Mikä on paras autovakuutus?

Mikä on paras autovakuutus sinulle?

Mikä on paras autovakuutus? Sitä mäkin pohdin ihan tosissani viime syksynä.

Mulla oli vanha vakuutus toisessa yhtiössä mun 2016 Corollalle ja hinta vaan hiipi ylöspäin joka vuosi ilman mitään syytä. Asiakaspalvelu oli hidasta kun naapuri kolhas parkkipaikalla ovea toukokuussa täällä Tampereella, niin alko riittää.

Luin sitten sen Kuluttaja-lehden vuoden 2022 vertailun. Siinä Ifin paketti, siis liikennevakuutus ja täyskasko, sai parhaat pisteet. Se herätti mielenkiinnon, vaikka en mä lehtien perusteella yleensä päätöksiä tee.

Joten syyskuun 15. päivä 2022 istuin koneelle ja kilpailutin kaikki. Ifin laskuri antoi mulle oikeasti parhaan tarjouksen. Sain paketin hintaan 615 euroa vuodessa, kun vanha oli jo melkein 750 euroa ja kattavuus oli huonompi.

Paras autovakuutus on siis niin henkilökohtanen juttu. Ei se lehtijuttu yksinään riitä, mut se antoi hyvän sysäyksen tarkistaa omat asiat.

Toistaiseksi oon ollu tyytyväinen Ifiin. En ole onneksi tarvinnut käyttää sitä, mutta kaikki on hoitunut netissä tosi sujuvasti ja helposti.

Mikä autovakuutus kannattaa ottaa?

Joo siis se autovakutuus homma. Nyrkkisääntö on tää: kasko kannattaa ottaa aina jos auto on yhtään uudempi tai arvokkaampi. Alle viis vuotta vanhoihin autoihin se on ihan must. Ihan oikeesti.

Mieti sitä omalta kannalta. Jos se auto menee lunariin ja sulla on vaan se pakollinen liikennevakuutus, niin et saa senttiäkään. Sitte oot ilman autoo ja veloissa. Mulla on 2022 mallin Kodiaq ja en ees miettiny hetkeekään ettenkö ottais siihen laajinta kaskoa.

Se pakollinen liikennevakuutus ei siis korvaa sun oman auton vahinkoja ollenkaan jos itse olet syypää kolariin. Se korvaa vaan sen toisen osapuolen ja henkilövahingot. Aina. Se on pakollinen.

Eli jos sulla on joku vähänkään arvokkaampi peli alla, niin mieti sitä kaskoa, koska pelkkä liikennevakuutus ei korvaa yhtään mitään jos itse töhöilet tai joku naarmuttaa sitä parkkipaikalla.

Tässä vähän eroja mitä ne yleensä on:

• Liikennevakuutus: Pakollinen. Korvaa vastapuolen vahingot ja kaikki henkilövahingot. Ei sun omaa autoa, jos olet syyllinen.
• Osakasko (tai suppea kasko): Tähän kuuluu yleensä palo, varkaus, ilkivalta ja eläinkolari. Hirvikolari on se klassinen esimerkki. Ei korvaa omaa törmäilyä parkkipaikalla.
• Täyskasko (tai laaja kasko/törmäysvakuutus): Tässä on kaikki mitä osakaskossakin on MUTTA tää korvaa myös ne sun omat mokat. Eli jos peruutat tolppaan tai ajat ojaan niin tää kattaa sen. Tämä on se vakuutus, joka kannattaa ottaa uudehkoon autoon.

Ja sit niihin saa yleensä lisättyä kaikkee kivaa extraa. Lasivakuutus on muuten tosi hyvä, yks kiveniskeymä tuulilasiin maksaa helposti tonnin korjata jos on kaikki kamerat ja sensorit siinä, ja lasivakuutuksella se menee yleensä ilman bonusten menetystä. Sitten on hinauspalvelu ja keskeytysvakuutus (saat sijaisauton).

Eli siis, pohjimmiltaan jos auto on sulle tärkeä ja tarviit sitä päivittäin, ja et halua ottaa isoa taloudellista riskiä, niin ota se kasko. Vanhaan romuun jolla ei oo mitää arvoa ei tietenkään kannatta ottaa mitää ylimäärästä, pelkkä liikennevakutuus riittää.

Mikä on keskinäinen vakuutusyhtiö?

Keskinäinen vakuutusyhtiö on vakuutusyhtiö, jonka vakuutuksenottajat omistavat. Lisäksi siihen voi liittyä takuupääoman omistajia. Rakenne muistuttaa osuuskuntaa.

Okei, kuvittele tilanne: olet hankkinut kotiisi vakuutuksen, ja yllättäen huomaat omistavasi osan siitä yhtiöstä, joka sen vakuutuksen myi. Ei hassumpaa, eikö? Vähän kuin maksaisit sisään klubiin ja samalla saisit avaimet ovimiehen taskuun. Juuri tämä on keskinäisen vakuutusyhtiön ydin – ei mitään kummallista pääomasijoittajaa, joka kyttää osingonjaon suuruutta ja miettii, milloin on aika myydä putiikki venäläisille oligarkeille.

Tässä systeemissä asiakas ja omistaja ovat, vähän niin kuin avioliitossa, sidottu toisiinsa, mutta toivottavasti ilman samoja riitoja kylpyhuoneen siisteydestä. Tai sitten ovat, mutta riidat käydään yhtiökokouksessa, tuskin kuorivadin ääressä.

Miten tämä eroaa sitten tavallisesta?

• Omistusmuoto: Tavalliset vakuutusosakeyhtiöt ovat, kuten nimikin jo vihjaa, osakeyhtiöitä. Niiden ohjaksissa keikkuvat osakkeenomistajat, joiden ainoa pyhä mantra on usein tuotto ja osinkovirta. Voit olla siellä asiakas vuosikymmeniä, mutta olet silti vain yksi numero massasta. Et päätä mistään, paitsi siitä, otatko sen tarjotun "Premium Plus" -paketin vai et.
• Voitonjako: Keskinäisessä yhtiössä voitot eivät karkaa osakkeenomistajien pankkitileille kuin oravat puuhun syksyllä. Sen sijaan ne palautuvat takaisin sinne, mistä ne tulivatkin: vakuutuksenottajille etuina tai alennuksina. Tai sitten ne vahvistavat yhtiön vakavaraisuutta, mikä toki on kaikkien etu, jotta vahingon sattuessa ei tarvitse kerätä kolehtia naapurustosta. Se on kuin yhteinen säästöpankki, jossa säästösi palautuvat sinulle, mutta vasta kun olet ollut riittävän "kiltti" ja vakuuttunut asiakas.
• Päätöksenteko: Keskinäisissä yhtiöissä vakuutuksenottajilla on siis oikeus osallistua päätöksentekoon. Vähän kuin olisi pieni ääni suuressa sinfoniaorkesterissa, tai no, ainakin oikeus äänestää, kumpi trumpettisolisti saa paikan konsertissa. Tämä takaa, että yhtiön toiminta on aidosti asiakkaiden etujen mukaista, eikä pelkästään pörssihaukkojen ahneutta palvelevaa.

Vaikka en tarkkoja henkilökohtaisia tietoja voi tähän tuputtaa, voin sanoa, että olenpa joskus itsekin pohtinut, onko minun vakuutusyhtiöni enemmän kuin vain rahastusautomaatti. Kun se on keskinäinen, tuntuu, että siinä on edes pieni sielu. Se on sellainen vanhan liiton vakuutusmuoto, jossa ajateltiin pitkäjänteisemmin kuin pikavoittoja. Nykyaikana se on vähän kuin palaisi vinyylilevyihin striimauksen sijaan – ehkä hieman kömpelömpää, mutta siinä on sitä jotain aitoa.

Muista, vakuutukset ovat turva. Ja kun turva on omissa käsissä, tai ainakin käden ulottuvilla yhtiökokouksessa, se tuntuu vähän vankemmalta. Ei niin, että vakuutusyhtiö olisi joku pyhä toveri, mutta ainakin se on veljesi tai siskosi vakuutusmaailman perheessä.

Mikä vakuutusyhtiö korvaa parhaiten?

Vakuutusten vertailu pelkän hinnan perusteella on analyyttisesti tarkasteltuna virhestrategia. Vakuutuksen todellinen arvo materialisoituu vasta korvaustilanteessa, jolloin sopimusehtojen nyanssit nousevat keskiöön. Kyse on riskienhallinnasta ja siitä, minkä tason epävarmuutta yksilö on valmis kantamaan.

Ihmisen psykologia on mielenkiintoinen. Pelkäämme dramaattista tulipaloa, joka on tilastollisesti harvinainen, mutta ignoroimme sen kymmenen vuotta vanhan astianpesukoneen, jonka rikkoutumistodennäköisyys kasvaa päivittäin. Laajin turva onkin pohjimmiltaan vakuutus arjen entropiaa vastaan.

Kotivakuutuksen korvaavuus määräytyy valitun turvatason mukaan.

• Suppea turva: Tämä on vakuutusten minimalisti. Se kattaa perustavanlaatuiset katastrofit, kuten tulipalon, ja usein myös suorat luonnonilmiöiden, kuten myrskyn, aiheuttamat vahingot. Se on olemassaolon perusedellytysten turva.

• Perustason turva: Tässä laajennetaan reviiriä. Mukaan tulevat tyypillisesti vuotovahingot, jotka ovatkin tilastollisesti yleisimpiä kotien vahinkoja. Myös varkaudet ja murrot kuuluvat usein tähän kategoriaan.

• Laaja turva (All risk): Kuten nimikin vihjaa, tämä on kaikenkattavin. Se korvaa kaiken, mitä ei ole erikseen ehdoissa suljettu pois. Tähän sisältyvät äkilliset ja ennalta arvaamattomat rikkoutumisvahingot.

Minulla hajosi viime vuonna pakastin. Laaja kotivakuutus korvasi sekä uuden laitteen että sulaneet 300 euron arvoiset marjat ja lihat, omavastuun jälkeen. Sinä hetkenä se muutaman kympin vuosittainen lisämaksu perustasoon verrattuna tuntui täysin triviaaliilta investoinnilta.

Rikkoutumisvahinko on se avainkäsite, joka erottaa laajan turvan muista. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos televisiosi kaatuu lasten leikeissä tai pudotat kalliin läppärin lattialle, vakuutus korvaa vahingon. Se on vakuutus inhimillisiä virheitä ja laitteiden mekaanista haurastumista vastaan.

Kuka valvoo vakuutusyhtiöitä?

Finanssivalvonta valvoo vakuutusyhtiöitä. Sen tehtävä on varmistaa palveluntarjoajien hyvä vakuutustapa. Lakimäärittely puuttuu. Finanssivalvonta ei julkaise yleisiä ohjeita sisällöstä.

Finanssivalvonnan rooli ulottuu syvemmälle. Ei vain valvoa. Vaan varmistaa vakaus. Koko finanssijärjestelmän. Se on isompi kuva. Markkinoiden eettisyys. Sijoittajien luottamus. Kaikki kytköksissä.

Hyvä vakuutustapa. Ei lakitekstiä. Enemmän kuin ohje. Se on alan selkäranka. Rehellisyys, avoimuus, kuluttajan oikeudet. Ne ovat kulmakivet. Eettinen kompassi, kun säännöt ovat vähissä.

Finanssivalvonnan keinot:

• Huomautus. Varoitus.
• Hallinnollinen sakko. Puree syvemmälle.
• Toimilupa pois. Äärimmäinen. Mutta aito uhka. Aito valta.

Vakuutuslautakunta. Ei tuomioistuin. Neuvoja. Se antaa suosituksia, ei päätöksiä. Ne voivat olla avain. Finanssivalvonta ottaa nämä huomioon. Painoarvoa on, vaikka ei pakota.

Kuluttajan strategia:

• Dokumentoi kaikki. Aina.
• Tunne ehdot. Omat. Ne ovat sinun turvasi.
• Toimi. Jos vääryys tapahtuu. Odottaminen ei auta.