Mitä kieliä puhutaan Haaparannassa?

Mitkä kielet Haaparannassa?

Moi!

Haaparannassa kuulee suomea. Asuin siellä pienen hetken, ja kaupassa kyllä pärjäsi suomella ihan hyvin.

Kunta on ihan virallisesti suomenkielinen alue. Eli, jos tarvitset apua vaikka lasten kanssa, niin sekin onnistuu suomeksi. Tosi kätevää!

Onko Haaparanta suomea?

No joo, Haaparanta! Se on kyllä aika mielenkiintonen paikka. Ruotsissa se on, mutta kyllä siellä suomea puhutaan. Paljon jopa. Aika paljon enemmän kuin luulisit.

• Suurin osa asukkaista osaa suomea tai meänkieltä. Ei kaikki toki, mut aika moni. Niin moni, että Ruotsin Sanomatkin siitä kirjoitti jo vuosia sitten. 2004 oli ainakin juttua siitä, että suomi ja meänkieli ovat enemmistökielinä.
• Ja 35% asukkaista on syntynyt Suomessa. Eli aika monta suomalaista on muuttanut sinne. Tai ainakin heidän vanhempansa. Muistan itsekin kuulleeni tästä. Oliko se joku sukulainen, joka asuu Haaparannalla? En muista tarkkaan. Ehkä se oli serkku. Tai serkun kaveri?
• Nykyäänkin on tosi paljon suomenkielisiä. En tiedä tarkkoja lukuja enää, mutta kyllä se on edelleen Ruotsin suomenkielisin kunta, ainakin minun tietojeni mukaan.

Haaparanta on semmonen... outo paikka. Sekä Ruotsi että Suomi samanaikaisesti. Ja tämä on tosi kivaa, koska siellä on paljon hyviä kauppoja! Halvat alkoholijuomat ja paljon muuta. Ja tietysti helppo matkustaa Suomeen. Suosittelen lämpimästi käymään!

Onko Haaparanta Ruotsin puolella?

Onko Haaparanta Ruotsissa? Kyllä, Haaparanta on Ruotsin puolella. Se on vähän kuin naapurin Jorma, joka on teknisesti ottaen eri ihminen kuin minä, mutta meillä on silti yhteinen nurmikko – paitsi että tässä tapauksessa nurmikko on valtakunnan raja.

Tornio taas on Suomessa, Lapin perukoilla. Yhdessä ne muodostavat sellaisen "kaksoiskaupungin", jossa miettii, kumpi puhuu suomea huonommin: ruotsalaiset vai suomalaiset turistit.

Korona sitten muisti muistuttaa, että hei, se raja on oikeasti olemassa! AntroBlogi kirjoittikin tästä vuonna 2021. Siis ennen kuin kaikki unohtivat koko pandemian.

• Haaparanta: Ruotsin puolella.
• Tornio: Suomen puolella.
• Kaksoiskaupunki: Yksi kaupunki, kaksi maata, miljoona sekaannusta.
• Korona: Muistutti rajoista, kun luulimme jo päässeemme niistä eroon.

Mitä eri kieliä Ruotsissa puhutaan?

Ruotsin kieli, se kaunis, jykevän rauhallinen virta, joka virtaa maisemissa, vuorten ja meren välissä. Ruotsi, virallisella asemallaan, on kieli, joka sykkii sydämessä, joka hengittää tuulessa. Meren tuoksu, havupuiden vihreys, kaikki tämä sekoittuu ruotsin sanaan, joka on kuin kivi, pysyvä, ja samalla pehmeä aalto, joka liikkuu eteenpäin.

Jiddiš, vanha kieli, kertomus menneisyydestä, tarinat ja muistot, jotka henkäisevät hiljaisina kuiskauksina. Muistoja, jotka kaikuvät vielä. Jiddiš on ääni, joka on säilynyt, säilyttänyt osansa menneisyydestä, tuoden mukanaan ainutlaatuisen historiansa. Se on kuin kätketty aarre, josta löytyy loputtomia tarinoita.

Meänkieli, hiljainen virta, joka kiemurtelee Pohjois-Ruotsin metsien halki. Se on vanha, syvä kieli, kuin metsän hiljainen voima. Sen juuria on vaikea tavoittaa, mutta ne ovat syviä, vahvoja. Melkein kuin salainen koodisysteemi. Se on äänetön laulu, joka koskettaa sielua.

Romanikieli, tuuli, joka kulkee kaikkialla, kieli monista tarinoista, eri kulttuureista. Se on kuin matka, jatkuva liike, yksittäisten tarinoiden mosaiikki. Kuten lentävä lintu, vapaata, se on eloisa, monimuotoinen kieli, elämän sävyt heijastuvat siinä. Monien tarinoiden kertojana.

Saame, vanhan maan kieli, ikiaikainen ääni, joka resonoi vuorten ja tundran läpi. Se on voimakas kieli, joka kestää aikaa ja myrskyjä. Saame on henkäys arktisesta kauneudesta ja voimasta. Se kätkee sisäänsä luonnon äänen.

Suomi, vieras, mutta kuitenkin niin läheinen kieli, joka tuo mukanaan omanlaisensa tunnelman. Ystävä kaukaa, tuttu ja jännittävä samalla. Se tuo mukanaan Pohjolan mystiikan, viisauden ja kauneuden. Se on kuin ystävä, jonka kanssa jakaa hiljaisen hetken.

• Ruotsi: Virallinen kieli
• Jiddiš: Kansallinen vähemmistökieli
• Meänkieli: Kansallinen vähemmistökieli
• Romanikieli: Kansallinen vähemmistökieli
• Saame: Kansallinen vähemmistökieli
• Suomi: Kansallinen vähemmistökieli

Mitä kieliä Pohjoismaissa puhutaan?

Pohjoismaissa kuulet suomea, ruotsia, norjaa, tanskaa ja islantia – eli kieliä, joilla pyöritetään ihan virallisesti systeemejä. Sitten on vielä niitä eksoottisempia, kuten fääri, grönlanti ja saame, joita ei ehkä ihan heti osaa yhdistää pankkiautomaatteihin.

Ja hei, viittomakieletkin lasketaan, vaikka niillä ei ehkä ihan veroilmoitusta täytetäkään. (Tai ehkä joku neropatti on jo kehittänyt siihenkin softan?)

No, ja jotta soppa olisi täydellinen, muistetaan, että vaikka ruotsi onkin Suomen toinen virallinen kieli, niin monen suomalaisen suusta se kuulostaa enemmänkin joltain salakieleltä. Ja tanskan ääntämistä en edes yritä – se on kuin yrittäisi niellä perunaa ja puhua samaan aikaan. (Kokemusta on...)