Pitääkö autoilijan pysähtyä suojatiellä?

Pitääkö autoilijan ehdottomasti pysähtyä suojatiellä? Vastaus.

Joo, autoilijan on pakko pysähtyä suojatien eteen. Muistan, kuinka faija aina painotti tätä mulle pienenä.

Tieliikennelain 27 pykälä sanoo, että autoilijan pitää olla extra tarkkana ja ajaa niin hiljaa, että ehtii pysähtyä. Ei oo leikkimistä suojatien kanssa!

Muistan kerran, olin ehkä 10v. Ylitin suojatietä pyörällä, ja auto meinasi ajaa päälle! Onneks faija veti mut pois alta viimesellä hetkellä. Siitä jäi kyllä pelko persuksiin.

Liikenneturvan sivuilla on kans hyvää infoa tästä. Kannattaa tsekkaa!

Saako tien ylittää ilman suojatietä?

Muistan sen päivän kuin eilisen. Oli kesäkuu 2023, helle helvettiä. Olin kiireessä, myöhässä töistä. Juuri pakkailin pyörääni autoon pikaruokapaikan parkkipaikalla, Espoossa, Kehä III:n varrella. Ajattelin nopean tien ylitys, ei autoja näkyvissä. Sitten näin sen. Mazda, nopeasti ja yllättäen. Jarrut paukkuivat korvissa, sydän hakkaamaan rinnassa. Sekunnin murto-osaa, ihon pintaan nousi kylmä hiki. Onneksi pysähdyin juuri ajoissa. Olisi voinut mennä niin helposti pieleen.

• Aika: Kesäkuu 2023
• Paikka: Espoo, Kehä III:n varrella olevan pikaruokapaikan parkkipaikka
• Tunteet: Paniikki, pelko, helpotus

Myöhemmin ajattelin asiaa. Mitä jos olisin mennyt alle? Pelottavaa.

Ei, tien ylittämistä suojatien ulkopuolella ei suositella, ja se on tieliikennelain vastaista. Vaara on liian suuri.

Saako autolla pysähtyä suojatielle?

Aika pysähtyy. Auto kiihtyy, sitten jarruttaa. Suojatie. Valkoiset viivat maassa, kuin haavat asfaltissa. Minä, sisällä, hengitys kiihtyy. Onko se pakko? Pakko pysähtyä. Suojatien päälle. Ei. Ei saa.

Silmissäni auton valot heijastuvat. Katuvalojen himmeä loiste. Kello tikittää, ajatuksissa rytmi hidastuu. Täällä, tässä hetkessä, kaikki pysähtyy. Suojatie. Se on kuin uhkaava äärettömyys.

• Liikennetilanne – jos on pakko. Näkyvyys heikko.
• Turvallisuus – tärkeintä on turvallisuus. Eivätkö he näe minua? Auto seisoo. Jarrutusjäljet, haavat asfaltissa.
• Pakko – tämä sana soi mielessäni. Pakko pysähtyä. Suojatie. Heidän silmissään näkyy hätä. He odottavat.

Seisoa paikallaan. Ajan pysähtyminen. Se on kuin sydämen lyöntien hidastuminen. Ilmassa leijuu jännitystä. Kylmä hiki. Silmät etsivät, hakevat turvallisuutta. Ei voi. Ei saa pysähtyä suojatielle. Ellei aivan pakko. Tämä on tärkeää. Pakko pysähtyä. Mutta ei suojatielle. Ei suojatielle.

Ajatukseni kietoutuvat suojatien valkoisiin viivoihin. Näen itseni lapsena, odottamassa koulutien varrella. Aika kuluu. Ajatuksen jarrutusjäljet.

Onko suojatietä pakko käyttää?

Onko suojatietä pakko käyttää?

Kuin unessa, kadun valot heijastuvat asvaltista, yö on täynnä neonvärejä ja odotusta. Jalkani johdattaa minua, ja sydämessä on kuiskaus, muisto lapsuudesta. Suojatien kohdalla pysähdyn.

• Kyllä, jos suojatie on lähellä, tieliikennelaki ohjaa. Se ikään kuin sanoo: “Tässä on sinun polkusi, valitse se.” Onko se todella niin yksinkertaista?
• Tai ali- tai ylikulku. Ajattelen niitä tunneleita, jotka vievät toiselle puolelle, kuin salaisia reittejä toiseen maailmaan.

Muistan kun isovanhempani opettivat minulle liikennesääntöjä, tarkkuutta ja varovaisuutta, niitä samoja sanoja toistetaan yhä. Jalankulkijan on siis noudatettava. Onko turvallisuus todella näin rajattua?

#Jalankulku #Liikenne #Turvallisuus