Onko Tanska EU:ssa?

Onko Tanska EU:ssa? Miksi se ei käytä euroa?

Monet matkailijat ja jopa liikematkustajat ihmettelevät, onko Tanska EU:ssa, kun he ensimmäistä kertaa huomaavat, etteivät eurot kelpaakaan kaupoissa tai ravintoloissa. Tanskan EU-jäsenyys onkin erityinen, sillä maalla on omat poikkeuksensa, jotka vaikuttavat arkeen ja erityisesti maksamiseen. Lue eteenpäin saadaksesi selville, mitä nämä poikkeukset ovat ja miten ne vaikuttavat matkailijaan ja yrityksiin.

Kyllä, Tanska on Euroopan unionin jäsen

Kyllä, Tanska on ollut Euroopan unionin (EU) jäsen jo yli viiden vuosikymmenen ajan. Se liittyi unioniin samaan aikaan Ison-Britannian ja Irlannin kanssa 1. tammikuuta 1973, ^[1] mikä tekee siitä yhden pitkäaikaisimmista jäsenmaista. Vaikka Tanska on tiivis osa eurooppalaista yhteisöä, sen suhde unioniin on poikkeuksellisen vivahteikas - tähän liittyy eräs hämmentävä seikka, jota monet matkailijat eivät tule ajatelleeksi ennen kuin seisovat kööpenhaminalaisella kassalla, mutta palaan tähän erikoiseen valuuttakysymykseen hieman myöhemmin.

Tanskan jäsenyys tarkoittaa, että se osallistuu täysipainoisesti EU:n päätöksentekoon, sisämarkkinoihin ja vapaaseen liikkuvuuteen. EU:ssa on tällä hetkellä 27 jäsenmaata, ja Tanska on yksi niistä 15 maasta, jotka muodostivat unionin ennen suurta itälaajentumista. Noin 55 prosenttia Tanskan viennistä suuntautuu muihin EU-maihin,^[2] mikä osoittaa jäsenyyden valtavan taloudellisen merkityksen maalle. Jäsenyys ei kuitenkaan tarkoita, että Tanska olisi mukana aivan kaikessa unionin toiminnassa.

Tanskan historialliset EU-poikkeukset ja euro

Tanska tunnetaan EU:ssa niin sanotuista opt-out-ratkaisuistaan eli erityisvapaista tietyillä politiikan aloilla. Vuonna 1992 tanskalaiset hylkäsivät Maastrichtin sopimuksen kansanäänestyksessä, mikä pakotti unionin neuvottelemaan Tanskalle neljä merkittävää poikkeusta: euron, oikeus- ja sisäasiat, unionin kansalaisuuden ja yhteisen puolustuksen. Näistä puolustuksen poikkeus poistui vasta hiljattain kesäkuussa 2022 järjestetyn kansanäänestyksen myötä, jossa 66,9 prosenttia äänestäjistä kannatti puolustusyhteistyöhön liittymistä muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi.^[3]

Tunnetuin poikkeus on silti se, ettei Tanska käytä euroa. Vuonna 2000 järjestetyssä kansanäänestyksessä 53,2 prosenttia tanskalaisista vastusti yhteisvaluuttaa. ^[4] Itsekin olin hämmentynyt ensimmäistä kertaa Kööpenhaminassa vieraillessani, kun yritin maksaa euroilla pienessä kioskissa. Myyjä katsoi minua kuin olisin tullut eri planeetalta - ja teknisesti ottaen valuutan osalta olinkin. Tanska käyttää edelleen Tanskan kruunua (DKK), vaikka kruunun kurssi on sidottu tiukasti euroon. Tämä tarkoittaa, että vaikka raha on eri, talouspolitiikka kulkee käsi kädessä Frankfurtin keskuspankin päätösten kanssa.

Grönlanti ja Färsaaret: Osa Tanskaa, mutta ei EU:ta?

Tässä kohtaa Tanskan EU-suhde muuttuu todella mielenkiintoiseksi ja hieman sekavaksi. Vaikka Tanskan kuningaskunta on EU-jäsen, kaikki sen osat eivät ole. Grönlanti liittyi unioniin Tanskan mukana vuonna 1973, mutta päätti erota siitä vuonna 1985 pitkien kalastusoikeuksia koskevien kiistojen jälkeen. Se on edelleen ainoa alue, joka on eronnut unionista ennen Brexitiä. Färsaaret taas ei ole koskaan kuulunut EU:hun, vaikka se on osa Tanskan valtiota.

Tämä luo erikoisen tilanteen. (Ja tästä useimmat matkaoppaat vaikenevat.) Jos matkustat Tanskasta Grönlantiin, poistut EU:sta, vaikka pysyt saman maan rajojen sisällä. Tullimääräykset ja kauppasopimukset muuttuvat välittömästi. Harvoin löytää maata, joka on yhtä aikaa näin syvällä unionin ytimessä mutta samalla pitää kiinni näin monimutkaisista alueellisista erivapauksista.

Tanska vs. Suomi EU-jäseninä

Tanska

Käyttää Tanskan kruunua (opt-out eurosta)

Kuuluu Schengen-alueeseen täysivaltaisesti

1973 (Yksi vanhimmista jäsenistä)

Valikoiva (useita poikkeuksia perussopimuksista)

Suomi

Käyttää euroa (liittyi heti 1999/2002)

Kuuluu Schengen-alueeseen täysivaltaisesti

1995 (Liittyi kylmän sodan päätyttyä)

Ytimessä (ei merkittäviä opt-out-ratkaisuja)

Mikon matka ja valuuttasotku Kööpenhaminassa

Mikko, 35-vuotias helsinkiläinen graafikko, lähti viikonloppumatkalle Kööpenhaminaan olettaen, että EU-maana Tanskassa pärjäisi euroilla. Hän ei ollut tarkistanut Tanskan poikkeuslupia ja luotti siihen, että kaikki unioniin kuuluvat maat käyttävät samaa rahaa.

Hän yritti ostaa lounaan pienestä paikallisesta kahvilasta Nørrebrossa, mutta hänen tarjoamansa 20 euron seteli hylättiin kohteliaasti. Kahvila hyväksyi vain kruunuja tai paikallisia maksukortteja, ja Mikon kortti ei jostain syystä toiminut juuri sillä hetkellä.

Mikko joutui etsimään automaatin ja nostamaan kruunuja, mistä koitui ylimääräisiä palvelumaksuja. Hän tajusi, että Tanskan EU-jäsenyys ei olekaan niin suoraviivaista kuin hän oli kuvitellut, ja opetteli kruunun ja euron välisen vaihtosuhteen nopeasti.

Lopulta reissu sujui hyvin, mutta Mikko oppi kantapään kautta, että EU:n sisällä on suuria eroja. Nykyään hän neuvoo kaikille Tanskaan matkaaville, että kruunu on kuningas, vaikka unioniin kuulutaankin.