Miten selvittää, oliko vainajalla henkivakuutus?

Isän kuolema oli shokki. Kaiken surun ja hämmennyksen keskellä – kukapa nyt ajattelee paperiasioita heti rakkaan menetettyään? – alkoi hiipiä mieleen kysymys henkivakuutuksesta. Oliko isällä sellainen? Hän ei koskaan puhunut siitä suoraan, mutta… ehkä? Muistan epämääräisesti jotain mainintoja vuosien takaa. Mutta mistä ihmeestä sen nyt tietäisi? Ei kai kukaan pidä kirjaa kaikista vakuutuksistaan keskellä olohuonetta.

Tiedän, että pitäisi olla järjestelmällinen. Artikkelit neuvovat ottamaan yhteyttä kaikkiin suomalaisiin vakuutusyhtiöihin. Kaikkiin! Huh huh. Voitteko kuvitella sitä urakkaa? Soitto toisensa perään, sama kysymys, sama surullinen tarina. Ja kuinka monta vakuutusyhtiötä Suomessa edes on? Kymmeniä? Ehkä jopa satoja? En tiedä, mutta tuntuu mahdottomalta.

Onneksi löysin isän vanhoja papereita. Vuokrasopimuksia, laskuja, ja – bingo! – pari vanhaa vakuutuskirjettä. Yksi autovakuutus, toinen… kotivakuutus. Ei henkivakuutusta. Pettymys. Mutta entä jos niitä oli muitakin? Entä jos hän vain oli siirtänyt niitä johonkin “turvalliseen paikkaan”? Niin kuin ihmiset tekevät, ja sitten unohtavat.

Luin jostain, että Suomessa ei ole keskitettyä henkivakuutusrekisteriä. Miksi ei? Eikö se olisi paljon helpompaa kaikille? Varsinkin tällaisessa tilanteessa. Ajatelkaa kaikkia niitä perheitä, jotka joutuvat käymään läpi saman tuskallisen etsinnän.

Vielä yksi vaihtoehto on kysyä isän läheisiltä ystäviltä. Hänellä oli Tapani, jonka kanssa hän aina puhui raha-asioista. Ehkä Tapani tietäisi. Mutta haluanko todella puhua tästä Tapani kanssa nyt? Se tuntuu… liian vaikealta. Mutta pakko kai se on. Koskaan ei tiedä, mitä sieltä löytyy. Ehkä isä sittenkin oli ajatellut meitä. Ehkä.