Mitä kannattaa tehdä, jos huimaa?

Huimauksen ensiapuohjeet

Huimaus on yleinen oire, jolla voi olla monia syitä. Vaikka huimaus on yleensä vaaratonta, se voi joskus olla merkki vakavammasta sairaudesta. Tässä on muutamia asioita, joita voit tehdä, jos sinulla on huimausta:

• Istu tai makaa alas. Jos sinulla on huimausta, on tärkeää istua tai maata alas heti. Tämä auttaa estämään sinua kaatumasta ja loukkaantumasta itseäsi.
• Sulje silmäsi. Silmien sulkeminen voi auttaa vähentämään huimausta.
• Hengitä syvään. Syvään hengittäminen voi auttaa rauhoittamaan sinua ja vähentämään huimausta.
• Juota vettä. Ihmisen kuivuminen voi aiheuttaa huimausta. Jos sinulla on huimausta, yritä juoda lasillinen vettä.
• Ota sisään minttukaramellia tai inkivääriteetä. Mintun ja inkiväärin on osoitettu auttavan lievittämään huimausta.

Milloin hakeutua lääkäriin?

Jos huimaus vaikuttaa merkittävästi päivittäiseen elämään, on tärkeää hakea ammattiapua. Neurologin tai korvalääkärin arvio on erityisen tärkeä, jos huimaukseen liittyy muita oireita, kuten:

• Näönmuutokset
• Puhehäiriöt
• Kuulo-ongelmat
• Pahoinvointi tai oksentelu
• Päänsärky
• Heikkous tai tunnottomuus
• Sekavuus

Nämä oireet voivat olla merkki vakavammasta sairaudesta, kuten aivoverenvuodosta, aivokasvaimesta tai sydänsairaudesta.

Huimauksen syyt

Huimauksen yleisimmät syyt ovat:

• Hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV). BPPV on sisäkorvan häiriö, joka aiheuttaa huimausta, kun käännät päätäsi.
• Ménièren tauti. Ménièren tauti on sisäkorvan sairaus, joka aiheuttaa huimausta, tinnitus ja kuulonalenemaa.
• Vestibulaarinen neuronitis. Vestibulaarinen neuronitis on sisäkorvan hermon tulehdus, joka aiheuttaa huimausta.
• Migreeni. Migreenikohtaukset voivat aiheuttaa huimausta.
• Anemia. Anemia on punasolujen puute, joka voi aiheuttaa huimausta.
• Sydänsairaus. Jotkut sydänsairaudet voivat aiheuttaa huimausta.
• Lääkkeiden sivuvaikutukset. Jotkut lääkkeet voivat aiheuttaa huimausta sivuvaikutuksena.

Huimauksen syyn selvittämiseksi lääkäri voi tehdä fyysisen tutkimuksen, ottaa sairaushistorian ja määrätä testejä, kuten magneettikuvauksen (MRI) tai kuulotestin.