonloppuna Timo löysi kallioseinämän, jossa erottui selvästi jalkapallon kokoisia, pyöristyneitä kiven muotoja, jotka oli puristettu yhteen. Hän tunnisti ne oppikirjan tyynylaavoiksi - todisteeksi kahden miljardin vuoden takaisesta merenpohjan tulivuoresta - mikä teki vaelluksesta unohtumattoman onnistumisen.

Artikkelin yhteenveto

Suomi oli muinoin tulivuorten luvattu maa

Kallioperästämme löytyy merkkejä vulkaanisesta toiminnasta, joka alkoi yli 2,9 miljardia vuotta sitten ja päättyi nuorimpiin merkkeihin noin 380 miljoonaa vuotta sitten.

Etsi kiven rakennetta, älä vuoren muotoa

Jääkaudet ja eroosio ovat kuluttaneet kaikki suomen vanhat tulivuoret tasaisiksi kallioiksi, joten muistot elävät vain kivilaaduissa, kuten tyynylaavoissa ja rapakivigraniitissa.

Jos haluat tietää enemmän maapallon tuliperäisyydestä, lue lisää aiheesta Missä on toimivia tulivuoria?
Nykyinen Suomi on täysin turvassa purkauksilta

Sijaintimme keskellä paksua mannerlaattaa takaa sen, että uutta tulivuoritoimintaa ei voi syntyä Suomen alueella tulevaisuudessakaan.

Lue lisää

Voiko Suomeen tulla uusi tulivuori tai voivatko vanhat aktivoitua?

Ei voi. Suomi sijaitsee keskellä vakaata mannerlaattaa, satojen tai tuhansien kilometrien päässä aktiivisista laattarajoista. Maankuori allamme on noin 50-60 kilometriä paksu, mikä toimii tehokkaana tulppana estäen magman nousun pintaan. Vanhojen tulivuorten juuret ovat olleet kylminä ja kuolleina jo satoja miljoonia vuosia.

Missä päin Suomea on parhaat paikat nähdä muinaisen tulivuoren jäänteitä?

Parhaat ja helpoimmat paikat sijaitsevat Helsingin Harakan saarella, jossa on nähtävissä muinaista tyynylaavaa, sekä Tampereen alueen liuskevöillä. Myös Lapissa, erityisesti Kittilän ja Sodankylän vihreäkivivyöhykkeillä, on laajoja muinaisen vulkanismin synnyttämiä kallioperäalueita.

Onko rapakivigraniitti peräisin tulivuoresta?

Kyllä on, mutta se ei syntynyt tulivuoren pinnalla vaan syvällä sen alla. Rapakivigraniitti jähmettyi hitaasti jättimäisessä maanalaisessa magmasäiliössä noin 1,6 miljardia vuotta sitten. Yläpuolella ollut varsinainen tulivuorirakenne ja sen laavat ovat kuluneet kokonaan pois miljoonien vuosien eroosian seurauksena.