Milloin ihmisoikeudet perustettiin?

Milloin ihmisoikeudet perustettiin? Ratkaiseva päivämäärä

Tieto siitä, milloin ihmisoikeudet perustettiin, auttaa ymmärtämään nykyisen maailmanjärjestyksen perusteita ja kansainvälistä oikeutta. YK:n päätös luoda yhteiset säännöt suojaa yksilöitä ja estää historian julmuuksien toistumista. Tämän historiallisen hetken ja siihen liittyvien periaatteiden tunteminen ehkäisee oikeuksien menettämistä ja auttaa ihmisiä puolustamaan vapauksiaan arjessa.

Milloin ihmisoikeudet perustettiin virallisesti?

Nykyaikaiset kansainväliset ihmisoikeudet perustettiin virallisesti 10. joulukuuta 1948, jolloin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen Pariisissa. Tämä historiallinen asiakirja loi ensimmäistä kertaa globaalin pohjan sille, miten jokaista maailman ihmistä tulisi kohdella suojellusti ja tasa-arvoisesti.

Kysymys ihmisoikeuksien synnystä voi kuitenkin liittyä moneen erilaiseen historiaaliseen vaiheeseen, sillä ajatus universaaleista oikeuksista ei syntynyt yhdessä yössä. On tärkeää erottaa toisistaan nykyaikaiset, YK:n alaiset sopimukset sekä niitä satoja vuosia edeltäneet kansalliset julistukset, jotka raivasivat tietä nykyiselle järjestelmällemme. Kun itse aloin syventyä tähän aiheeseen, ihmisoikeuksien historia hämensi minua siitä, miten monta kertaa ihmiskunta on yrittänyt kirjoittaa näitä sääntöjä ennen kuin onnistuimme tekemään sen globaalisti.

YK:n vuoden 1948 julistus - Modernin historian virstanpylväs

YK:n yleiskokouksen hyväksymä julistus vuonna 1948 syntyi toisen maailmansodan kauhujen suorana seurauksena, kun maailma tarvitsi yhteisen moraalisen kompassin. Allekirjoitus tapahtui tuolloin, eli milloin yk hyväksyi ihmisoikeudet virallisesti 48 valtion voimin, eikä mikään maa äänestänyt sitä vastaan, vaikka 8 valtiota päätti pidättäytyä äänestyksestä kokonaan. Tämä laaja yksimielisyys osoitti, että planeetallamme oli herännyt todellinen tarve suojella inhimillistä arvokkuutta yli rajojen.

Julistuksen muotoilu oli massiivinen hanke, jonka valmisteluun Third Committee käytti peräti 81 virallista istuntoa ja käsitteli yli 168 muutosehdotusta ennen lopullista äänestystä. Prosessia johti Eleanor Roosevelt, mutta mukana oli edustajia eri puolilta maailmaa - kuten Kiinasta, Libanonista ja Chilestä - mikä varmisti, ettei tekstistä tullut pelkästään länsimainen näkemys. Lopulta saavutettu tulos muutti maailmaa pysyvästi.

Ihmisoikeuksien historia ennen vuotta 1948

Ennen YK:n perustamista ajatus ihmisoikeuksista kehittyi vuosisatojen ajan erilaisten filosofisten suuntausten ja poliittisten vallankumousten kautta. Erityisen merkittävä askel otettiin Ranskan vallankumouksen aikana, jolloin syntyi kuuluisa ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus. Tämä asiakirja muotoili perusperiaatteet, jotka toimivat suorana esikuvana modernille julistukselle.

Ranskan kansalliskokous hyväksyi alkuperäisen julistuksen tekstin 26. elokuuta 1789, ja se sisälsi 17 artiklaa vapaudesta, omistusoikeudesta ja tasa-arvosta. Vaikka se oli aikanaan vallankumouksellinen, se koski käytännössä vain miehiä ja jätti suuren osan väestöstä oikeuksien ulkopuolelle. Historiallinen kehitys osoittaa, että oikeuksien laajentaminen kaikille ihmisille vaati pitkän ja kivisen tien.

Muutos vaatii usein kriisin - ja tässä tapauksessa se vaati kaksi maailmansotaa ennen kuin ihmisoikeudet nähtiin koko maailmaa koskevana velvoitteena eikä vain yksittäisten valtioiden sisäisenä asiana. Mutta onko näillä kahdella suurella aikakaudella todellisuudessa eroa? Katsotaanpa sitä tarkemmin alapuolella olevasta vertailusta.

Historiallisten ja modernien ihmisoikeuksien vertailu

Ranskan julistus (1789)

• Sisälsi 17 artiklaa, jotka keskittyivät poliittisiin ja kansalaisoikeuksiin

• Rajoittunut käytännössä vapaaseen miesväestöön, jätti naiset ja orjat ulkopuolelle

• Kansallinen taso, koski ensisijaisesti Ranskan kansalaisia vallankumouksen aikana

YK:n yleismaailmallinen julistus (1948) ⭐

• Sisältää 30 artiklaa, jotka kattavat myös sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset oikeudet

• Täysin universaali, kieltää syrjinnän sukupuolen, rodun tai uskonnon perusteella

• Globaali taso, suunniteltu koskemaan jokaista maailman ihmistä kansallisuudesta riippumatta

YK-delegaatin oppitunti Pariisissa: Erään artiklan muotoilu

Hansa, intialainen poliitikko ja naisoikeusaktivisti Pariisissa syksyllä 1948, huomasi suuren ongelman ihmisoikeusjulistuksen luonnoksessa. Tekstissä luki alun perin, että kaikki miehet syntyvät vapaiksi ja tasa-arvoisiksi, mikä herätti hänessä suurta turhautumista.

Hän yritti ehdottaa sanamuodon muuttamista kattamaan molemmat sukupuolet, mutta kohtasi vastustusta muilta diplomaateilta. Monen mielestä sana mies tarkoitti jo valmiiksi koko ihmiskuntaa, ja muutoksen tekeminen tuntui heistä tarpeettomalta ajan haaskaukselta.

Hansa ei suostunut perääntymään, vaan selitti kärsivällisesti, että monissa maissa tätä sanamuotoa käytettäisiin lakisääteisesti naisten syrjimiseen. Tämä oivallus sai komission puheenjohtajan Eleanor Rooseveltin puolelleen, ja luonnos otettiin uudelleen käsittelyyn.

Sitkeän vääntämisen jälkeen artikla 1 muutettiin muotoon, jossa kaikki ihmiset syntyvät vapaiksi. Tämä pieni mutta kriittinen muutos varmisti sen, että naisten viralliset oikeudet turvattiin globaalissa tekstissä heti ensimmäisestä päivästä lähtien.