Miksi suomalaisia muutti Ruotsiin?

Miksi suomalaisia muutti ruotsiin: Työvoiman kysyntä

Historiallisesti suuri muuttoaalto länteen kumpusi laajasta työvoiman tarpeesta ja aktiivisesta värväyksestä. Miksi suomalaisia muutti ruotsiin -aiheeseen liittyy syvää ymmärrystä Pohjoismaiden välisistä vapaista työmarkkinoista. Näiden historiallisten tekijöiden tunteminen auttaa hahmottamaan nykyistä vakiintunutta muuttoliikettä ja sitä, miten suomalaiset hyödyntävät kansalaisoikeuksiaan naapurimaassa tänä päivänä.

Miksi suomalaisia muutti Ruotsiin 1960- ja 1970-luvuilla?

Suomalaisia on muuttanut Ruotsiin erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin siirtolaisuus oli poikkeuksellisen massiivista. Pääasialliset syyt olivat taloudelliset: Suomessa oli tuolloin huono työllisyystilanne, kun taas Ruotsin teollisuus kukoisti ja tarjosi runsaasti töitä.

Mutta on yksi usein unohdettu tekijä, joka teki satojentuhansien ihmisten liikkumisen ylipäätään mahdolliseksi - kerron tästä kriittisestä yksityiskohdasta tarkemmin myöhemmin lainsäädäntöä käsittelevässä osiossa.

Olen tutkinut siirtolaisuuden historiaa vuosia, ja aluksi luulin, että kaikki muuttivat puhtaasti omasta halustaan, etsien seikkailua. Todellisuudessa monella ei ollut vaihtoehtoja. Se oli pakko.

Pääasialliset syyt suomalaisten siirtolaisuuteen Ruotsiin

Muuttoaaltoon vaikuttivat merkittävästi useat toisiinsa kietoutuvat tekijät. Yksittäistä syytä on vaikea nimetä, sillä kyse oli valtavasta yhteiskunnallisesta murroksesta molemmissa maissa.

Työvoimapula ja aktiivinen rekrytointi

Sodalta säästynyt Ruotsi houkutteli suomalaisia aktiivisesti. Esimerkiksi vuosina 1969-1970 Ruotsiin muutti pelkästään työn perässä noin 80 000 suomalaista. ^[1] Tehtaat huusivat työntekijöitä. Isojen ruotsalaisten yritysten asiamiehet jopa kiertelivät Suomen maaseudulla värväämässä väkeä suoraan bussikyydeillä tehtaille.

Korkeampi palkkataso

Ollaanpa rehellisiä: raha ratkaisee. Ruotsissa maksetut teollisuuden palkat olivat huomattavasti paremmat kuin Suomessa. Monilla aloilla ansio saattoi olla jopa 30-50 % korkeampi.^[2] Tämä ei ollut vain pieni korotus. Se muutti elämän.

Nuori työntekijä saattoi säästää muutamassa vuodessa summan, jolla pystyi ostamaan asunnon tai auton - asioita, jotka olivat Suomen silloisessa taloustilanteessa monelle vain kaukainen haave.

Maaltamuutto ja työttömyys Suomessa

Samaan aikaan, kun Ruotsi teollistui vauhdilla, Suomen maaseudulta vapautui paljon työvoimaa koneellistumisen myötä. Pienet maatilat eivät enää elättäneet suuria perheitä. Traktorit korvasivat ihmiskädet. Yksinkertainen totuus oli se, ettei työtä ollut.

Osa muutti ensin Suomen kasvukeskuksiin, mutta asuntopulan ja heikon työllisyyden vuoksi moni siirtyi sieltä edelleen Ruotsiin paremman toimeentulon toivossa. Etenkin Itä- ja Pohjois-Suomi tyhjenivät nuorista aikuisista hälyttävää vauhtia.

Pohjoismainen työmarkkinasopimus: Rajojen avautuminen

Tässä on se aiemmin mainitsemani tekijä, joka teki massamuutosta ylipäätään mahdollista. Vuonna 1954 solmittu pohjoismainen työmarkkinasopimus suomi ruotsi teki muuttamisesta helppoa, sillä suomalaiset eivät tarvinneet Ruotsiin viisumia tai oleskelulupaa.

Tämä on nykypäivänä helppo unohtaa. Voit vain ostaa lipun laivaan, astua maihin Tukholmassa tai Göteborgissa, ja mennä seuraavana päivänä töihin. Byrokratiaa ei juuri ollut. Tämä madalsi kynnystä lähtemiseen valtavasti.

Ruotsin suomalaiset: Historia ja nykypäivä

Nykyisin muuttoliike on vakiintunut ja suhteellisen vähäistä, ja suomalaiset hyödyntävät vapaata Pohjoismaiden kansalaisen oikeutta asua ja työskennellä maassa. Kuinka paljon suomalaisia muutti ruotsiin kaiken kaikkiaan? Arviot vaihtelevat, mutta toisen maailmansodan jälkeen naapurimaahan on siirtynyt pitkälti yli 400 000 suomalaista. ^[3]

Moni palasi myöhemmin takaisin, mutta sadattuhannet jäivät. He rakensivat Ruotsin hyvinvointiyhteiskuntaa ja muodostavat nykyään vahvan ruotsinsuomalaisen vähemmistön, jolla on omat kulttuuriset juurensa ja jopa virallinen vähemmistökielen asema.

Talouden erot: Suomi vs. Ruotsi 1960-luvulla

Suomi 1960-luvulla

• Korkea työttömyys erityisesti maaseudulla koneellistumisen myötä
• Kehittymässä oleva teollisuus, joka ei pystynyt imemään kaikkea työvoimaa
• Suhteellisen matala teollisuuden palkkataso, niukka elintaso
• Kova asuntopula kasvukeskuksissa, jonne maalta muutettiin

Ruotsi 1960-luvulla

• Valtava työvoimapula, työpaikkoja oli tarjolla välittömästi
• Sodasta säästynyt, kukoistava vientiteollisuus (esim. Volvo, SKF)
• Keskimäärin 40-50 % korkeampi palkkataso suhteessa Suomeen
• Työnantajat (kuten autotehtaat) tarjosivat usein edullisen parakki- tai vuokra-asunnon heti

Pentin matka Volvon tehtaille

Pentti, 22-vuotias maanviljelijän poika Pohjois-Savosta, huomasi olevansa tarpeeton kotitilalla uuden traktorin hankinnan jälkeen. Lähikaupungeissa ei ollut työtä tarjolla, ja tulevaisuus näytti täysin epävarmalta.

Kylän miesten innoittamana hän osti laivalipun ja muutti Göteborgiin Volvon tehtaalle. Alku oli kuitenkin todella vaikea. Kielimuuri turhautti - hän ei ymmärtänyt työnjohtajan ohjeita ja tunsi olonsa äärimmäisen yksinäiseksi ahtaassa, meluisassa parakkikylässä.

Muutaman kuukauden kamppailun jälkeen hän oppi tärkeimmät ruotsin kielen ammattisanat ja löysi paikallisen suomalaisen yhteisön, joka auttoi arjen asioissa. Hän ymmärsi, ettei hänen tarvinnut selvitä yksin.

Kolmen vuoden säästämisen jälkeen Pentti pystyi ostamaan ensimmäisen autonsa ja lähettämään merkittävän summan rahaa vanhempiensa tilan ylläpitoon - saavutus, joka olisi vienyt Suomessa tuolloin yli vuosikymmenen.