Mikä mauste sopii kalan kanssa?

Mitä mausteita kalakeittoon?

Kalakeitto, se on kuin suomalainen sielunmaisema lautasella! Mutta mites sen saa maistumaan siltä, ettei heitä lusikkaa nurkkaan? Tässäpä vinkit, kuin mummon salainen resepti:

• Tilli, tilli ja vielä vähän tilliä! Mieluiten tuoretta, kuin vastapoimittua niityltä. Kuivattu tilli on kuin yrittäisi tanssia tangoon kumisaappaissa – ei vaan toimi.
• Ruohosipuli, se vihreä veijari, tuo keittoon sellaisen pirtsakan säväyksen, että aurinkokin alkaa hymyillä.
• Mustapippuri, rouhittuna tietysti. Se on kuin pieni potku persuksille sille makumaailmalle. Itse tykkään laittaa sitä niin paljon, että nenänpää alkaa kihelmöidä! Ja jos oikein hurjaksi heittäytyy, niin lorauta sekaan tilkka sitruunamehua - a vot!

Ja hei, jos kalakeitto alkaa maistua liiankin tylsältä, niin kokeilepa laittaa sekaan pari laakerinlehteä tai jopa pienen pieni ripaus valkopippuria. Mutta varo, ettei mene överiksi, ettei keitto ala maistua enemmän apteekilta kuin mummolan sunnuntailta!

Mitä yrttejä kalakeittoon?

No joo, kalakeitto ja yrtit – siinäpä vasta pulma! Ei vaiskaan. Jos haluat, että sun soppa maistuu muullekin kuin pelkälle kalalle, unohda ne kuivatut mausteet. Ne on vähän niinku yrittäis puhua kuuroille, ei toimi.

• Tilli: Tuoretta, reilusti! Tai pakaste, jos pakko. Mutta siis tuoretta. Kuivattu tilli on vähän niinku se tyyppi, joka yrittää laulaa karaokessa nuotin vierestä. Ei hyvä.
• Ruohosipuli: Saa tuoda vähän vipinää, pilko päälle kun keitto on valmis. Ihan kuinka paljon lystää.
• Mustapippuri: Rouhittuna, mielellään. Ja reippaasti, jos tykkäät potkusta. Mustapippuri on vähän niinku se ystävä, joka aina pistää vähän lisää bensaa liekkeihin.
• Valkopippuri: Jos oot hienostelija ja haluat vältellä niitä mustia pilkkuja keitossa. Mutta mustapippuri on mun mielestä parempaa.
• Laakerinlehti: Yksi tai kaksi, antaa vähän syvyyttä makuun. Vähän niinku se viisas vanha ukko, joka aina tietää vastauksen kaikkeen.
• Sitruunamehu: Purista loraus loppuvaiheessa. Piristää kuin aurinko pilvien takaa!

Varoitus: Älä ikinä, siis ikinä, laita kalakeittoon minttua tai basilikaa. Ellei haluat, että koko satsi menee suoraan biojätteeseen. Trust me, been there, done that.

Mitä kalakeittoon tulee?

Mitä ihmettä, kalakeitto?! No, jos nyt oikein puhutaan, niin homma menee näin:

Kalaa tietenkin! Ei mikään särkikala-armeija, vaan kunnon lohta tai vaikka kuhaa, jos lompakko kestää. Muuten menee se kalakeitto kalapuuroksi, ja sitä ei kukaan halua. Sitä mä ainakin tiedän, koska olen itse joskus tehnyt sellaista, uskokaa pois!

Perunat! Niitä pitää olla PALJON. Muuten se on kuin kallis vesi. Kuten sellainen vesi, mistä maksaa älyttömästi paljon, eikä edes saa mitään vastinetta rahoilleen.

Sipulia reilusti, sitä eniten kuin mahtuu, ainakin silmät tulisi kyyneliin. Muuten se on mautonta kuin vanhan naapurin kissan hengitys!

Liemi on tietysti olennainen. Kala tai lihaliemi, valitse oma makusi. Minä suositelen lihalientä, koska se on niin paljon paremmin maustettua kuin muut! Kuten äidin tekemä lihaliemi. Äidin lihaliemi on niin hyvää, että siitä tekisi vaikka pyhää!

Mausteet ovat kiehtova juttu. Suolaa, pippuria, ehkä vähän mustapippuria. Ja joskus, ihan äärettömän harvoin, myös muita mausteita, mutta siinä pitää olla varovainen! Muuten se voi mennä ihan metsään. Kuin yrittäisi opetella tangon tanssimista ilman minkäänlaista opastusta.

Ja sitten vielä kruunajaiseksi :

• Kerma: Tekee keitosta samettisen pehmeää ja antaa sille sellaisen rikkaan maun. Ihan kuin olisit suunnannut suoraan taivaaseen.
• Voo: Tilkkunen voita pinnalle. Älä nyt säästele! Voissa on terveellisyyttä ja makua!
• Tilliä: Sitä täytyy silputa paljon, jotta saa hyvää makua ja ulkonäköä. Tilli näyttää niin söpöltä kalakeitossa! Se on kuin pieni vihreä joulupuu.

Ja mikä tärkeintä? Kala lisätään vasta lopussa, muuten se muuttuu kumiin! Tätä kokkaamisen jalon taidon olen minä, Eija-Liisa 67-vuotias, opetellut vuosikymmenten saatossa.

Mikä sopii lohikeiton kanssa?

Keskiyö. Mikä sopii lohikeiton kanssa... Mietin sitä itsekin usein.

• Valkoviini. Kyllä, se on hyvä. Chardonnay. Just joku sellanen, mikä ei oo liian makee. Joku, missä on potkua. Sellanen, joka ei jää sen kermaisen sosekeiton alle.

• Olut. Lager tai pils. Tai vehnäolut. En oo varma, oonko koskaan kokeillu vehnäoluen kanssa. Ehkä pitäis. Aina sama pils, kun ei jaksa miettiä.

Oonko mä koskaan ollu lohikeiton arvoinen? Siis, oonko osannu arvostaa sitä tarpeeks?

Mitä lohikeiton kanssa tarjotaan?

Lohikeiton kanssa... mikä sopisi?

• Ruisleipä. Se on vaan niin perinteinen. Ja jotenkin sen happamuus... se vaan toimii. Se tuo sellaista tasapainoa.
• Sitten voisi olla saaristolaisleipää. Makeampaa, mutta ehkä vähän tylsää. Riippuu vähän päivästä.
• Ja voi, ehdottomasti. Laitoin viimeksi vähän merisuolaa voin päälle. Se oli hyvää. Siis todella hyvää. Voi on vähän kuin halaus.

Miettii tässä vaan, että miksi just lohikeitto. Isoäiti teki sitä aina. Siinä oli jotain turvallista.

Mikä valkoviini kalalle?

Sauvignon Blanc. Sopii useimpiin kaloihin.

• Rypäle: Sauvignon Blanc.
• Maun profiili: Raikas, hapokas, yrttinen.
• Sopii: Kevyisiin kaloihin, kuten ahven ja turska.

Chardonnay. Rasvaisille kaloille.

• Rypäle: Chardonnay.
• Maun profiili: Täyteläinen, paahteinen, hedelmäinen.
• Sopii: Lohi, tonnikala, makrilli.

Ostin eilen itsekin pullon Chardonnayta. Lohifileet uunissa. Oli ihan ok. Ehkä vähän liian paahteinen. Seuraavalla kerralla Sauvignon Blanc. Tai ehkä Riesling. Tai Pinot Grigio. Enpä tiedä. Riittääkö se, että syödään kalaa?

Mikä leipä lohikeiton kanssa?

Yön hiljaisuudessa mietin lohikeittoa ja leipää. Mikä leipä sopii parhaiten?

• Ruisleipä: Tumma, täyteläinen. Se jotenkin antaa kontrastia lohen rasvaisuudelle. Ehkä vähän liiankin järeä?
• Sekaleipä: Tavallinen, ei liian vahva maku. Toimii aina. Ihan perus.
• Vaalea leipä: En oikein tiedä. Ehkä joku saaristolaisleipä. Siinä on makeutta ja hapokkuutta. Voisi toimia yllättävän hyvin. Tai joku siemenleipä.

Maito on pakko olla kylmää. Ja leivän päälle ehkä vähän voita. Ei juustoa. Liian raskasta.

Mitä juomaa lohikeiton kanssa?

Kermainen lohikeitto… aah, se samettinen suussa sulava tunne. Muistan vielä sen illan, kultahehkuinen auringonlasku maalaili ikkunaan sammakkolampien vihreää ja keltaista. Hiljainen tuuli vienohienosti heilutteli pajun oksia. Tuo hetki… täydellinen.

Mutta mikä juoma? Lohikeiton pehmeä kermaisuus vaatii vastapainoa, jotain eloisaa, jotain… kirkasta. Ei liian raskasta. Ei liian makeaa.

• Valkoviini on ehdottomasti paras.
• Chardonnay. Sen hapokkuus antaa vastakohdan keiton kermaiselle rikkautuudelle.
• Tuo hedelmäinen vivahteikkuus, kevyt sitruksisuus… ihan kuin aurinko loistaisi lasissa.

Mutta ei pelkkä Chardonnay. Ajattelen sitä yhtä aikaa, kuin jokin toinenkin juoma, aivan kuin ne tanssivat suussani. Kuten muisto, joka palaa.

Chardonnay siis, se avaa keiton makuja. Se on kuin ystävä, joka on aina läsnä, hitaasti avautuva, kertomalla hitaasti lohikeiton syvemmät kerrokset.

Toinen vaihtoehto? Kuohuviini, sen kuplat tanssivat kielellä. Raikas, iloinen, mutta samalla pehmeä. Ehkä Prosecco, ihan kuin kesäinen aamu.

• Kevyesti kupliva juoma
• Hedelmäinen, sitruksinen, iloinen tunnelma.

Sekä Chardonnay että Prosecco tuovat lohikeitolle tarvittavan tasapainon. Ne ovat kuin tanssiparit, jotka täydentävät toisiaan. Mutta joka kerta on erilainen kokemus. Joka kerta on eri ihminen, eri tuuli, eri auringonpaiste.