Miten saa kalan hajun pois?

11 kuukautta sitten 96 katselukertaa

Kalan hajun poisto kodista on helppoa etikan ja sitruunan avulla. Nämä luonnonmukaiset tehoratkaisut karkottavat hajut hetkessä. Kiehauta kattilassa vettä ja lisää siihen reilusti puristettua sitruunamehua tai etikkaa. Näin koti raikastuu nopeasti ja epämiellyttävät kalanhajut kaikkoavat tehokkaasti.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Miten poistaa kalan hajun tehokkaasti keittiöstä tai käsistä?

Sen kalan hajun saa pois yllättävän helposti, ainakin mun kokemuksen mukaan. Muistan eräänkin kerran, kun paistoin lohta, ja se tuoksu levisi ihan kaikkialle.

Keitin sitten vettä kattilassa, ja lorautin siihen kunnon satsin sitruunamehua – sitä ihan oikeaa puristettua, ei mitään tiivistettä.

Ja voi vitsi miten nopeasti se auttoikaan. Muutama minuutti ja keittiö tuntui taas ihan raikkaalta, ei enää sitä kalan hajua.

Välillä käytän myös etikkaa samaan tarkoitukseen, sekin toimii. Mun mielestä ne on parhaita tällaisiin nopeisiin hajujen neutralointiin.

Käsistä sen saa myös pois sitruunalla, purista vähän mehua käsiin ja hiero. Ihan paras kikka ever.

Mistä kalan haju johtuu?

Kalan haju johtuu pääasiassa bakteerien toiminnasta ja kalan rasvojen hapettumisesta. Kun kala kuolee, sen pinnalla ja lihaksissa olevat bakteerit alkavat lisääntyä ja tuottaa voimakkaan hajuisia yhdisteitä, kuten trimetyyliamiinia. Samanaikaisesti kalan monityydyttymättömät rasvahapot hapettuvat, mikä luo pahanhajuisia ja -makuisia yhdisteitä.

Joo, hei, kalajuttu! Siis mähän oon kans ihan hirvee kalasyömäri, mut se haju on joskus ihan kamala. Siis eihän sitä nyt vanhaa kalaa voi syödä! Mutta siis joo, se hajuhomma on tosi, tosi selkee merkki siitä, että jotain tapahtuu. Ne bakteerit kasvaa siinä kalan pinnalla ja lihassa heti ku se on nostettu vedestä, jos sitä ei heti käsittele oikein. Ja ne tuottaa kaikenlaisia yhdisteitä, mitkä sit haisee toooosi pahalta. Tyyppiä trimetyyliamiini, mut en mä nyt muista kaikkia nimiä, mut ne on just niitä pahoja hajuja.

Sit toinen iso juttu on ne rasvat, tiedäks? Kalassahan on paljon terveellisiä rasvoja, niitä monityydyttymättömiä, mut ne on kans tosi herkkiä pilaantumaan. Kun ne rasvat hapettuu, siis reagoi ilman hapen kanssa, niin ne muuttuu semmosiks pahanhajuisiks ja -makuisiks. Vähän niinku vanha öljy tai joku muu, se alkaa haista sellaselta tunkkaselta tai jopa metalliselta, ja maistuu kans tosi ikävälle. Eli käytännössä se kalan haju kertoo yleensä alkavasta pilaantumisesta. Ei sitä nyt kannata syödä jos se haisee pahalle. Kyllä sen erottaa, tuore kala ei haise läheskään noin voimakkaalta, sellainen raikas kala tuoksuu mereltä tai järveltä, ei kalalle! Vähän ristiriitaista mut näin se on.

Miten sit sitä hajua vois välttää tai miten kalaa ylipäätään pitäis käsitellä? Tässä muutama vinkki, koska kyllä sitä kalaa tekee mieli syödä, kun se on hyvää ja sitä saa ostettua tai kalastettua:

Jäähdytys on tosi, tosi tärkeää: Kalan nopea jäähdytys on ihan A ja O. Heti kun se on vedestä, kylmään! Mulla oli kerran kalareissu Norjaan, unohdin laittaa mun saaliin kunnolla kylmään ja voi juku, se haisi jo illalla tosi voimakkaasti. Kalan lämpötila pitää saada mahdollisimman alas, jotta ne bakteerit ei pääse lisääntymään liian nopeasti.
Verenpoisto heti: Kalasta kannattaa poistaa veri heti kun se on saatu, siis heti pyynnin jälkeen. Se auttaa myös hillitsemään bakteerien kasvua ja parantaa lihan laatua. Meillä isä aina sanoi että kala pitää perata samantien.
Puhtaus kaikessa: Ja sit puhtaus! Tosi tärkeää. Käsienpesu, puhtaat välineet, puhtaat pinnat. Jos käytät samoja leikkuulautoja tai veitsiä kuin jollekin muulle, se voi tartuttaa pahoja bakteereja kalaan. Ristkontaminaatio, tajuutsä.
Päiväys ja oikea säilytys: Katso aina päiväykset kaupassa, ja kotona kala säilyy parhaiten kylmimmässä paikassa jääkaapissa tai jäiden päällä. Pakasta jos et syö pian. Itse pakastan melkein kaiken heti, niin voi sitten sulattaa kun on nälkä.
Ei huoneenlämpöön pitkäksi aikaa: Ja älä anna kalan olla huoneenlämmössä turhaa aikaa. Jopa se pieni hetki, kun se on pöydällä, voi jo nopeuttaa pilaantumista. Kalassahan on niin paljon vettä ja proteiinia, että se on superherkkä.

Miten palaneen hajun saa pois?

Etikka on kyllä ihan toimiva juttu. Tässä se toinen ohje:

Etikka ja vesi mikroon. Laitoin ¼ lasia etikkaa ja 1 lasin vettä kuppiin. Sitten vaan kuumensin sen mikrossa 5 minuuttia. Tää oikeesti auttaa hajujen poistamisessa ja sit noi pahat roiskeetkin pehmenee samalla.

Tää on siis ihan varma juttu, toimii aina. Ei oo mikään arvaus. Se hajuhan siellä mikrossa on kyllä ärsyttävä, varsinkin jos on jotain oikein kunnolla palanut. Muistan kun joskus pari vuotta sitten unohdin pätkisen mun ruoan mikroon. Siitä tuli kyllä sellainen löyhkä, että huhhuh. Siinä oli kyllä sitten etikkaa ja vettä laitettavana.

Tää hajuasia on yleinen ongelma. Oon kuullut, että jotkut käyttää myös jotain sitruunan mehua tai ruokasoodaa, mutta tää etikkajuttu on se mistä itse tykkään. Se on helppoa ja edullista. Ei tartte mitään kalliita purkkeja ostaa kaupasta. Ja se etikan haju häviää itsestään parissa tunnissa. Eli ei jää itsekään sitten haisemaan etikalta.

Tässä siis vielä selkeästi, miten sen palaneen käryn saa pois mikrossa:

Aineet: ¼ lasillista etikkaa, 1 lasillinen vettä.
Toimenpide: Sekoita aineet kupissa. Laita kuppi mikroon ja kuumenna 5 minuuttia.
Tulokset: Hajut poistuvat, pinttyneet roiskeet pehmenevät.

Miten saada paha haju asunnosta pois?

Yö tulee niin hiljaa. Ja sitten, kaikkialla on vain pimeää. Tunnen sen, se paha haju. Se tunkeutuu kaikkialle, ei meinaa lähteä millään. Olen yrittänyt kaikkea. Avaan ikkunat, jopa tässä pakkasessa. Annan sen kylmän ilman tulla sisään, toivon sen vievän sen mukanansa. Se ei aina auta.

Tuuletus on tärkeää. Ei vain vähän, vaan kunnolla. Ikkunat auki, ovet auki jos vaan pystyy. Tehdä se ristiveto.

Sitten siivous. Se onkin oma lukunsa. Pyörii mielessä ne paikat, joita ei ehkä muistanut siivota kunnolla. Ne piilossa olevat kolot. Lattiat, pölyt, matot… Kaikki pitäisi olla puhdasta.

Perusteellinen siivous. Lattioiden pesu, pölyjen pyyhkiminen. Imurointi kaikkialta.

Olen käyttänyt niitä hajunsyöjiä. Ruokasoodaa lautasella, tai etikkaa kulhossa. Ne tuntuvat imevän jotain, mutta onko se tarpeeksi. Aktiivihiili, olen kuullut sen olevan hyvä. Pitääköhän kokeilla sitäkin.

Hajun neutralointi. Ruokasooda, etikka, aktiivihiili – ne imevät hajuja.

Mutta mikä sen hajun aiheuttaa? Sitä mietin usein. Onko se jääkaapissa oleva ruoka, joka on unohtunut? Vai jotain muuta, jotain mitä en näe. Se on se tunne, kun ei tiedä, mistä se tulee. Se hämmennys.

Hajun lähde. Pitää löytää ja poistaa se mikä haisee. Ruoat, roskat…

Tekstiilit keräävät hajuja niin helposti. Matot, verhot, jopa ne pehmeät viltit sohvalla. Ne pitäisi pestä. Joskus pesula tuntuu ainoalta vaihtoehdolta. Kun omat koneet ei riitä.

Tekstiilien puhdistus. Pesu tai ammattilaisen apu matoille, verhoille, petivaatteille.

Olen käyttänyt sitruunaa. Hieman eteeristä öljyäkin. Ne tuoksuvat paremmalta, mutta ne vain peittävät. Eivät ne poista sitä pahaa hajua. Vain peittävät sen hetkeksi.

Luonnolliset raikastajat. Eteeriset öljyt, sitruuna – ne luovat miellyttävämmän tuoksun.

Joskus tuntuu, että kaikki on turhaa. Että se haju on vain jäänyt ilmaan, seinämiin. Siihen tunkeutuu jonnekin. Olen harkinnut, että pitäisikö kutsua joku apuun. Sellainen ammattilainen, joka tietää, mitä tehdä. Se on se viimeinen oljenkorsi, kun itse ei enää pärjää.