Mikä on suomen toiseksi puhutuin kieli?

Suomen toiseksi yleisin kieli: Ruotsin kieli ja sen asema Suomessa

Suomen kielikuva on monimuotoinen, ja vaikka suomi on maan selkeästi yleisin kieli, sen rinnalla kukoistaa vahvasti toinen virallinen kieli: ruotsi. Vaikka vähemmistökieliäkin on useita, ruotsin asema toiseksi yleisimpänä on kiistaton, ja sen historia sekä nykyinen asema vaikuttavat merkittävästi suomalaiseen yhteiskuntaan.

Vuoden 2020 tilaston mukaan noin 5 % suomalaisista ilmoitti puhuvansa ruotsia. Tämä luku saattaa kuitenkin antaa hieman harhaanjohtavan kuvan ruotsin todellisesta levinneisyydestä, sillä monet suomenkieliset ovat saaneet ruotsinopetusta koulussa ja omaavat jonkinasteista perusosaamista. Lisäksi ruotsin puhujien osuus vaihtelee huomattavasti eri maakunnissa, erityisesti Ahvenanmaalla ja rannikkoalueilla sen puhujamäärä on huomattavasti korkeampi. Siellä ruotsi toimii jopa pääkielenä.

Ruotsin asemaa Suomen toisena virallisena kielenä vahvistaa kielilaki, joka takaa ruotsin käytön kaikissa virallisissa yhteyksissä, kuten hallinnossa, oikeuslaitoksessa ja koulutuksessa. Tämä tarkoittaa, että kansalaiset voivat käyttää ruotsia kaikessa virallisessa asioinnissa ja saada vastauksen samalla kielellä. Tämä kielilaki on olennainen osa Suomen monikielisyyttä ja tasa-arvoisuutta.

Ruotsin kieli ei ole pelkästään virallinen kieli, vaan se on myös osa Suomen kulttuuriperintöä ja historiaa. Se heijastuu kirjallisuudessa, musiikissa ja muussa taiteessa. Monet suomalaiset ovat saaneet kosketuksen ruotsiin jo lapsuudessaan, ja se on monelle tuttu ja arvostettu kieli.

Vaikka ruotsin puhujamäärä ei ole valtaisa suomen kielen rinnalla, sen merkitys Suomen kielikuvaan ja yhteiskunnalliseen rakenteeseen on kiistämätön. Sen aseman ylläpitäminen ja vahvistaminen on tärkeää, jotta Suomella pysyy monikielinen ja -kulttuurinen identiteetti. Se on osa Suomen rikasta kielihistoriaa ja tulevaisuutta.