Milloin Suomessa oli suurlakko?

Milloin Suomessa oli suurlakko? Vuoden 1905 lakko

Historiallinen milloin Suomessa oli suurlakko liittyy tiiviisti ensimmäisen sortokauden aikaisiin venäläistämistoimiin. Yhteiskunnallinen kriisi kärjistyi marraskuussa, jolloin laajamittainen lakko pysäytti maan. Tapahtuman taustojen ja seurauksien ymmärtäminen auttaa hahmottamaan Suomen matkaa kohti itsenäisyyttä ja kansanvaltaista järjestelmää.

Milloin Suomessa oli suurlakko ja mistä siinä oli kyse?

Suomessa koettiin historian merkittävin suurlakko loka-marraskuussa 1905. Tämä valtava yleislakko käynnistyi laajamittaisesti 30. lokakuuta ja päättyi pääosin 6. marraskuuta 1905. Se oli osa laajempaa Venäjän keisarikunnan vallankumousaaltoa, joka lamautti koko yhteiskunnan toiminnan viikon ajaksi.

Lakon laajuus oli ennennäkemätön, sillä työt pysähtyivät niin rautateillä, tehtaissa kuin virastoissakin melko lailla kokonaan. Noin viikon kestänyt yleislakko johti lopulta siihen, että keisari Nikolai II taipui peruuttamaan ensimmäisen sortokauden venäläistämistoimet ja allekirjoitti niin sanotun marraskuun manifesti-asiakirjan. Mutta suurlakkoon liittyy myös yksi erikoinen ristiriita, jota useimmat historiankirjat eivät korosta - palaan tähän tarkemmin suurlakon seuraukset käsittelevässä osiossa. Se muutti Suomen suunnan pysyvästi.

Miten vuoden 1905 suurlakko sai alkunsa?

Venäjän kärsimä katastrofaalinen tappio sodassa Japania vastaan vuosina 1904-1905 oli horjuttanut keisarikunnan sisäistä vakautta syvästi. Tämä heikko sotamenestys paljasti hallinnon teknisen jälkeenjääneisyyden ja synnytti valtavaa tyytymättömyyttä, joka purkautui lakkoina ja levottomuuksina Pietarissa ja muissa suuren valtakunnan osissa. Suomen suuriruhtinaskuntaan tämä vallankumouksellinen liikehdintä rantautui kuitenkin vasta silloin, kun lakkoliike itse emämaassa oli jo saavuttamassa huippunsa.

Aloite siirtyi suomalaisille rautatieläisille ja aktivisteille lokakuun lopulla. Viipuri-Pietari-radan työntekijät yhtyivät lakkoon 29. lokakuuta, mikä katkaisi välittömästi junayhteyden keisarikunnan pääkaupunkiin. Seuraavana päivänä lakkorintama laajeni koko Suomen rautatieliikenteeseen, ja Helsingin Rautatientorille kerääntyi tuhansia työläisiä suuriin mielenosoituksiin kesken työpäivän. Lakko levisi nopeasti kaupungista toiseen - tehtaat sulkivat ovensa, ravintolat laittoivat lapun luukulle ja jopa ylioppilaat liittyivät rintamaan.

Lakon eri osapuolet ja yhteiskunnallinen kuohunta

Vaikka suurlakko näyttäytyi ulospäin yhtenäisenä kansanrintamana, sen sisällä kyti vakavia näkemyseroja yhteiskunnan tulevaisuudesta. Porvarillisille piireille eli perustuslaillisille ensisijainen tavoite oli Suomen autonomisen aseman palauttaminen ja laillisten olojen turvaaminen. Työväelle puolestaan keskeistä oli laajempi yhteiskunnallinen murros ja tavallisen kansan elinolojen parantaminen. Tämä jakolinja johti lopulta siihen, että järjestyksenpitoa varten perustettu kansalliskaarti jakautui pian punakaarteihin ja pääosin ylioppilaista koostuviin järjestyskaarteihin. Kuulostaa monimutkaiselta? Sitä se oli.

Jännite osapuolten välillä kasvoi päivä päivältä, vaikka suorilta väkivaltaisuuksilta vielä tuolloin pitkälti vältyttiinkin. Työväestö asetti oman lakkokomiteansa, joka otti monissa kaupungeissa tosiasiallisen vallan käsiinsä viranomaisten lamautuessa. Esimerkiksi Tampereella lakko kesti aktiivisesti useita päiviä, ja kaupungissa julkaistiin kuuluisa Punainen julistus, joka vaati senaatin erottamista ja uuden kansanedustuslaitoksen koollekutsutta itsenäisesti.

Suurlakon seuraukset ja suomalaisen demokratian synty

Lakon dramaattiset seuraukset muuttivat Suomen valtiollisen rakenteen kertaheitolla. Keisari Nikolai II antoi 4. marraskuuta 1905 marraskuun manifestin, joka palautti Suomen autonomian tasolle, jolla se oli ollut ennen sortokautta. Tämä tarkoitti senaatin vaihtumista ja valtiopäivien koollekutsumista uudistamaan vanhentunutta sääty-yhteiskuntaa. Mutta tässä piilee se ristiriita, jonka mainitsin aiemmin: lakko lopetettiin virallisesti Helsingissä 6. marraskuuta, koska porvaristo oli tyytyväinen autonomian palauttamiseen, vaikka radikaalein työväestö halusi jatkaa taistelua pidemmälle sosiaalisten uudistusten varmistamiseksi. Tämä jätti katkeran jälkimaun, joka heijastui yhteiskuntaan pitkään.

Ristiriidoista huolimatta vuoden 1905 suurlakko toimi synnytysapuna yhdelle maailman radikaaleimmista demokratiapäivityksistä. Vuonna 1906 vahvistettu uusi eduskuntauudistus korvasi vanhan nelisäätyisen järjestelmän yksikamarisella eduskunnalla. Samalla toteutui yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, joka laajensi äänioikeutettujen määrän kymmenkertaiseksi kertaheitolla. Ennen uudistusta äänioikeus oli perustunut säätyasemaan ja varallisuuteen, mutta nyt jokainen 24 vuotta täyttänyt kansalainen sai oikeuden äänestää ja asettua ehdolle.

Yhteiskunnalliset tavoitteet vuoden 1905 suurlakossa

Suurlakko kokosi yhteen eri yhteiskuntaluokkia, mutta heidän perimmäiset motiivinsa ja tavoitteensa erosivat merkittävästi toisistaan.

Porvarilliset perustuslailliset

• Laillisten olojen palauttaminen vanhan perustuslain pohjalta
• Halusivat päättää lakon heti kun keisari suostui marraskuun manifestiin
• Suomen autonomian palauttaminen ja venäläistämistoimien peruuttaminen

Työväenliike ja sosialistit

• Radikaali kansanvalta ja laajamittaiset sosiaaliset uudistukset työläisille
• Halusivat jatkaa lakkoa pidempään varmistaakseen konkreettiset uudistukset
• Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä sääty-yhteiskunnan purkaminen

Matin kokemus lakkorintamalla: Helsingin rautatietyöläisen viikko

Matti, 28-vuotias veturinkuljettaja Helsingistä, oli turhautunut vuosia kestäneeseen venäläistämispolitiikkaan ja epävarmoihin työoloihin. Kun Viipurin rautatieläiset pysäyttivät junat, Matti ja hänen kollegansa joutuivat päättämään sekunneissa, lähtevätkö he mukaan vaaralliseen kapinaan itsevaltiasta vastaan.

Ensimmäinen yritys järjestäytyä asemalla oli sekava, sillä osa työntekijöistä pelkäsi välittömiä potkuja ja sotilaiden väliintuloa. Matti päätti astua esiin ja lukita varikon ovet, mikä pysäytti veturit kokonaan ja pakotti epäröivätkin valitsemaan puolensa lakon puolesta.

Breakthrough tuli, kun tuhannet kaupunkilaiset marssivat Rautatientorille tukemaan heidän toimintaansa, jolloin Matti ymmärsi, ettei kyse ollut vain pienen ammattiryhmän lakosta vaan koko kansakunnan heräämisestä.

Viikon kestäneen jännityksen jälkeen lakko päättyi ja Matti palasi töihin tietäen, että heidän toimintansa oli pakottanut keisarin myönnytyksiin ja muuttanut maan historian suunnan pysyvästi.