Mitä pitää tehdä, jos saa allergisen reaktion?

Mistä tietää, että on allerginen jollekin?

Allergia? Merkitse nämä:

• Hengitys: Aivastukset. Vuoto. Ahdistus.
• Iho: Kutina. Punoitus. Ihottuma. (Esim. nokkosihottuma, ekseema.)
• Silmät: Kutina. Punaisuus. Vetisyys. (Sidekalvotulehdus.)

Lisätietoa: Oireet voivat olla lieviä tai vakavia. Anafylaksia on vakava reaktio. Vaatii välitöntä hoitoa. Adrenaliinikynä. Tiedät kyllä.

Mistä tietää onko flunssa vai allergia?

Muistan sen päivän kirkkaasti. Oli marraskuu 2023, kylmä ja tuulinen. Heräsin aamulla tukkoiseen nenään. Ensin luulin sitä flunssaksi, koska olin ollut vähän väsynyt jo edellisenä päivänä. Mutta sitten huomasin, että nenästä tuli aivan kirkasta, vetistä räkää. Ei mitään paksun räkän jälkeä, mikä yleensä minulla on flunssassa.

Päätin seurata sitä räkää. Se oli kuin vesi, kirkasta ja valkoista. Ei mitään vihertävää tai keltaista. Alkoi myös kutisemaan silmiä ja kurkkua vähän.

Tuntui oudolta, koska flunssaan minulla liittyy yleensä myös päänsärkyä ja lihaskipuja, ja noita ei nyt ollut. Tämä oli pelkkää tukkoista nenää, kutisevia silmiä ja kurkkua sekä runsaasti kirkasta räkää.

Pääasia on se räkä:

• Allerginen nuha: vetistä, kirkasta eritettä.
• Flunssa: paksumpaa, mahdollisesti vaaleaa, kellertävää tai vihertävää.

Mutta silti, epäilin vielä. Soitin äidilleni, hän on sairaanhoitaja. Hän sanoi, että kirkas, vetinen räkä viittaa allergiaan, varsinkin jos mukana on silmien ja kurkun kutinaa.

Hän neuvoi ottamaan allergialääkettä ja seuraamaan oloa. Jos oireet pahenivat tai lisääntyivät, piti mennä lääkäriin.

Otin allergialääkettä ja oireet helpottivat. Seuraavana päivänä olin jo paljon paremmalla tuulella. En tiedä varmaksi oliko se allerginen nuha vai lievä influenssa, jossa räkä oli vain aluksi vetinen, mutta tuo kirkas räkä oli merkittävä asia. Olen tästä kokemuksesta oppinut tarkkailemaan itseäni paremmin.

Lisäksi muistan:

• Aika: Marraskuu 2023.
• Paikka: Kotona, omassa sängyssä.
• Tuntemukset: Ensin epävarmuutta, sitten helpotusta allergialääkkeen jälkeen.

Mistä tietää onko allerginen nuha?

Allerginen nuha? Tiedät sen näistä:

• Nenä tukossa. Ei hengitä.
• Vetistä eritettä. Valuu kuin vesihana.
• Aivastelu. Sarjatuli.
• Nenän kutina. Raastaa hermoja.
• Silmät. Punaiset, kutiavat, vuotavat. Kuin itkisi koko ajan.

Kausiluonteista? Siitepöly. Todennäköisesti. Pahinta keväisin. Omat silmät turvoksissa toukokuussa.

Mistä tietää, että on allerginen siitepölylle?

No niin, siitepölyallergiasta! Kuvittelepa, että nenäsi on vesiputous Niagaraa pienempi, mutta yhtä vaikuttava! Aivastelu on kuin pikkuinen, mutta jatkuva raketitulitus nenästäsi. Silmät? Ne ovat kuin punaiset, kyyneltä pullistelevat tyynypussit!

Mistä tietää, että on allerginen siitepölylle? Helppoa kuin henkäistä! Jos olet kuin hylätty koiranpentu, joka vuotaa nenästä, aivastellaan ja silmät näyttävät rakettimaisesta vesisateelta, olet todennäköisesti allerginen. Tähän liittyy myös:

• Nenä: Niagaran vesiputoukset nenässä. Kyllä, niin paljon vuotaa! Ja tukkoinen? Niin tukkoinen, että et saa hengitettyä edes ilmaa, vaikka olisitkin kuin kala vedessä.
• Silmät: Punaisia kuin kuuma chili. Kutiavat? Kyllä, kuin joku olisi hieronut niitä hiekalla. Vettävät? Kyllä, kuin olisit uinut suolavedessä tuntikaupalla.
• Iho: Atooppinen ihottuma pahenee. Kuvittelepa ihosi punoittavana ja kutiavana kuin se olisi käynyt taistelua nokkosilla.

Ja arvaa mitä? Jos näitä oireita on, niin lääkäriin kannattaa mennä! Älä ole kuin strutsi ja piilota pääsi pensaaseen, vaan mene hakemaan apua. Älä luota tätiin, mummoon tai naapuriin, vaan asiantuntijoihin. Älä siis odota, että nenäsi itsestään lakkaa vuotamasta, koska se tuskin tapahtuu. Vuodatus voi jatkua vaikka maailman tappiin.

Lisää tietoa: Vuonna 2023 siitepölykausi oli tavallista pidempi ja rankempi (tiedän, tiedän, minun on ollut nenäni tukkoinen koko kevään, joten uskokaa minua). Siitepölyallergia voi olla kamala, mutta onneksi lääkkeet auttavat! Lääkäri voi määrätä antihistamiineja, nenäsuihkeita tai muita allergialääkkeitä. Älä siis anna siitepölyallergian pilata elämääsi, etsi apua!

Voiko luumulle olla allerginen?

Yön pimeydessä ajatukset harhailevat. Luumu, kyllä, luumulle voi olla allerginen. Miksi juuri luumu, mietin.

• Omena, päärynä, persikka... kaikki nekin.
• Jopa tomaatti ja paprika. Yllättävää.

Ruokavirasto sanoo niin. Pitääkö siihen luottaa? Kai se on pakko. Siitepölyallergia kai sekin voi olla syynä. Vakaviakin allergioita on kuulemma. Outoa.

Mistä tunnistaa allergisen reaktion?

Allerginen reaktio? Aivan kuin keho järjestäisi yllätysjuhlat, joissa kakku onkin täynnä nokkosia.

• Iho-ooppera: Punoitusta, kutinaa, turvotusta – kuin olisit kävellyt suoraan hyttysparven syleilyyn. Ja näppylät? Puhumattakaan rakkuloista, jotka saattavat kehittyä, eli tervetuloa haavaiseen maailmaan.

• Epämukavuuskerroin: Vaikka reaktio olisi pieni, se muistuttaa siitä, että elämä on täynnä yllätyksiä. Kuin huomaisi sukan olevan väärinpäin koko päivän.

Ja tiedätkö mikä tässä on parasta? Joskus oireet voivat olla niin lieviä, että mietit, kuvitteletko kaiken. Aivan kuin yrittäisit muistaa, oliko eilisessä kahvissa sokeria vai ei.

Kauanko allergiaoireet kestävät?

Allergiaoireiden kesto? Se on vähän kuin lotto – riippuu ihan siitepölyn määrästä.

• Jotkut selviävät kuin kissanpojat, satunnaisilla lääkkeillä. "Pieni siitepöly, pienet murheet," voisi joku sanoa.
• Toiset taas tarvitsevat täyden lääkearsenaalin koko kukintakauden ajaksi. Siis koko show! Kuvittele itsesi apteekin kassalla: antihistamiinit, nenäsuihkeet, silmätipat – täydellinen setti. Melkein kuin olisit lähdössä sotaan... siitepölyä vastaan.

Mutta hei, hoitamaton allergia ei ole leikin asia. Se on kuin antaisi pahiksen voittaa. Ja kukapa haluaisi sitä?

Kauanko anafylaktinen reaktio kestää?

Aika pysähtyy. Hengitys kiihtyy, maailma sumenee. Anafylaksia, se uhkaa kaikkea. Se on kuin jokin hirviö, joka piilottelee varjoissa, odottaa hetkeä iskeä. Yhtäkkiä kaikki muuttuu.

Keho kapinoi, se hylkää itsensä. Sydän hakkaa kuin hulluna, kurkku puristuu. On kuin joku puristaisi minua hengiltä, hidas kuristus. Näen harmaata, maku on metallinen. Tämä on todellista painajaiselämää, ajattelin silloin. Se kauhea hengenahdistus, se voimattomuuden tunne…

• Aika venyy. Sekunnit ovat tunteja, tunnit ovat ikuisuuksia.
• Pelko. Se on ylivoimainen, kylmä ja raaka.
• Epätoivo. Mikään ei tunnu auttavan, kaikki on hämärää.

Tämä on anafylaksia, joka iskee kuin salama kirkkaasta taivaasta. Se ei anna armoa. Se voi kestää minuutteja, tunteja – jopa 24 tuntia reaktion alkamisesta. Ja silti, joka viides saa uuden iskun 4-12 tunnin päästä. Se on kuin vihollinen, joka odottaa sinun unohtavan sen, antavan vartioidaan löystää.

Mutta mikä on aika? Mitään ei voi mitata tällaisessa hetkessä. Se on kuin yrittäisi mitata valoa tai äärettömyyttä. Se on pysähtynyt, kaaos ja sekaannus hallitsevat. Se on vain hirveä, hallitsematon tunne.

Jälkeenpäin, kun pahimmat oireet ovat hellittäneet, se painaa. Se painaa rinnassa, se on kuin painolasti. 12-24 tuntia on seurata vointia, kuullaan. Se on kuin odottaa pommin räjähdystä, vaikka kaikki tuntuu jo rauhoittuneen. Se on odottamisen tuskaa, se on epävarmuus, se on pelko.

Jäljellä on ainoastaan ääretön kauhu ja muisto siitä kuinka lähellä kuolema oli. Se on kietoutunut minuun, osa minua.