Miten flimmerin saa loppumaan?

Flimmeri eli eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten lihakset supistuvat epäsäännöllisesti ja nopeasti. Tämä aiheuttaa epämiellyttävän, usein kiihtyvän sydämen lyönnin tunteen, jota monet kuvaavat flutteroivaksi tai lepattavaksi tunteeksi rinnassa. Flimmeri voi kestää muutaman minuutin tai useita päiviä, ja se voi olla joko uusiutuvaa tai pysyvää. Vaikka flimmeri itsessään ei aina ole hengenvaarallinen, se voi johtaa vakaviin komplikaatioihin, kuten aivohalvaukseen, joten sen nopea ja tehokas hoito on olennaista.

Miten siis saa flimmerin loppumaan? Hoito riippuu täysin yksilöllisistä tekijöistä, kuten flimmerin kestosta, oireiden vakavuudesta ja potilaan yleisestä terveydentilasta. Lääkäri arvioi tilanteen huolellisesti ja laatii yksilöllisen hoitosuunnitelman. Hoitokeinot tähtäävät joko rytmin palauttamiseen normaaliin tai oireiden hallintaan ja komplikaatioiden ehkäisyyn.

Yksi tärkeimmistä tavoista lopettaa flimmeri on rytmin palauttaminen (käännös). Tämä voidaan saavuttaa lääkkeillä, kuten flekainidilla, propafenonilla tai amiodaronilla. Nämä lääkkeet vaikuttavat sydämen sähköiseen toimintaan ja palauttavat sen normaaliin rytmiin. Jos lääkkeet eivät tehoa, voidaan käyttää sähköistä rytminsiirtoa (kardioversio), jossa sydämelle annetaan lyhyt sähköisku rytmin palauttamiseksi. Kardioversio suoritetaan sairaalassa valvotuissa olosuhteissa.

Toisinaan eteisvärinä voi olla niin usein toistuvaa, että lääkehoito tai kardioversio eivät ole riittäviä. Tällaisissa tapauksissa tahdistin voi olla ratkaisu. Tahdistin auttaa pitämään sydämen rytmin tasaisena ja ehkäisee flimmerin uusiutumista.

Toinen tehokas hoitokeino on katetriablaatio. Tässä menetelmässä lääkäri käyttää ohutkatetria polttaakseen tai jäädyttääkseen pois ne sydämen alueet, jotka aiheuttavat eteisvärinää. Tämä on yleensä pysyvä ratkaisu, mutta se vaatii sairaalahoitoa ja toipumisaikaa.

Flimmerin hoitoon kuuluu myös lääkehoito uusia kohtauksia ehkäisemiseksi ja sydämen lyöntitiheyden hidastamiseksi. Beetasalpaajat, kalsiumkanavan salpaajat ja digoksiini ovat esimerkkejä lääkkeistä, joita voidaan käyttää tähän tarkoitukseen. Lopuksi, veren ohennuslääkkeet, kuten varfariini tai uudemmat antikoagulantit, ovat välttämättömiä veritulppien muodostumisen estämiseksi ja aivohalvauksen riskin vähentämiseksi. Veritulpat ovat merkittävä riski eteisvärinän yhteydessä.

On korostettava, että tämä artikkeli on yleisluontoista tietoa eikä sitä tule pitää lääkärin ohjeiden korvikkeena. Kaikkien, joilla on flimmerioireita, tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle diagnoosin ja hoitosuunnitelman saamiseksi. Vain lääkäri voi arvioida tilanteen ja valita sopivan hoitomuodon yksilöllisten tarpeiden mukaan. Älä epäröi ottaa yhteyttä lääkäriin, jos sinulla on kysymyksiä tai huolenaiheita flimmeristä.