Onko vaskitsa lisko?

Onko vaskitsa lisko? Kyllä, mutta ei ihan tavallinen sellainen.

Vaskitsa on kiehtova otus, joka herättää usein kysymyksiä sen luokittelusta. Käärmeen tavoin jalaton ja mateleva, se muistuttaa erehdyttävästi käärmettä. Moni luuleekin sitä sellaiseksi, mutta todellisuudessa vaskitsa kuuluu liskoihin, tarkemmin sanottuna jalattomiin liskoihin. Se on siis läheisempää sukua sisiliskolle kuin kyykäärmeelle.

Vaikka jalkojen puuttuminen saattaa hämätä, on vaskitsalla useita piirteitä, jotka paljastavat sen liskon luonteen. Yksi selkeimmistä eroista käärmeisiin on vaskitsan silmäluomet. Toisin kuin käärmeillä, vaskitsalla on liikkuvat silmäluomet, joiden avulla se voi räpytellä ja sulkea silmänsä. Käärmeiden silmät puolestaan peittää kiinteä, läpinäkyvä kalvo.

Myös vaskitsan tapa luoda nahkansa paljastaa sen liskoksi. Käärmeet luovat nahkansa kerrallaan yhtenäisenä sukkana, kun taas vaskitsa nylkee nahkansa palasina, aivan kuten muutkin liskot. Tämä ero johtuu ihon rakenteellisista eroista käärmeiden ja liskojen välillä.

Vaskitsan kiiltävä, pronssiin vivahtava väritys on sille tyypillinen, mutta ei ainoa mahdollinen. Sen selän väritys voi vaihdella huomattavasti, aina harmaasta punertaviin sävyihin. Tämän värinvaihtelun ansiosta vaskitsa kätkeytyy tehokkaasti maastoon, olipa se sitten metsänpohjan kariketta tai aurinkoinen kallionkolo.

Vaskitsa on sopeutunut erinomaisesti maan pinnalla elämiseen. Sen virtaviivainen ruumis helpottaa liikkumista tiheässä kasvillisuudessa ja ahtaissa koloissa. Vaikka vaskitsa ei ole myrkyllinen, se voi puolustautuessaan purra. Purenta ei ole vaarallinen ihmiselle, mutta voi olla epämiellyttävä.

Kaiken kaikkiaan vaskitsa on kiehtova esimerkki evoluution sopeutumiskyvystä. Vaikka se saattaa ensivilkaisulla näyttää käärmeeltä, tarkempi tarkastelu paljastaa sen todellisen luonteen: se on ainutlaatuinen ja kiehtova liskolaji, joka on sopeutunut erinomaisesti omaan elinympäristöönsä.