Missä siika syksyllä?

8 kuukautta sitten 31 katselukertaa

missä siika syksyllä oleskelee on tarkalleen 1–4 metrin syvyisillä kasvittomilla hiekka- tai sorapohjilla veden lämpötilan laskiessa 2–5 asteeseen. Laji hakeutuu tutuille Selkämeren karikoille sekä suojaisiin salmiin ja suosii puhtaita hiekkapohjia mutaisten alueiden sijasta mädin kiinnittymisen ja turvaamisen takia. Aktiivisin kutupuuhastelu ajoittuu iltapäivään kello 15–16 välille valon hämärtyessä ja päivän pituuden jäädessä lopulta alle kahdeksaan tuntiin.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

missä siika syksyllä: Etsi hiekkapohjia 1–4 metristä

Monet kalastajat pohtivat missä siika syksyllä liikkuu veden viiletessä ja kutuajan lähestyessä rannikoilla. Oikeiden paikkojen löytäminen vaatii ymmärrystä pohjan laadusta ja valon määrästä epäonnistuneiden reissujen välttämiseksi. Tunnistamalla kutukäyttäytymisen merkit parannat saalisvarmuutta tehokkaasti ja suojelet samalla arvokkaita tulevia kalakantoja turhaa liikkumista välttämällä.

Missä siika liikkuu syksyllä? – Suora vastaus

Syksyllä siika ei enää piileskele syvissä vesissä. Se siirtyy matalille sora- ja hiekkapohjille kutemaan – aivan muutaman metrin syvyyteen. Varsinainen siian kutuaika kestää syyskuusta joulukuuhun, mutta kiivain vaihe ajoittuu loka-marraskuulle.

Veden lämpötilan lasku on sille selvä merkki. Se, missä siika syksyllä viihtyy parhaiten, riippuu lämpöasteista: kun mittari näyttää 2–5 astetta, siika on aktiivisimmillaan matalikolla. ^[1] Merellä vaellussiika palaa syönnösvaellukseltaan tutuille paikoille, kuten Selkämeren karikoille ja suojaisiin salmiin. Mädin tarttuminen soraan estää sen valumisen mutaan ja turvaa kevääseen.

Miksi siika nousee juuri matalaan? – Kutemisen salat

Vastaus on yksinkertainen: siika tarvitsee kudulle karkeaa pohjaa. Se ei tee kutupesää kuten lohi tai taimen – sen sijaan se ui pohjasta pintaa kohti ja päästää mädin ja maidin vapaasti veteen.

Tässä tempussa hedelmöittynyt mäti leviää pohjalle – ja jos pohja on oikeanlaista, se kiinnittyy soraan ja hiekkaan. Siksi siika etsii juuri 1–4 metrin syvyisiä, kasvittomia sora- tai hiekkapohjia.^[2] Liettyneet, mutaiset pohjat eivät kelpaa; mäti tukehtuu sedimenttiin. Hyvät kutupaikat ovat usein samoja vuodesta toiseen.

Miten löydän oikean pohjan? – Karttasovellus avuksi

Millainen pohja on hyvä?

Karkeasti sanottuna: pohjan pitää tuntua jalan alla kovalta ja rapisevalta. Sora, hiekansekainen sora tai pieni kivikko ovat siian suosikkeja. Vesikasvillisuutta saa olla vain vähän tai ei ollenkaan. Juuri tällaisilla 1–4 metrin tasanteilla mäti säilyy puhtaana eikä tukehdu.

Konkreettiset vinkit karttasovelluksiin

Myönnän – itsekin vuosia arvuuttelin, onko rannan edusta sopivaa. Sitten opin käyttämään merikarttasovelluksia. Esimerkiksi Navionics tai suomalainen Meritaito näyttävät pohjan laadun symboleilla: hiekka, sora, muta. Syvyyskäyrät paljastavat tasaiset 1–4 metrin alueet. Zoomaa rannan tuntumaan ja etsi aluetta, jossa syvyys on 1–4 metriä. Nämä ovat usein parhaat siikapaikat rannikolla, joissa pohjamerkintä viittaa kovaan pohjaan.

Paras aika siian syyskalastukseen – lämpötila ja kellonaika

Monet kalastajat miettivät, milloin siika oikein nousee matalaan. Vastaus on: kun päivä lyhenee ja vesi viilenee.

Kutu käynnistyy, kun päivän pituus putoaa alle kahdeksan tunnin. Se, milloin siika kutee, riippuu veden lämpötilasta, joka on noin 7,2–3,5 astetta. Se laskee syksyn edetessä 2–5 asteeseen^[3], ja juuri tällöin siika on aktiivisimmillaan matalassa.

Karisiika vs vaellussiika – erot syksyllä

Suomessa tavataan kahta hyvin erilaista siikamuotoa, jotka käyttäytyvät syksyllä täysin eri tavalla. Kummallakin on omat suosikkipaikkansa.

Karisiika (merikutuinen)

Loka–marraskuu, Perämerellä jo lokakuun puolivälissä

Kookas, hopeinen, ei nouse jokiin

Matalat merenrannat, 1–4 metrin syvyiset sora- ja hiekkapohjat

Palaa merellä syönnösvaellukselta tutuille matalikoille

Vaellussiika (jokikutuinen)

Myöhäissyksy, usein marras–joulukuu

Hoikempi, voi nousta jokiin satoja kilometrejä

Nousee jokiin, koskiin ja virtapaikkoihin

Vaeltaa merellä ja nousee jokeen kutemaan

Kumpikin siikamuoto on syksyllä matalassa, mutta karisiika pysyy merenrantojen tuntumassa, kun taas vaellussiika hakeutuu jokisuistoihin ja jopa yläjuoksulle. Kalastajan on hyvä tietää, kumpaa on liikkeellä – se vaikuttaa sekä välineisiin että paikan valintaan.

Matin oppivuosi: Kuinka karttasovellus mullisti siian kalastuksen

Matti, 52-vuotias espoolainen toimistotyöntekijä, oli kalastanut siikaa syksyisin vuosikymmenen. Hän saapui aina tutulle paikalle kapeikkoon, mutta saaliit jäivät surkeiksi. Usein hän palasi kotiin tyhjin käsin ja ihmetteli, miksi vieruskaveri sai kalaa.

Eräänä lokakuisena iltana Matti päätti kokeilla uutta suosiolla. Hän avasi puhelimesta Navionics-sovelluksen – sitä oli kehunut kaveri venekerholla. Kartta paljasti karun totuuden: Matin "superpaikan" pohja oli pehmeää mutaa, täysin siialle kelpaamatonta.

Kymmenen minuutin selaamisen jälkeen Matti löysi kolmen metrin syvyisen tasanteen, jossa pohjan symboli näytti soraa. Seuraavana vapaapäivänä hän suuntasi uudelle paikalle. Epäröi – näyttääkö tämä liian kivikkoiselta? Ensimmäinen heitto. Tärppi. Ja toinen.

Kahden tunnin aikana Matti sai viisi kaunista syyssiikaa. Hän oli oppinut läksynsä: oikean pohjan tunnistaa kartasta, ei arvailemalla. Nykyään hän tarkistaa jokaisen uuden paikan karttasovelluksella ja väittää säästäneensä ainakin 20 tuntia turhaa odottelua.

Tärkeimmät opit

Siika kutee matalassa

Syksyllä siian löytää 1–4 metrin syvyisiltä sora- ja hiekkapohjilta. Tarkkaile veden lämpötilaa – 2–5 astetta on merkki kutuhuipusta. ^[5]

Karttasovellus on paras kaveri

Älä arvaile pohjan laatua. Käytä merikarttasovellusta, kuten Navionics tai Meritaito, ja etsi pohjasymboliksi merkitty sora tai hiekka.

Ajoita retki iltapäivään

Siian kutu alkaa tyypillisesti klo 15–16, kun valo vähenee. Tyyni, pimeä ilta on paras aika kuunnella ja nähdä siian pärskettä.

Jos mietit syksyllä muidenkin kalojen liikkeitä rannikolla, katso tästä mihin ahven menee syksyllä.

Muista kalastusrajoitukset

Monilla tunnetuilla siian kutupaikoilla on verkko- tai kalastusrajoituksia kutuaikana. Tarkista paikalliset luvat (esim. kalakortti.fi) ennen retkeä.

Lisäkeskustelua

Mikä on oikea veden lämpötila siian nousulle syksyllä?

Siika aloittaa nousun matalille kutupaikoille, kun veden lämpötila laskee noin 7 asteeseen. Kiivain kutu ajoittuu 2–5 asteen välille. Kannattaa seurata oman rannikon pintalämpötiloja – ne vaihtelevat Perämeren ja Saaristomeren välillä jopa kuukaudella.

Miten tunnistan hyvän sora- tai hiekkapohjan rannalta käsin, jos en omista kaikuluotainta?

Paras ilmainen työkalu on merikarttasovellus. Navionics, Meritaito tai vaikka Google Maps merialueella näyttävät syvyyskäyrät ja pohjan laadun symboleina. Etsi 1–4 metrin tasanne, jonka pohjamerkintä on sora, hiekka tai kivikko. Vältä mutasymbolia.

Mihin aikaan päivästä siikaa kannattaa syksyllä kalastaa?

Iltahämärä on ylivoimaisesti paras. Kutu alkaa tyypillisesti kolmen–neljän aikaan iltapäivällä ja jatkuu pimeän tuloon asti. Tyyni, pimeä ilta on kultaa – siian pärskeen kuulee kauas.

Milloin siika oikein siirtyy syvänteistä matalaan? Meneekö moni liian aikaisin?

Kyllä menee. Moni käy kokeilemassa jo syyskuussa, mutta päävirta on vasta loka-marraskuussa. Merenkurkussa ja Perämerellä kutu on parhaimmillaan lokakuun puolivälistä marraskuun alkuun, Saaristomerellä vasta marraskuun puolella. Liian aikaisin rannalla odottaa vain kylmiä varpaita.