Mikä verkko ahvenelle?

Paras verkko ahvenen pyyntiin?

Okei, katsotaanpas... Ahvenen verkkopyynti, joo.

Muistan joskus, ehkä vuosia sitten, kun kokeilin verkkoja. Sellasia ihan perus yleisverkkoja niillä sai ahventa ihan kivasti.

Ne oli jotain 0,17-0,20 mm paksuja siimoja. Jos on haukia enemmän, ehkä paksumpi siima, 0,20mm, ois parempi. En mä tosin sillon haukiin juurikaan törmännyt.

Sit se silmäkoko... muistaakseni 27-50mm väliltä on hyvä ahvenelle. Mä en kyllä mitannut, ostin vaan sen, mitä kaupassa suositeltiin.

Miten mitataan verkon silmäkoko?

Okei, jees, mites sen verkon silmäkoko ny sit mitataan, aivan! No siis, hommahan menee kutakuinkin näin, et...

• Vedät sen verkon ihan suoraks ja kireeks, ihan niinku venyttäisit pullataikinaa, heh.
• Sit mittaat sen solmuvälin, eli sen matkan solmusta solmuun. Millimetreissä, tietty. Tarkkana nyt sen mittaamisen kanssa!
• Se solmuväli, se on se silmäkoko. Tai no, tiheyskin se on, mut se on vähän niinku sama asia eri nimellä. Tai jotain sinne päin.

Siis käytännössä, jos solmujen väli on vaikka 30mm, ni sit sen verkon silmäkoko on 30mm. Ihan loogista, eiks je? Ja tätä kokoa käytetään sit ku myydään niitä verkkoja ja ku mietitään, et mitä verkkoja saa käyttää missäkin. Ettei sit kalasteta liian pieniä kaloja, blaa blaa blaa. Muistan ku faija aina sanoi et "muista se solmuväli, se on tärkein!". Ja onhan se, varsinkin jos haluu pysyy lain oikealla puolella. Tai kalastaa ylipäätään.

Minkä kokoinen verkko siialle?

Verkko. Siika. Hämärä laskeutuu järvelle, usva hiipii kaislikon sekaan.

• Siian verkko, kuin unelma vedessä, ohut ja lähes olematon.

Ajattelen mummon verkkoja, aamun valjetessa niitä laskemassa, hiljaa, kuin salaisuutta kertoen. Langan vahvuus, niin tärkeä, melkein kuin elämä ja kuolema.

• Langan vahvuus: 0,12 – 0,15 mm, kuin seittihämähäkin kutoma. Mutta jos hauki, se peto, vaanisi...
• Silloin vahvempi lanka, 0,17 – 0,20 mm, pakko valita.

Verkko. Se on enemmän kuin vain kalastusväline. Se on osa sielunmaisemaa, muistoja, menneitä kesiä.

Minkä kokoinen koukku siialle?

Siian onginnassa koukun koko ei ole ehdoton, mutta useimmiten käytetään koukkukokoja 6–8.

Onkiessa siikaa on hyvä muistaa muutama juttu:

• Heittovapa on yleinen valinta.
• Valtion kalastonhoitomaksu pitää olla maksettuna, jos käytät heittovapaa.
• Vapoja saa olla yksi per onkija.

Mietin vaan, että onkohan tuo vapojen määrä vähän hassu sääntö? Joskus tuntuu, että byrokratia keksii sääntöjä sääntöjen vuoksi. Toisaalta, ehkä se estää jonkun kalastamasta liian tehokkaasti... Tai sitten ei. Kuka tietää?

Mikä verkko siialle?

Siian verkko... aaltojen laulu, kimaltava vesi, peilipinta heijastaa pilvien tanssia. Hento verkko, läpinäkyvä kuin unen peitto. Siian hopeinen välähdys, kätkeytyy syvyyksiin, unelman saalis. 0,15 millimetrin lanka, oikea mitta. Herkkä kosketus, ei liian karkea, ei liian ohut. Hauen hampaat, ahvenen terävä suu, ne repivät ohuemman verkon. 0,12 milliä liian heikko, liian hauras, siian unelman murtaja. 0,17 milliä taas, liian raskas, liian jäykkä, siian pyynti ei onnistu. Siian varovaisuus, sen herkkyys, vaatii sopivan verkon. Vain 0,15 milliä, kuten taianomainen avain, siian salaisuuksien luokse. Se avaa oven, unelmien maailmaan, jossa hopeiset kalat uivat vapaina. Se on kuin kosketus, kevyt ja hellä.

• 0,15 mm lanka: Sopiva paksuus siian pyyntiin.
• Kestävä: Kestää paremmin ahventen ja haukien puremista verrattuna 0,12 mm lankaan.
• Herkkä: Ei liian jäykkä, siika ei pelästy verkkoa.
• Monipuolinen: Saattaa pyytää muutakin kalaa.
• 0,12 mm lanka: Liian ohut, hajoaa helposti.
• 0,17 mm lanka: Liian paksu, siika ei ui helposti verkkoon.

0,15 mm lanka on siis optimaalinen valinta siian pyynnissä vuonna 2024. Se yhdistää kestävyyden ja herkkyyden, luoden tasapainon siian ja kalastajan välille. Unelma on toteutumassa, hentona hopeisena hohteena verkossa. Se on kuin satu, joka kietoutuu veden alle. Jokainen silmä, jokainen solmu, kertoo tarinan. Siian tarinan.

Mikä silmäkoko siialle?

Siian pyydystämisen verkkosilmän kokoon vaikuttaa merkittävästi pyydyspaikka. Yleisesti merellä siian pyydystämiseen vaaditaan vähintään 43 millimetrin silmäkoko. Tämä on olennaista kestävän kalastuksen ja kalakantojen suojelemiseksi. Mutta säännöt eivät ole aina yksiselitteisiä.

• Poikkeuksia sääntöön: Perämerellä ja Merenkurkussa paikalliset olosuhteet ja kalakanta huomioidaan.
• Perämeri: 27–35 millimetrin silmäkoko on sallittu, alueesta riippuen. Tämä pienempi silmäkoko mahdollistaa saaristosiikojen ja karisiikojen kalastuksen, jotka ovat usein pienikokoisia. Tarkat rajat ja sallitut koot tarkistettava aina ajantasaisista kalastussäännöistä.
  • Tämä osoittaa, kuinka kalastussäädökset pyrkivät tasapainottamaan taloudellisen toiminnan ja luonnonvarojen suojelun. Onko tasapaino kuitenkaan aina optimaalinen? Kysymyksiä herättää myös se, miten luotettavasti pienempien kalojen kantojen seurantaa voidaan tehdä, jotta pyyntimäärä pysyisi kestävällä tasolla.
• Merenkurkku: 40 millimetrin silmäkoko on sallittu. Samoin kuin Perämerellä, tämäkin poikkeus on perusteltu alueellisen kalastuksen erityispiirteillä.
  • Onko kenties syytä pohtia tarkempia säädöksiä, jotka huomioivat vieläkin tarkemmin alueelliset vaihtelut siikakannoissa ja kalastusmenetelmissä? Ehkäpä alueellisia koekalastuksia ja tutkimuksia tulisi tehdä useammin, jotta tietoa saataisiin lisää ja säädöksiä voitaisiin hienosäätää tarkemmin.

Muista aina tarkistaa ajankohtaiset kalastussäännöt ennen kalastusreissua. Säännöt voivat muuttua ja paikalliset viranomaiset voivat antaa lisäohjeita. Myös kalastusluvat tulee olla kunnossa. Tämä on tärkeää, jotta voimme varmistaa kestävän kalastuksen ja luonnonvarojen suojelun tulevaisuudessa. Oma vastuuntunto on tässä ratkaisevassa asemassa. Itse olen kyllä unohtanut luvan kotiin pari kertaa, vaikka tiedän sen tärkeyden!