Mitä ovat ETA-alueet?

Mitä ovat eta alueet? EU-maat ja 3 ulkopuolista maata

Euroopan talousalueen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan maanosamme kaupankäyntiä ja vapaata liikkuvuutta. Moni pohtii, mitä ovat eta alueet ja miten ne eroavat perinteisistä valtioliitoista. Tämän käsitteen hallinta ehkäisee virheitä virallisissa asioissa, helpottaa matkustamisen suunnittelua sekä selkeyttää kansainvälisiä sopimusoikeuksia käytännössä. Tutustu alueen rajoihin ja säädöksiin tarkasti.

Mitä ovat ETA-alueet ja miten ne toimivat?

Euroopan talousalue, eli ETA-alue, on sopimuksella luotu yhteismarkkina-alue, joka laajentaa Euroopan unionin sisämarkkinat kattamaan myös kolme EFTA-maata: Norjan, Islannin ja Liechtensteinin. Alueen perusajatuksena on varmistaa tavaroiden, palveluiden, pääoman ja työvoiman vapaa liikkuvuus kaikkien jäsenvaltioiden välillä ilman tullimaksuja tai syrjiviä säädöksiä.

Sopimus astui alun perin voimaan vuonna 1994, ja sen myötä muodostuivat maailman suurimmat yhtenäiset markkinat. Alue kattaa nykyisellään 30 itsenäistä valtiota, mikä tarkoittaa, että yritykset ja yksityishenkilöt voivat toimia vapaasti yli 500 miljoonan kuluttajan markkina-alueella. Ensimmäistä kertaa ETA-lainsäädännön kanssa painiskelevalle eta alue määritelmä voi kuitenkin tuntua byrokraattiselta viidakolta.

Muistan elävästi, kun muutama vuosi sitten autoin suomalaista pienyritystä laajentamaan verkkokauppatoimintaansa Norjaan. Luulimme prosessia täysin mutkattomaksi, sillä Norjahan on ETA-maa. Todellisuus kuitenkin iski vasten kasvoja heti ensimmäisellä tullirajalla. ETA-alue ei nimittäin ole tulliliitto, joten paperityötä ja alkuperätodistuksia riitti tuntikausiksi. Se oli raskas mutta opettavainen oppitunti siitä, mitä ETA-sopimus todellisuudessa kattaa ja mitä se jättää ulkopuolelle.

Mitkä maat kuuluvat Euroopan talousalueeseen?

ETA-alue muodostuu kahdesta erillisestä maajoukosta, jotka ovat sitoutuneet samoihin sisämarkkinasääntöihin. Alueeseen kuuluvat automaattisesti kaikki 27 Euroopan unionin jäsenvaltiota sekä kolme Euroopan vapaakauppajärjestön eli EFTAn jäsenmaata. Ainoa EFTAn jäsenmaa, joka on jättäytynyt ETA-sopimuksen ulkopuolelle, on Sveitsi.

Seuraavat mitkä maat kuuluvat euroopan talousalueeseen: EU-jäsenmaat (27 maata): Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. ETA-EFTA-maat (3 maata): Islanti, Liechtenstein ja Norja.

Monet kuluttajat ja jopa kokeneet virkamiehet sekoittavat jatkuvasti eri alueelliset sopimukset keskenään. Erityisesti hämmennystä aiheuttaa kysymys siitä, kuuluuko norja eta alueeseen vai EU-hun. Norja on hyväksynyt lähes 80 prosenttia EU:n sisämarkkinalaeista osana ETA-sopimusta, vaikka maalla ei ole edustusta EU:n virallisissa päätöksentekoelimissä.

ETA ja EU ero: Mitä sopimus ei kata?

Suurin käytännön eta ja eu ero on se, että ETA-sopimus koskee puhtaasti taloudellista integraatiota ja sisämarkkinoita, mutta jättää poliittisen ja yhteisen ulkopolitiikan kokonaan ulkopuolelle. ETA-EFTA-maat eivät siis osallistu EU:n lainsäädännön luomiseen, vaan ne soveltavat säädöksiä niin sanotun kaksipilarisen järjestelmän kautta. Tämä tarkoittaa, että säädökset hyväksytään erikseen ETA-sekakomiteassa ennen kuin ne astuvat voimaan Norjassa, Islannissa ja Liechtensteinissa.

ETA-sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät seuraavat keskeiset alueet: 1. Yhteinen maatalous- ja kalastuspolitiikka: ETA-maiden välisessä kaupassa maataloustuotteille ja kalalle voidaan asettaa kiintiöitä tai tulleja. 2. Tulliliitto ja yhteinen kauppapolitiikka: Norjalla, Islannilla ja Liechtensteinilla on oikeus neuvotella omia vapaakauppasopimuksiaan kolmansien maiden kanssa. 3. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä oikeusasiat: ETA-sopimus ei sido maita EU:n yhteisiin poliittisiin linjauksiin. 4. Verotus ja rahaliitto (EMU): Jäsenmailla on täysin itsenäinen verotusvalta ja oma valuuttansa, kuten Norjan kruunu.

Tämän vuoksi tullitarkastukset ja rajajärjestelyt ovat edelleen arkipäivää esimerkiksi Suomen ja Norjan välisellä maarajalla. Vaikka tavarat liikkuvat periaatteessa vapaasti ilman suoria tuontitulleja, maahantuojan on silti kyettävä todistamaan tuotteen alkuperä Paneurooppa-Välimeri-yleissopimuksen sääntöjen mukaisesti.

Sveitsin ja Ison-Britannian erikoistapaukset

Euroopan karttaa tarkastellessa kaksi maata herättää poikkeuksellisen paljon kysymyksiä: Sveitsi ja Brexitin läpikäynyt Iso-Britannia. Sveitsi hylkäsi ETA-sopimuksen kansanäänestyksessä vuonna 1992, minkä jälkeen se on rakentanut suhteensa EU:n kanssa yli 120 erillisen kahdenvälisen sopimuksen varaan. Sveitsi noudattaa vapaata liikkuvuutta ja kuuluu Schengen-alueeseen, mutta ei ole virallisesti ETA-maa.

Iso-Britannia taas erosi virallisesti sekä EU-jäsenyydestään että ETA-sopimuksesta. Maiden välisiä suhteita säätelee nykyään erillinen kauppa- ja yhteistyösopimus. Tämä tarkoittaa, että brittien aiemmat automaattiset oikeudet vapaaseen liikkumiseen ja esteettömään työntekoon Euroopassa päättyivät lopullisesti. Muutos on näkynyt dramaattisesti yritysten arjessa, ja julkisten hankintojen osuus - joka kattaa noin 18 prosenttia koko ETA:n bruttokansantuotteesta - sulkeutui brittiyrityksiltä lähes kokonaan.

EU, ETA ja Schengen: Miten ne eroavat?

Euroopan unioni (EU)

• Poliittinen ja taloudellinen liitto, jolla on yhteiset lainsäädäntöelimet ja valuutta
• Kyllä, yhteinen ulkotulli kolmansia maita vastaan
• Ei poista automaattisesti passintarkastuksia, ellei maa kuulu myös Schengeniin
• Kattaa täysimääräisesti tavarat, palvelut, pääoman ja työvoiman

Euroopan talousalue (ETA)

• Puhtaasti taloudellinen sopimus sisämarkkinoiden laajentamiseksi EFTA-maihin
• Ei, ETA-EFTA-mailla on oma itsenäinen kauppapolitiikkansa
• Riippuu siitä, kuuluuko kyseinen ETA-maa myös erilliseen Schengen-sopimukseen
• Kattaa tavarat, palvelut, pääoman ja työvoiman, pois lukien maatalous ja kalastus

Schengen-alue

• Sopimus sisärajatarkastusten poistamisesta ja yhteisestä ulkorajavalvonnasta
• Ei liity tullitoimintaan mitenkään; tavaroita voidaan silti tarkastaa
• Kyllä, sisärajatarkastukset on poistettu ja valvonta keskittyy ulkorajoille
• Koskee vain ihmisten fyysistä liikkumista ilman järjestelmällisiä passintarkastuksia

Mikon työllistymismatka: Suomesta Norjan vuonoille

Mikko, 26-vuotias helsinkiläinen insinööri, halusi siirtyä uusiutuvan energian pariin ja löysi kiinnostavan työpaikan Oslosta. Hän oli kuitenkin huolissaan oleskeluluvista, sillä hän ei halunnut käydä läpi raskasta viisumiprosessia.

Ensimmäisellä viikolla Mikko yritti täyttää Norjan maahanmuuttoviraston sivuilla lomakkeita, jotka oli tarkoitettu kolmansien maiden kansalaisille. Hän hämmentyi vaadituista vakuuksista ja työlupamaksuista, ja oli vähällä luovuttaa koko hankkeen suhteen.

Sitten seurasi käänne: Mikko ymmärsi rekisteröitymisen yhteydessä, että ETA-sopimus takaa suomalaisille täysin samat työnteko-oikeudet kuin Norjan kansalaisille. Hänen tarvitsi vain marssia paikalliseen verotoimistoon näyttämään passia ja työsopimusta.

Koko rekisteröinti hoitui viikossa ilman viranomaismaksuja. Mikko sai verokortin nopeasti ja pystyi aloittamaan työt heti, mikä todisti hänelle käytännössä, kuinka suuri hyöty työvoiman vapaasta liikkuvuudesta on.