Mikä on Suomen pahin myrsky?

Mikä on Suomen pahin myrsky: 1890 vs 2024 hirmumyrskyt

Suomen säähistoria kätkee sisäänsä poikkeuksellisen rajuja tuulia ja tuhoisia myrskyjä. Tutustumalla mikä on Suomen pahin myrsky ymmärrät paremmin luonnonvoimien aiheuttamat riskit ja osaat varautua varoituksiin oikein.

Mikä on Suomen pahin myrsky kautta aikojen?

Kysymys Suomen kaikkien aikojen voimakkaimmasta myrskystä herättää usein keskustelua, sillä historiallisten huippumyrskyjen tarkka vertailu on vaikeaa puutteellisten mittauslaitteiden vuoksi. Suomen tunnetun historian voimakkain myrsky on 28. elokuuta 1890 riehunut Elokuun myrsky 1890, jota pidetään ainoana perinteisesti hirmumyrskynä pidettynä myrskynä ennen marraskuun 2024 Lyly-myrskyä, jolloin merialueilla mitattiin ensi kerran virallisia hirmumyrskylukemia.

Elokuun myrsky ja muut historialliset rajuilmat

Elokuun myrsky vuonna 1890 runteli Suomen eteläosia rajusti. Keskituulen nopeuksien on väitetty olleessa Helsingissä jopa 50 metriä sekunnissa, mutta tarkat viralliset mittaukset puuttuvat tuon ajan puutteellisten laitteiden vuoksi. Toinen merkittävä tapaus on Suomen historian voimakkain myrsky -keskusteluissa usein mainittu Mauri-hirmumyrsky, joka nosti tuhoisasti rakennuksia paikaltaan Lappia myöten.

Vuosikymmenien saatossa on nähty muitakin laajamittaisia tuhoja aiheuttaneita myrskyjä. Esimerkiksi Tapani- ja Asta-myrskyt aiheuttivat valtavia puustotuhoja ja pitkäaikaisia sähkökatkoja nykyhistorian tunnetuimmissa myrskyissä. Moni muistaa, miten vaikeaa sähköjen palauttaminen oli, kun puita kaatui linjoille sadoin tuhansin.

Uuden ajan viralliset hirmumyrskytilastot

Marraskuun 1. päivänä vuonna 2024 koettu Lyly myrsky hirmumyrsky teki suomalaista mittaushistoriaa. Suomen merialueilla mitattiin ensimmäistä kertaa virallisia hirmumyrskylukemia, kun Rauman Kylmäpihlajassa keskituuli ylsi 33,5 metriin sekunnissa. Hirmumyrskyn virallinen raja on 33 metriä sekunnissa, joten Lyly ylitti tämän rajan selvästi.

Miten tuulia mitataan ja miten myrskyt nimetään?

Ilmatieteen laitos seuraa tuulitilastoja tarkasti ja nimeää merkittävät myrskyt yleensä suomalaisten nimipäiväkalenterin mukaan. Tämä auttaa yleisöä ja viranomaisia varautumaan tuleviin säätapahtumiin. Vaikka vanhojen aikojen myrskyistä liikkuu hurjia tarinoita, Suomen pahimmat myrskyt kautta aikojen ovat vaatineet tarkkaa tutkimustietoa ja nykyaikaisia mittausasemia todellisen voimakkuuden todistamiseksi.

Historiallisten ja Uusien huippumyrskyjen vertailu

Elokuun myrsky (1890)

Perustuu historiallisiin silminhavaintoihin ja puutteellisiin laitteisiin

Runteli erityisesti Suomen eteläosia

Arvioitu jopa 50 m/s, mutta vailla virallista tarkkaa vahvistusta

Lyly-myrsky (2024)

Nykyaikaiset viralliset mittauslaitteet ja tarkka data

Merialueet ja rannikkoseudut

Mitattu keskituuli 33,5 m/s Rauman Kylmäpihlajassa

Matin kokemukset vuoden 2024 Lyly-myrskystä rannikolla

Matti, 42-vuotias kalastaja Rauman edustalta, oli nähnyt elämänsä aikana monenlaista säätä merellä. Marraskuun alussa 2024 tilanne kuitenkin poikkesi kaikesta aiemmasta, kun Ilmatieteen laitos varoitti poikkeuksellisen kovista tuulista.

Ensimmäinen yritys kiinnittää rannan veneet turvallisesti oli vaikeaa, sillä puuskat repivät köysiä käsistä ja vesi kohosi nopeasti laitureiden yläpuolelle. Matti joutui pitämään taukoa ja hakemaan jykevämmät kiinnitystarvikkeet varastosta.

Sen sijaan, että hän olisi luottanut vanhoihin keveisiin solmuihin, hän käytti tuplasti paksumpia meriköysiä ja varmisti suojauksen kahdesta eri pisteestä. Myrskyn puhjettua täydellä voimallaan keskituulen ylittäessä viralliset hirmumyrskylukemat, veneet pysyivät ehjinä.

Myrskyn jälkeen laiturilla oli runsaasti irronnutta puutavaraa ja roskia, mutta kalustovauriot jäivät olemattomiksi. Matti oppi, että nykyaikaisiin myrskyvaroituksiin kannattaa suhtautua äärimmäisen vakavasti.