Onko joulu ilon juhla?

Onko joulu ilon juhla? 43 % kokee stressiä

Monille pohdinta siitä, onko joulu ilon juhla, herättää ristiriitaisia tunteita ja henkistä kuormitusta. Julkisuuden luomat täydelliset mielikuvat perhejuhlasta voivat muuttua raskaaksi suorittamiseksi erilaisten odotusten vuoksi. Juhlakauden tuomien riskien tunnistaminen auttaa ymmärtämään omia rajoja ja välttämään uupumusta ennen pyhiä.

Onko joulu ilon juhla kaikille?

Joulu kuvataan julkisuudessa usein täydellisenä perhejuhlana, mutta todellisuudessa joulun kokeminen riippuu täysin ihmisen omasta elämäntilanteesta ja taustasta. Jouluun liittyvä yksinäisyys, taloudelliset paineet sekä perhesuhteiden kipupisteet voivat muuttaa juhla-ajan raskaaksi ja ahdistavaksi suorittamiseksi. Noin kolmannes suomalaisista kokeekin vähintään jonkin verran stressiä tai joulu ahdistus juhlakauden aikana, mikä osoittaa, ettei kiiltokuvamainen ilo ole universaali kokemus.

Miksi joulu masentaa ja ahdistaa?

Joulun aikaan liitetyt ylikorostuneet onnellisuuden odotukset luovat helposti ulkopuolisuuden tunnetta niille, jotka viettävät pyhät yksin tai vaikeissa olosuhteissa. Kyselytutkimusten mukaan noin 17 prosenttia suomalaisista viettää asian takia unettomia öitä.^[2] Yllättävää on se, että tämä ilmiö korostuu erityisesti nuorilla aikuisilla, joista peräti joka viides kokee yksinäisyys jouluna juhlapyhinä. Kun sosiaalinen media täyttyy onnellisista perhekuvista, oma yksintolo tai menetyksen aiheuttama suru tuntuu entistä viiltävämmältä.

Muistan elävästi joulun, kun oma elämäntilanteeni oli sekaisin ja vietin aattoillan yksin pienessä asunnossani. Koko kaupunki hiljeni ympärillä, ja se hiljaisuus tuntui aluksi fyysisenä painona rinnassa. Katsoin ikkunasta naapuritalojen lämpimiä valoja ja tunsin oloni täysin näkymättömäksi. Tuo ilta opetti minulle, että miksi joulu masentaa ja vaikeiden tunteiden salliminen on ensimmäinen askel selviytymiseen - jouluna saa olla surullinen, väsynyt tai vihainen, eikä kenenkään tarvitse pakottaa itseään joulumieleen.

Joulustressi lievittäminen ja henkinen kuormitus

Henkisen kuormituksen lisäksi joulunviettoon liittyy vahvasti konkreettinen suorituspaine, joka kumpuaa siivous-, ruoka- ja lahjaodotuksista. Tilastot osoittavat, että 43 prosenttia suomalaisista pitää joulua koko vuoden stressaavimpana juhlana. Suurin yksittäinen stressitekijä on juhlan taloudelliset kustannukset, jotka aiheuttavat huolta ja unettomia öitä lähes 45 prosentille väestöstä.^[5] Täydellisyyden tavoittelu ajaa monet uupumuksen partaalle jo ennen pyhien alkua.

Suorituskeskeisestä joulusta voi kuitenkin pyristellä irti tietoisilla valinnoilla. Parhaan avun saamiseksi joulustressi lievittäminen tuo omien rajojen tunnistaminen ja rutiinien karsiminen. Joulusiivouksen voi jättää tekemättä, lahjabudjetin voi sopia lähipiirin kanssa minimaaliseksi tai jouluruoat voi ostaa valmiina ilman huonona olemisen tunnetta. Tärkeintä on luoda pyhistä sellaiset, jotka tukevat omaa jaksamista, eikä sellaisia, joita yhteiskunnan normit yrittävät määrittää.

Vaikeat perhesuhteet jouluna ja turvattomuus

Monille koti ei valitettavasti ole rauhoittumisen paikka, vaan suljetut ovet ja kiristyvät ihmissuhteet voivat luoda joulusta turvattoman ympäristön. Kun perheenjäsenet kokoontuvat yhteen pitkäksi ajaksi suurten odotusten ja kenties runsaan alkoholinkäytön siivittämänä, vaikeat perhesuhteet jouluna nousevat herkästi pintaan. Kriisivastaanotoilla ja auttavissa puhelimissa näkyykin joulunpyhinä selkeä piikki, joka liittyy lähisuhdeväkivaltaan, parisuhdeongelmiin ja lasten turvattomuuden tunteeseen.

Turvattomassa tai ahdistavassa perhetilanteessa elävän on äärimmäisen tärkeää asettaa omat rajansa selkeästi. Sinulla on täysi oikeus poistua tilanteesta, joka tuntuu henkisesti tai fyysisesti vaaralliselta. Sukujuhliin osallistuminen ei ole pakollista, jos hinta siitä on oman mielenterveyden romuttuminen. On hyvä muistaa, että apua jouluna on saatavilla myös silloin, kun virastot ja tavalliset palvelut ovat suljettuina.

Mistä saa apua jouluna?

Jos joulun aika tuntuu ylivoimaisen raskaalta, turvattomalta tai yksinäiseltä, tukea on saatavilla vuorokauden ympäri. Erilaiset auttavat tahot päivystävät läpi pyhien.

MIELI ry:n Kriisipuhelin

Maksuton puhelu, johon voi ottaa yhteyttä täysin anonyymisti ilman nimitietoja

Päivystää suomeksi ympäri vuorokauden numerossa 09 2525 0111 myös jouluaattona ja pyhinä

Keskusteluapua vaikeassa elämäntilanteessa, akuutissa kriisissä tai pahan olon yllättäessä

Nollalinja

Ilmainen ja anonyymi palvelu, jossa päivystävät koulutetut ammattilaiset

Avoinna 24 tuntia vuorokaudessa, vuoden jokaisena päivänä numerossa 080 005 005

Valtakunnallinen auttava puhelin lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville ja heidän läheisilleen

Sekasin-chat (Nuorille)

Maksuton, luottamuksellinen ja nimettömänä toimiva digitaalinen tukiverkosto

Päivystää laajennetuin aukioloajoin verkossa myös joululoman ja pyhäpäivien aikana

12-29-vuotiaille suunnattu matalan kynnyksen chat-palvelu henkisen pahan olon ja yksinäisyyden jakamiseen

Mikon tarina: Joulunvieton muuttaminen suorittamisesta selviytymiseksi

Mikko, 34-vuotias ohjelmistosuunnittelija Tampereelta, koki vuosien ajan lamaannuttavaa joulustressiä ja ahdistusta suvun odotusten vuoksi. Hän yritti miellyttää kaikkia matkustamalla joulun pyhinä kolmen eri paikkakunnan väliä, mikä johti täydelliseen uupumukseen.

Ensimmäinen yritys muuttaa tilanne päättyi katastrofiin, kun Mikko ilmoitti viime tingassa jäävänsä kotiin ja sulki puhelimensa. Tämä aiheutti syyllisyyden tunteita ja riitoja sukulaisten kanssa, ja aatto kului pelkässä itsesäälissä ja ahdistuksessa.

Lopulta Mikko ymmärsi, että rajojen asettaminen vaatii etukäteistä ja rehellistä kommunikaatiota radikaalin eristäytymisen sijaan. Hän päätti luoda omanlaisensa joulun, joka ei pohjautuisi muiden vaatimuksiin vaan hänen omaan jaksamiseensa.

Mikko sopi sukulaistensa kanssa vierailevansa heidän luonaan vasta tammikuussa ja vietti aaton vuokra-mökillä luonnon keskellä. Hän raportoi henkisen hyvinvointinsa parantuneen huomattavasti ja joulun muuttuneen pelon kohteesta odotetuksi lepoajaksi.

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tietolähteeksi ja henkisen hyvinvoinnin tueksi, eikä se korvaa ammattitaitoista lääketieteellistä tai psykologista neuvontaa tai hoitoa. Mikäli koet vakavaa masennusta, itsetuhoisia ajatuksia tai olet välittömässä vaarassa, ota viipymättä yhteyttä yleiseen hätänumeroon 112 tai hakeudu lähimpään päivystykseen.