Milloin päänsärky on vakavaa?

Milloin päänsärystä pitäisi huolestua ja mennä lääkäriin?

Mä muistan, kun joskus vuosia sitten marraskuussa sain ihan hirveän päänsäryn kesken illallisen. Se iski niin yhtäkkiä, että meinasin tipahtaa tuolilta.

Se oli jotain ihan uutta mulle. Ei ollut mitään kolausta tai kuumetta, vaan se vaan tuli ja jysähti. Kuin joku olis lyönyt lekalla.

Silloin mä tajusin, että kaikki päänsäryt ei oo vaan sitä tavallista pientä jomottelua. Jos se on ihan äkillistä ja tosi kovaa, niin silloin kannattaa kyllä mennä katsomaan, mikä on homman nimi.

Ja jos siihen liittyy jotain outoa, niinku ettei puhe suju tai raajat ei toimi kunnolla, niin silloin ei kannata odotella. Mulla ei onneksi ollut noita oireita, mutta silti se oli pelottavaa.

Se äkillinen kipu ja sen voimakkuus oli se juttu, mikä sai mut miettimään. Ja se, että en tiennyt mistä se tuli.

Eli jos sua alkaa vihlomaan tai jysähtämään ihan odottamatta ja se sattuu oikeasti pahasti, niin älä jää kotiin miettimään. Mene juttelemaan lääkärin kanssa. Se on ihan oikeasti sun terveyden kannalta tärkeää.

Joskus oon kuullut, että niskajäykkyys tai korkea kuume yhdessä päänsäryn kanssa voi olla myös merkki jostain vakavammasta. Silloin ei kannata leikkiä tulella, vaan hakeutua hoitoon heti.

Miten tunnistaa vaarallinen päänsärky?

Jos pää "räjähtää" tai alkaa paukkua kuin pienoiskoossa oleva ilotulitus, ja siihen liittyy seuraavia oireita, niin kannattaa ehkä jo soitella ambulanssille:

• Tajuttomuus: Siinä vaiheessa kun maailma muuttuu mustaksi kuin eilisen illan auringonlasku, tai jos kaverisi löytää sinut lattialta kuin pudonneen leikkikalun.

• Älytön uneliaisuus: Väsyttää enemmän kuin 30 tunnin bussimatka pikkujoulujen jälkeen, ja meinaa nukahtaa kesken syömisenkin. Kuin nukkuva prinsessa, mutta ilman prinssiä ja linnan sijaan lattia.

• Kouristelu: Keho alkaa nykiä ja heilahdella kuin huonosti ohjattu robotti tanssikurssilla. Ei mitään kevyttä pyörteilyä, vaan kunnon tärinää ja satunnaisia hyppähdyksiä.

• Toispuolinen halvausoire: Jos toinen puoli vartalosta tuntuu yhtäkkiä yhtä elottomalta kuin maanantaiaamu. Käsi tai jalka ei tottele, kuin omistaisi sen itse erikseen.

• Kaksoiskuvat: Näet kaiken kahtena, kuin olisit juonut litran salmari-viinaa yhdeltä istumalta. Silmät eivät enää pelaa yhteen, vaan katselee maailmaa omiin suuntiinsa.

• Voimakas huimaus: Maailma pyörii kuin karuselli ykkösellä, ja meinaa kaatua nenälleen jo seisoessa. Pään kääntäminenkin voi olla kohtalokasta.

• Puheen tuoton vaikeus: Sanat eivät tulekaan suusta kuin tyhjät pullot, vaan takertuvat kurkkuun kuin liian iso karkki. Puhuminen muuttuu vaivalloiseksi, kuin yrittäisi puhua kumikärpästen täyttämässä suussa.

• Uudentyyppinen särky ponnistaessa: Jos päässä alkaa piipata ihan uudenlainen, vihainen särky aina kun vähänkin ponnistaa. Kuin joku painaisi hälytysnappia, kun pitäisi vain nostaa painavaa laukkua.

Milloin päänsärky on pitkittynyt?

Päänsärky... taas se sama juttu. Se vain jomottaa tuolla ohimolla. Välillä tuntuu, että koko pää halkeaa. Ja sitä vain miettii, milloin tämä ei ole enää normaalia. Milloin tämä ei ole enää vain yksi huono päivä, vaan... jotain muuta. Jotain, mikä on jäänyt päälle.

Sitä miettii yksin pimeässä, että onko tämä nyt sitä. Jatkuvaa.

Pitkittyneen päänsäryn kriteerit ovat selkeät, vaikka olo onkin hämmentynyt. Ne ovat lääketieteellisiä faktoja.

• Päänsärkyä on vähintään 15 päivänä kuukaudessa.
• Tilanne on jatkunut viimeiset kolme kuukautta.

Se ei ole vain tunne. Se on laskettavissa oleva asia. Kun puolet kuukaudesta menee särkyyn, kuukausi toisensa jälkeen, raja on ylitetty. Sillä ei ole väliä, onko särky kovaa vai mietoa, kunhan se on olemassa.

Ja syitä on niin monia. Se sekoittaa pään. Se voi johtua stressistä. Tai siitä, ettei nuku kunnolla.

Mutta usein se on jotain muuta.

• Särkylääkkeiden liikakäyttö on yleinen syy. Ironista, eikö? Lääke, jonka pitäisi auttaa, alkaakin ylläpitää särkyä. Keho tottuu siihen ja alkaa vaatia sitä. Siitä tulee kierre, josta on vaikea päästä pois. Sitä kutsutaan lääkepäänsäryksi.

• Myös hoitamaton migreeni tai jännityspäänsärky voi muuttua krooniseksi. Se vain... jää päälle. Kehon kipujärjestelmä herkistyy.

• Päänsärkypäiväkirja auttaa tunnistamaan syitä. Lääkärit suosittelevat sitä aina. Kirjoitat ylös, milloin särkee, mitä söit, mitä teit. Se tuntuu työläältä, mutta niin sen avulla voi nähdä ne kaavat. Ehkä se onkin se kahvi, tai valvominen. Tai se työprojekti.

Miksi päänsärky pahenee maatessa?

Kohonnut kallonsisäinen paine on keskeinen tekijä päänsäryn pahenemisessa makuuasennossa. Tämä johtuu aivo-selkäydinnesteen (likvorin) paineen muutoksesta kehon asennon vaihtuessa. Kun ihminen on pystyasennossa, painovoima auttaa pitämään likvorin jakautuneena tasaisemmin kallon sisällä.

• Likvorin paineen dynamiikka: Likvorin paine on herkkä asennon muutoksille. Makuulla ollessa likvorin virtaus muuttuu, ja paine voi kasvaa, erityisesti tietyissä kohdissa kallon sisällä.
• Kipureseptorien ärsytys: Kohonnut paine ärsyttää aivojen kalvoja ja muita kallonsisäisiä rakenteita, joissa on kipureseptoreita. Tämä ärsytys koetaan päänsärkynä.
• "Kylmä"-efekti? Joskus ajatellaan, että makuuasennossa tapahtuva verisuonten laajeneminen voisi osaltaan pahentaa särkyä, mutta tämä on spekulatiivisempaa. Keskiössä on kuitenkin likvoripaine.

Mielenkiintoista on, miten kehon fysiologia reagoi yksinkertaiseenkin asennon muutokseen. Se kertoo siitä, kuinka herkästi aivojen sisäinen tasapaino voi järkkyä. Jotkut potilaat joutuvat jopa nukkumaan puoli-istuvassa asennossa lievittääkseen oireita, mikä korostaa ongelman todellisuutta ja vaikeutta. Tällöin ei ole kyse vain epämukavuudesta, vaan kivusta, joka määrittelee arjen.

Tarkemmin:

• Hydrokefalus: Tilanteissa, joissa aivo-selkäydinnestettä kertyy liikaa (hydrokefalus), tämä ilmiö korostuu. Paine kasvaa jatkuvasti, ja makuuasento vain pahentaa sitä.
• Intrakraniaalinen hypertensio: Yleisemmin puhutaan intrakraniaalisesta hypertensiosta, eli kohonneesta kallonsisäisestä paineesta, joka voi johtua monista syistä: kasvaimista, verenvuodoista, tulehduksista tai idiopaattisesta kallonsisäisen paineen kohoamisesta.
• Päänsäryn tyypit: Tämä asentoherkkyys on tyypillistä esimerkiksi tietyntyyppisille jännityspäänsäryille ja migreenin muodoille, mutta erityisesti mainittakoon tilanteet, joissa on taustalla anatominen syy tai likvorin paineen säätelyn häiriö.
• Diagnostiikka: Lääkäri usein kysyy juuri asennon vaikutuksesta päänsärkyyn, sillä se antaa vihjeitä syystä. Päänsärkyä tutkittaessa mittaukset, kuten likvorin paineen mittaus (lumbaalipunktio), voivat olla tarpeen.