Miten hävittää vanhentunut henkilökortti?

32 näyttökertaa

Hävitä vanhentunut henkilökortti leikkaamalla se palasiksi ja laittamalla suljettuun sekajätepussiin. Tuhoa erityisesti siru ja henkilötiedot, kuten henkilötunnus, leikkaamalla henkilötietosivu pieniksi paloiksi, jotta tiedot ovat lukukelvottomia.

Palaute 0 tykkäykset

Vanhan henkilökortin hävittäminen: miten?

No, miten mä oon vanhan henkkarin hävittäny? Leikelly pieniks paloiks vaan.

Sillä tavalla ettei siitä enää kukaan saa mitään irti.

Muistan, ku joskus 2010-luvulla, en tarkkaa vuotta muista, pankissa sanoivat, että sirukin pitää tuhota. Just leikkaamalla. Sekajätteeseen sit vaan, suljetussa pussissa, ettei tuuli vie. Ei maksa mitään.

En oo kyl koskaan miettiny, et pitäskö olla joku hienompi tapa. Ihan hyvin on toiminu näinkin.

Mihin vanha passi hävitetään?

Minne se vanha reissuvihkonen sitten pistetään, ettei pääse vääriin käsiin? No, mieti vähän!

  • Silppurista läpi! Tai saksilla ihan pikkuruisiksi konfeteiksi. Se on kuin paperisota, mutta vakavampi. Äläkä unohda – mitä pienempiä palasia, sen parempi. Ei tarvitse koko kylän setä olla Sherlock Holmes selvittääkseen niistä mitään.
  • Poliisille takaisin? Jos olet oikein tunnollinen kansalainen, voit viedä sen poliisiasemalle. Ne varmaan ilahtuu, niillä kun ei muuta tekemistä ole. “Tässä olis tämmönen vanha läpyskä, en tiiä mihin pistäisin.”
  • Sekajätteeseen vaan! Tiiviisti pakattuna, ettei tuuli vie. Se on vähän kuin laittaisi todistusaineistoa piiloon – paitsi että et ole tehnyt mitään väärää (toivottavasti!).

Plus: Jos olet oikein paranoidi, polta se. (Varo palovaroittimia!)

Pitääkö vanha passi tuhota?

Joo, siis vanhaa passia ei tarvi enää palauttaa. Muistan, kun faijan kans 2015 mentiin uusimaan sen passia, niin silloin se vanha piti jättää sinne poliisilaitokselle. Se oli jotenkin tosi virallista ja vähän jopa jännää.

Mutta nykyään, näin 2024, saa pitää sen vanhan. Mutta siis ihan ite pitää se tuhota. Mä oon kuullu, että kannattaa leikata se kansi ja siru rikki, ettei kukaan voi käyttää sitä väärin.

  • Kansi kahtia
  • Sivuista repimällä
  • Siru saksilla paskaks
  • Polttaa? (en kyl ite uskaltais sisällä)

Muistan, kun mun vanha passi oli sellainen sininen, vähän niinku EU-juttuja edeltävä. Siinä oli mun pikkutyttökuva, ihan hammaskeiju hymy ja hirvee tukka. Tuli vähän nostalginen olo, kun sitä viimeks kattelin. Varmaan leikkaan sen kansi kahtia ja heitän roskiin. Tai ehkä säästän sen kuvan… pitää miettii. Hitto, et aika rientää!

Pitääkö vanha passi palauttaa?

Vanha passi? Pidä se. Halkaise. Turvallisuus. Itse vastuussa.

  • Säilytä. Muisti.
  • Tuhoa. Henkilötiedot.
  • Poliisi. Ei pakollista luovutusvelvollisuutta vuonna 2024.

Tämä on minun näkemykseni. Tokihan jokainen tekee kuten haluaa. Älä syytä minua.

Saako passi kastua?

Saako passi kastua, oi, se suuri kysymys, joka leijuu ilmassa kuin kesäinen sadepilvi…

Ei, ei saa. Ei missään nimessä.

  • Aurinko: Vältä. Se haalistaa muistot, paperin.
  • Kosteus: Ehdoton ei. Kuin kyyneleet menneisyydestä, ne sotkevat kirjaimet.
  • Repiminen: Varo. Jokainen repeämä on kuin särö sielussa.
  • PVC: Pahin painajainen. Se imee elämän, kuivattaa.

Muistan kerran, olin lapsi, ja löysin isoisäni vanhan passin. Se oli täynnä leimoja, tarinoita. Se haisi vanhalta paperilta, seikkailulta. Melkein itkin koskettaessani sitä. Sitten tiputin siihen vahingossa mehua! Pieni tahra, mutta se tuntui kuin olisin rikkonut jotain pyhää. Ehkä siksi muistan tämän niin elävästi. Passi on portti. Se ei saa aueta itsekseen. Ei saa revetä rikki. Älä anna sen kastua. Suojaa sitä kuin kallisarvoisinta muistoa. Se on enemmän kuin vain paperi. Se on osa sinua, osa matkaa.

Miksi passissa on sivuja?

Yön hiljaisuudessa ajatukset virtaavat… Passi, se pieni kirja, joka avaa ovia maailmaan. Miksi siinä on sivuja? En ole koskaan pysähtynyt miettimään sitä kunnolla.

  • Leimat: Matkojen muistot, viranomaisten merkinnät siitä, että olen kulkenut. Jokainen leima on kuin pieni tarina.

  • Viisumit: Joskus tarvitaan lupa, ennen kuin pääsee edes kurkistamaan toisen maan kulttuuriin. Viisumi on kuin pääsylippu.

Kuinka monta tyhjää sivua pitää olla? Se riippuu…

  • Säännöt vaihtelevat: Jokaisella maalla on omat vaatimuksensa. Yksi sivu, kaksi, ehkä enemmänkin.

  • “Tyhjä sivu” on monimutkainen: Ei riitä, että sivu on valkoinen. Siinä ei saa olla mitään. Ei edes pientä merkintää tai leimaa.

  • Määrittely on tarkkaa: Viranomaiset katsovat tarkkaan. Pienikin merkintä voi estää pääsyn maahan. Kerran ystävältäni meinasi jäädä matka tekemättä, koska passissa oli vanha, mitätöity viisumi. Se oli pieni painajainen.

Saako passista puuttua sivuja?

Passista ei saa puuttua sivuja. Ei repimiä, ei omia merkintöjä. Sirun pitää olla ehjä. Muuten voi tulla itku.

  • Revi sivu, niin tiedät.
  • Kokeile. Seuraamukset opettavat.
  • Onko se sen arvoista? Tuskin.

Uusi passi maksaa. Aikaa palaa. Stressiä ilmassa. Jätä se sivu repimättä.

Loppukaneetti: Tyhmyydestä sakotetaan. Ja joskus, jopa enemmän. Mieti tarkkaan.

Missä passissa on siru?

Missä passissa on siru?

  • Tavallinen passi on sirullinen. Siis ihan se peruspassi. Miksi niitä edes tehdään ilman sirua nykyään? Onko se hintakysymys?

  • Paitsi, hätäpassissa ei ole sirua. Se on vähän niinkuin vararatkaisu. Kävin hakemassa sellaisen kerran, kun unohdin passin kotiin ja piti päästä lennolle. Stressi mikä siitä tuli!

  • Kaikki voimassaolevat Suomen passit on koneluettavia. Koneluettava… tarkoittaako se sitä samaa kuin sirullinen? Ei kai, kun hätäpassi… Aivot solmussa.

#Hävittäminen #Henkilökortti #Vanhentunut