Onko turve fossiilinen polttoaine?

Onko turve fossiilinen polttoaine? Päästöt vastaavat kivihiiltä

Onko turve fossiilinen polttoaine vai uusiutuvaa energiaa, on keskeinen kysymys ilmastopolitiikassa ja energiantuotannon suunnittelussa. Virallinen luokittelu määrittää polttoaineen verokohtelun, sillä sen käytöllä on suoria vaikutuksia ilmastopäästöihin ja ympäristön tilaan. Määritelmän taustalla olevien tekijöiden tunteminen auttaa ymmärtämään, miksi turvetta kohdellaan tietyllä tavalla kansainvälisesti.

Onko turve fossiilinen polttoaine?

Kysymys onko turve fossiilinen polttoaine voi tarkoittaa eri asioita riippuen siitä, puhutaanko biologisesta alkuperästä vai ilmastopolitiikan luokittelusta. Kyllä - kansainvälisissä ilmastosopimuksissa ja ympäristöpolitiikassa turve luokitellaan hitaasti uusiutuvaksi, fossiiliseksi polttoaineeksi. Se vapauttaa poltettaessa tuhansien vuosien aikana sitoutunutta hiiltä ilmakehään. Tämä on ratkaisevaa ilmaston kannalta.

Vaikka turve muodostuu nuoremmasta biomassasta kuin kivihiili, sen polttamisen hiilidioksidipäästöt ovat käytännössä kivihiilen tasoa. Turve ei uusiudu ihmisen aikajänteellä - muodostuminen kestää tuhansia vuosia. Siksi ilmastopolitiikassa sitä käsitellään samassa kategoriassa kuin kivihiiltä, öljyä ja maakaasua. Se ei ole vain semantiikkaa.

Miksi turve on fossiilinen polttoaine ilmastopolitiikassa?

Turpeen luokittelu fossiiliseksi perustuu ennen kaikkea sen hiilen kiertoon. Kun turvetta poltetaan, vapautetaan noin 5 000-10 000 vuotta suohon sitoutunutta hiiltä ilmakehään. Ilmastovaikutus ei riipu siitä, onko materiaali nuorempaa kuin kivihiili, vaan siitä, kuinka nopeasti se uusiutuu suhteessa päästöihin.

Turpeen elinkaaripäästöt energiantuotannossa ovat noin 100 grammaa CO2 per megajoule, kun kivihiilellä vastaava luku on noin 90-95 grammaa CO2 per megajoule. ^[1] Ero ei ole merkittävä. Päästöt ovat käytännössä samaa suuruusluokkaa, ja siksi turve rinnastetaan fossiilisiin polttoaineisiin energiaverotuksessa ja kansainvälisessä raportoinnissa. Tämä on se ydin.

Turve uusiutuva vai fossiilinen - mistä hämmennys syntyy?

Hämmennys liittyy usein siihen, että turve syntyy kasvimassasta eli biomassasta. Biomassa mielletään uusiutuvaksi energiaksi. Mutta uusiutuvuus ei ole mustavalkoinen käsite - kyse on aikaskaalasta. Turvetta muodostuu Suomessa keskimäärin noin 1 millimetri vuodessa, mikä tarkoittaa, että metrin paksuinen turvekerros vaatii noin 1 000 vuotta.

Jos poltat vuodessa saman verran turvetta kuin mitä luonnossa muodostuu tuhansien vuosien aikana, sitä ei voi pitää aidosti uusiutuvana. Juuri tämä aikaskaala ratkaisee luokittelun. Vaikka turve on kasvipohjaista, sen hidas muodostumisnopeus erottaa sen nopeasti uusiutuvasta biomassasta.

IPCC:n ja Tilastokeskuksen näkemys turpeen luokittelusta

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC käsittelee turpeen fossiilisena polttoaineena kasvihuonekaasuinventaarioissa. Myös Suomen Tilastokeskus luokittelee turpeen energiasektorilla samaan päästöluokkaan kivihiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden kanssa. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, miten turpeen hiilijalanjälki lasketaan.

Tässä kohtaa moni yllättyy. Luokittelu ei perustu mielipiteeseen vaan raportointikäytäntöihin ja hiilen kiertoon. Harvoin keskustelussa muistetaan, että päästölaskennassa ratkaisevaa on hiilen varastoitumisaika - ei pelkästään biologinen alkuperä. Siksi turve ei saa samaa asemaa kuin nopeasti uusiutuva biomassa, kuten metsähake.

Turpeen päästöt vs kivihiili - selkeä vertailu

Moni kysyy: onko turve oikeasti yhtä saastuttavaa kuin kivihiili? Päästöjen näkökulmasta ero on pieni. Turpeen hiilidioksidipäästöt energiayksikköä kohti ovat samaa luokkaa kuin kivihiilen, ja joissain laskelmissa jopa hieman korkeammat.^[3] Tämä on syy, miksi turve uusiutuva vai fossiilinen -keskustelu päätyy usein samaan johtopäätökseen ilmaston kannalta.

Turve vs kivihiili vs nopeasti uusiutuva biomassa

Turve

• Tuhansia vuosia; keskimäärin noin 1 millimetri vuodessa

• Kansainvälisesti fossiilinen polttoaine

• Noin 100 g CO2 per megajoule

Kivihiili

• Miljoonia vuosia

• Fossiilinen polttoaine

• Noin 90-95 g CO2 per megajoule

Nopeasti uusiutuva biomassa

• Vuosia tai vuosikymmeniä

• Uusiutuva energia, jos kestävyyskriteerit täyttyvät

• Päästöt vapautuvat, mutta hiili sitoutuu takaisin nopeassa kierrossa

Energiayhtiön polttoainevalinta Pohjanmaalla

Pohjanmaalainen energiayhtiö käytti turvetta lämmöntuotannossa ja piti sitä kotimaisena vaihtoehtona kivihiilelle. Johto ajatteli, että turve olisi ilmaston kannalta selvästi parempi ratkaisu.

Kun päästölaskelmat tehtiin uudelleen kansainvälisen raportointimallin mukaan, turpeen hiilidioksidipäästöt osoittautuivat lähes kivihiilen tasoisiksi. Tämä aiheutti sisäisesti paljon keskustelua.

Yhtiö päätti vaiheittain lisätä metsähakkeen osuutta ja vähentää turpeen käyttöä. Siirtymä ei ollut helppo - toimitusketjut ja kattilatekniikka piti säätää uudelleen.

Lopulta päästöt vähenivät merkittävästi ja yhtiö pystyi raportoimaan pienemmän hiilijalanjäljen. Prosessi opetti, että luokittelulla on suora vaikutus strategisiin päätöksiin.