Milloin eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyyden?

Milloin eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyyden: 6. joulukuuta 1917

Suomen eduskunta hyväksyi milloin eduskunta hyväksyi suomen itsenäisyyden virallisesti 6. joulukuuta 1917 sen jälkeen, kun Svinhufvudin senaatti oli esittänyt itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle.

Milloin eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyyden?

Suomen eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen virallisesti 6. joulukuuta 1917. Tämä historiallinen ja ratkaiseva äänestys sinetöi maan irtautumisen Venäjästä pitkän valtiollisen ja yhteiskunnallisen kehityksen päätteeksi. Päätös syntyi Svinhufvudin senaatin eli silloisen hallituksen tekemän esityksen pohjalta, joka oli annettu eduskunnalle kaksi päivää aikaisemmin.

Kysymys itsenäisyyden tarkasta hyväksymisajankohdasta voi joskus herättää hämmennystä, sillä kyseessä oli monivaiheinen prosessi, johon liittyi useita tärkeitä päivämääriä syksyn 1917 aikana. Lopullinen ja virallinen hyväksyntä eduskunnassa tapahtui kuitenkin nimenomaan joulukuun kuudentena päivänä. Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen tiukan äänestyksen jälkeen porvarillisten puolueiden äänin 100-88.

Itsenäisyysprosessin kulku ja ratkaisevat päivät vuonna 1917

Itsenäistymisen taustalla oli Venäjän sisäinen kaaos ja bolševikkien lokakuun vallankaappaus, joka kiihdytti Suomen halua katkaista siteet emämaahan. Jo ennen joulukuun ratkaisevia hetkiä eduskunta oli tehnyt merkittäviä päätöksiä, kuten julistautunut Suomen korkeimman vallan haltijaksi 15. marraskuuta 1917. Tämä loi laillisen pohjan sille, että maalle voitiin nimittää uusi hallitus, Svinhufvudin senaatti, joka otti päätehtäväkseen itsenäisyyden toteuttamisen.

Senaatti laati itsenäisyysjulistuksen ja pääministeri Pehr Evind Svinhufvud esitteli sen eduskunnalle 4. joulukuuta 1917. Monille on jäänyt epäselväksi, miksi itsenäisyyspäivää ei vietetä jo tuona päivänä. Syy on yksinkertainen - senaatin antama ilmoitus oli vasta hallituksen esitys, ja se tarvitsi kansanedustuslaitoksen eli eduskunnan virallisen hyväksynnän ja vahvistuksen. Tuo vahvistus saatiin kaksi päivää myöhemmin, kun eduskunta kokoontui äänestämään asiasta Heimolan talossa.

Eduskunnan äänestys ja puolueiden näkemyserot

Poliittinen tilanne eduskunnassa oli joulukuussa 1917 erittäin jännittynyt, vaikka kaikki osapuolet olivatkin sinänsä yhtä mieltä Suomen itsenäistymisen tarpeellisuudesta. Porvarilliset puolueet ja sosiaalidemokraatit olivat kuitenkin syvästi erimielisiä siitä, miten itsenäisyys tulisi käytännössä toteuttaa ja miltä taholta sille pitäisi hakea hyväksyntää. Istunnossa päädyttiin äänestämään kahden täysin erilaisen toimintalinjan välillä.

Porvaripuolueiden esityksessä vaadittiin Suomen julistamista välittömästi itsenäiseksi valtioksi ja suorien suhteiden ottamista ulkovaltoihin irtaantumalla Venäjästä kertakaikkiaan. Sosiaalidemokraatit taas esittivät neuvottelujen aloittamista Venäjän hallituksen kanssa itsenäisyyden yksityiskohdista ennen lopullista julistusta. Äänestyksessä porvarillinen linja voitti äänin 100-88, minkä seurauksena senaatin esittämät toimet itsenäisyyden julistamiseksi hyväksyttiin.

Kansainvälinen tunnustus ja itsenäisyyspäivän vakiintuminen

Eduskunnan tekemä päätös ei vielä yksistään taannut sitä, että Suomi olisi toiminut itsenäisenä valtiona kansainvälisellä kentällä. Ulkovallat, kuten naapurimaat Ruotsi ja Norja sekä Saksa ja Ranska, kieltäytyivät aluksi tunnustamasta Suomen itsenäisyyttä ennen kuin se olisi saanut virallisen tunnustuksen Venäjältä. Tämän vuoksi senaatti joutui kääntymään Venäjän bolševikkihallituksen puoleen.

Lopulta Neuvosto-Venäjän kansankomissaarien neuvosto, johtajanaan Vladimir Lenin, tunnusti suomen itsenäisyysjulistus hyväksyminen osaltaan vuoden viimeisenä päivänä 31. joulukuuta 1917. Tämän jälkeen muut Euroopan valtiot seurasivat nopeasti perässä vuoden 1918 alussa. Vaikka itsenäistymiseen liittyviä merkittäviä virstanpylväitä oli useita, eduskunnan hyväksymispäivä vakiintui viralliseksi juhlapäiväksi kaksi vuotta myöhemmin.

Valtioneuvosto päätti marraskuussa 1919, että milloin suomi itsenäistyi eduskunta -asian pohjalta itsenäisyyspäiväksi merkitään nimenomaan eduskunnan hyväksymispäivä eli 6. joulukuuta. Ensimmäistä virallista itsenäisyyspäivää vietettiin joulukuussa 1919 varsin maltillisin menoin. Vuosien saatossa päivästä muodostui yleinen vapaapäivä, ja nykyisin siihen kuuluu monia vahvoja perinteitä, kuten juhlalliset lipunnostot, kynttilöiden sytyttäminen ja Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto.

Itsenäisyysprosessin kriittisten päivämäärien vertailu

15. marraskuuta 1917

Katkaisi virallisen sidoksen Venäjän vanhaan hallintovaltaan ja mahdollisti oman senaatin nimittämisen

Eduskunta julistautui korkeimman valtiovallan haltijaksi Suomessa

Tärkeä historiallinen merkkipäivä, mutta ei virallinen juhlapäivä

4. joulukuuta 1917

Toimi hallituksen virallisena esityksenä ja ilmoituksena Suomen kansalle

Svinhufvudin senaatti antoi ja esitteli itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle

Itsenäisyysjulistuksen antamispäivä, jota ei valittu viralliseksi juhlapäiväksi

6. joulukuuta 1917 ⭐

Kansanedustuslaitoksen virallinen ja lopullinen päätös itsenäistymisestä

Eduskunta äänesti ja hyväksyi senaatin esityksen itsenäisyydestä

Suomen virallinen ja lakisääteinen itsenäisyyspäivä

31. joulukuuta 1917

Mahdollisti itsenäisyyden kansainvälisen hyväksynnän ja muiden maiden tunnustukset

Neuvosto-Venäjä ja Lenin myönsivät virallisen tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle

Kansainvälisen tunnustuksen alkamispäivä

Asetuksen synty ja itsenäisyyspäivän virallistaminen

Vuonna 1919 Suomen hallituksessa pohdittiin, mikä loppuvuoden päivistä tulisi valita viralliseksi kansalliseksi juhlapäiväksi, sillä ehdolla oli useita historian vaiheita. Erityisesti heräsi kysymys siitä, pitäisikö juhlapäiväksi valita senaatin esityksen julkistamispäivä vai eduskunnan lopullinen äänestyspäivä.

Vennolan hallitus kohtasi painetta siitä, että porvarilliset ja vasemmistolaiset ryhmät muistivat vuoden 1917 tapahtumat eri tavoin, mikä vaikeutti yhteisen virallisen juhlapäivän sopimista sovinnollisesti.

Hallitus teki ratkaisevan päätöksen marraskuussa 1919 ja painotti sitä, että eduskunnan hyväksyntä oli se hetki, jolloin koko Suomen kansa sitoutui itsenäisyyteen valittujen edustajiensa kautta.

Lopulta 20. marraskuuta 1919 annetulla virallisella asetuksella itsenäisyyspäiväksi määrättiin 6. joulukuuta, jolloin presidentti Ståhlberg järjesti ensimmäiset kahvikutsut noin 150 vieraalle.