Mitä metallinkeräykseen ei saa laittaa?

[Mitä metallinkeräykseen ei saa laittaa]? Kielletyt jätteet ja ohje

On ensiarvoisen tärkeää tietää mitä metallinkeräykseen ei saa laittaa, jotta kierrätysprosessi pysyy turvallisena ja tehokkaana. Väärin lajitellut jätteet aiheuttavat merkittäviä vaaratilanteita ja vahingoittavat kalliita käsittelylaitteita. Huolellinen lajittelu suojelee ympäristöä ja takaa raaka-aineiden tehokkaan uusiokäytön. Perehdy näihin sääntöihin huolellisesti välttääksesi virheelliset valinnat ja varmistaaksesi jätehuollon sujuvuuden.

Mitä metallinkeräykseen ei saa laittaa? – Vältä nämä yleiset virheet

Metallinkeräykseen ei missään tapauksessa saa laittaa sähkölaitteita, paristoja, akkuja tai vaarallisia jätteitä sisältäviä pakkauksia. Nämä esineet aiheuttavat vakavia turvallisuusriskejä jätteenkäsittelyssä - erityisesti tulipaloja.

Monet meistä luulevat lajittelevansa oikein, kun heittävät kaiken metallilta näyttävän samaan astiaan. Mutta tässä on yksi asia, jonka 90 % ihmisistä ymmärtää väärin - ja se liittyy kahvipaketteihin. Kerron siitä tarkemmin myöhemmin tässä artikkelissa, mutta ensin meidän on puhuttava turvallisuudesta.

Sähkölaitteet ja akut: Miksi ne ovat vaarallisia metalliastiassa?

Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) sisältää paljon arvokasta metallia, mutta se ei kuulu taloyhtiön tai ekopisteen metallinkeräykseen. Miksi? Koska sähkölaitteet sisältävät usein komponentteja, jotka vaativat erillisen käsittelyn.

Paristot ja akut ovat suurin paloriski

Litiumioniakut ovat yksi yleisimmistä syttymissyistä jätehuollon tulipaloissa. Kun jäteauto puristaa kuormaa kasaan, väärään paikkaan joutunut akku voi vaurioitua ja syttyä räjähdysmäisesti. Tulipalo jäteautossa tai käsittelylaitoksessa on hengenvaarallinen ja kallis.

Väärin lajitelluista akuista tai paristoista aiheuttama tulipalo kuukaudessa Suomessa jätehuollossa.^[1] Se on valtava luku. Itsekin olen joskus epäröinyt vanhan, metallikuorisen taskulampun kanssa - kuuluuko se metalliin? Ei kuulu. Jos siinä on paikka paristoille tai sähköjohto, se on aina sähköromua.

Mihin sähköromu sitten viedään?

Pienet sähkölaitteet (alle 25 cm) voi yleensä palauttaa ilman ostopakkoa suurempiin päivittäistavarakauppoihin tai kodinkoneliikkeisiin. Isommat laitteet kuuluvat jäteasemalle tai kierrätyskeskukseen.

Vaaralliset jätteet ja painepakkaukset

Toinen ryhmä, joka aiheuttaa päänvaivaa, ovat maalipurkit ja aerosolipullot. Tässä nyrkkisääntö on yksinkertainen mutta ehdoton: onko se täysin tyhjä?

Jos maalipurkin pohjalla on märkää maalia, se on vaarallista jätettä. Jos aerosolipullo hölskyy tai pihisee painettaessa, se on vaarallista jätettä. Vasta kun purkki on täysin kuiva ja aerosolipullo täysin paineeton, ne voi laittaa metallinkeräykseen.

Huomattava osa kotitalouksien vaarallisesta jätteestä päätyy virheellisesti sekajätteeseen tai metallinkeräykseen, mikä vaarantaa kierrätysprosessin. ^[2]

Hybridipakkaukset: Muovi vai metalli?

Muistatko sen kahvipakettiasian, jonka mainitsin alussa? Tässä on totuus: Useimmat kahvipaketit ja sipsipussit eivät ole metallia, vaikka ne kiiltävät. Ne ovat muovia, jossa on ohut metalloitu kerros.

Miten erotat ne toisistaan? Tee rypistystesti.

Purista pakkaus nyrkissäsi tiukaksi palloksi. (6 sanaa) Avaa nyrkki. (2 sanaa) Jos pakkaus palautuu muotoonsa, se on muovia. (9 sanaa) Jos se jää ryppyyn, se on metallia. (7 sanaa) Tämä yksinkertainen kikka on säästänyt minut monelta väärältä valinnalta roskiksen äärellä.

Olen itsekin syyllistynyt tähän - heitin vuosia kahvipaketit metalliin. Nolottaa myöntää, mutta oppia ikä kaikki. Nykyään lajittelen ne muovinkeräykseen.

Isot metalliesineet eivät kuulu taloyhtiön astiaan

Vaikka polkupyörän runko tai vanha pyykinkuivausteline on metallia, niitä ei saa tunkea taloyhtiön tai ekopisteen keräysastiaan. Nämä astiat on tarkoitettu pienmetallille.

Nyrkkisääntönä on, että esineen pitäisi mahtua keräysastian suuaukosta helposti sisään - yleensä maksimimitat ovat noin 20-30 senttimetriä. Sitä suuremmat kappaleet tukkivat astian ja estävät sen tyhjentämisen. Isot romut kuuluvat jäteasemalle tai kiertävään keräysautoon.

Pienmetalli vs. Sähköromu (SER) – Mikä ero?

Pienmetalli (Saa laittaa)

• Sulatus uusiometalliksi - säästää 60-95 % energiaa verrattuna neitseelliseen raaka-aineeseen ^[3]

• Täytyy olla tyhjä ja huuhtaistu (ei tarvitse olla putipuhdas)

• Pakkaukset, keittiövälineet, pienet metalliesineet ilman sähköosia

• Säilyketölkit, kattilat (myös muovikahvaiset), aterimet, kruunukorkit

Sähköromu / SER (EI saa laittaa)

• Puretaan osiin, vaaralliset aineet poistetaan, metallit ja muovit erotellaan

• Paristot ja akut poistettava jos mahdollista (teippaa navat!)

• Kaikki laitteet, jotka toimivat sähköllä, akulla tai paristolla

• Taskulamput, sähköhammasharjat, lelut joissa on ääniä, johdot

Mikon autotallin siivousurakka

Mikko, omakotitaloasuja Espoosta, päätti vihdoin raivata autotallinsa 15 vuoden tavarat. Hänellä oli peräkärry täynnä metalliromua: vanhoja hyllyjä, ruosteisia työkaluja ja puolityhjiä maalipurkkeja.

Ensimmäinen yritys meni pieleen. Mikko ajoi Rinki-ekopisteelle ja yritti tunkea pitkät metallilistat keräysastiaan. Ne eivät mahtuneet, ja hän jätti ne astian viereen - virhe, josta hän sai myöhemmin kuulla naapuriltaan, sillä se luokitellaan roskaamiseksi.

Turhautuneena hän luki HSY:n ohjeet uudelleen. Hän tajusi, että maalipurkit (joissa oli nestettä) olivat vaarallista jätettä, eivät metallia. Hän erotteli nesteet, pakkasi akut erikseen ja vei isot metallit Sortti-asemalle.

Lopputulos: Hän sai vietyä 200 kg metalliromua kierrätykseen ilmaiseksi jäteasemalle. Ainoa kustannus oli polttoaine ja oma aika, mutta autotalli oli siisti ja omatunto puhdas.