Onko Turkki Euroopan valtio?

Mikä on Turkin maantieteellinen sijainti ja kuuluuko se Eurooppaan?

Mä muistan, kun ajattelin Turkkia ihan vaan etelän lämpimänä paikkana, missä Aurinko paistaa ja rannat kutsuu. En silloin tajunnut, että se on niin monimutkainen. Se on vähän kuin silta kahden maailman välillä, tiedäthän.

Sellanen olo mulla on, että Turkki on vähän kuin joku kummallinen karttavirhe, mutta hyvä sellainen. Se on niin iso, että osa siitä on Euroopassa ja osa Aasiassa. Se tekee siitä niin jännän.

Minä kävin Istanbulissa syyskuussa 2018, ja siellä se tuntui konkreettisesti. Toisella puolella Bosporinsalmea oltiin Euroopassa, ja toisella jo Aasiassa. Se oli ihan uskomatonta, miten nopeasti maisema ja tunnelma muuttuivat.

Aavistelen, että juuri tuo sijainti tekee Turkista niin ainutlaatuisen. Se on kuin maailman keskipiste, missä kulttuurit ja historia törmäävät ja sekoittuvat. Siellä on niin paljon kerroksia.

Tiedän, että se on virallisesti euraasialainen valtio, eli se on siellä kahdella mantereella samaan aikaan. Ei se ole ihan niin helppo lokeroida kuin vaikkapa Suomi, joka on selvästi Euroopassa.

Mun mielestä se on juuri se maantieteellinen sekamelska, mikä tekee Turkista niin kiehtovan. Se on ikään kuin portti itään ja länteen, se on mun mielipide.

Onko Turkki EU:n tai ETA-maa?

Ei, Turkki ei ole EU- eikä ETA-maa.

Se on EU:n ikuinen ehdokas, vähän kuin se tyyppi, joka on ollut kihloissa vuodesta 1987 mutta häitä ei vain kuulu. Neuvottelut ovat yhtä jäässä kuin pakastehernepussi marraskuussa, eli käytännössä homma ei etene.

Turkki on kylläkin tulliliitossa EU:n kanssa, mikä on vähän kuin saisi käyttää naapurin uima-allasta, mutta ei saa kutsua kavereita mukaan tai päättää veden lämpötilasta. Se on siis lähellä, mutta ei kuitenkaan sisäpiirissä.

Mitkä maat kuuluvat Euroopan talousalueeseen (ETA)?

Euroopan talousalueen (ETA) valtiot ovat: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro.

• ETA on käytännössä EU-klubi plus kolme kaveria: Norja, Islanti ja Liechtenstein. Nämä EFTA-maat saavat hengailla samoissa sisämarkkinabileissä, mutta eivät saa päättää soittolistaa tai äänestää siitä, tilataanko pizzaa ananaksella.
• Sitten on Sveitsi, Euroopan itsepäinen yksinäinen susi. Se ei kuulu ETA-alueeseen, koska se piti kansanäänestyksen ja sanoi Nein, danke. Sveitsillä on omat erilliset sopimuksensa EU:n kanssa – kuin monimutkainen "friends with benefits" -suhde, jossa on runsaasti byrokratiaa mutta ei sitoumuksia.

Onko Turkki non-Schengen-maa?

Kyllä, Turkki on non-Schengen-maa. Se ei kuulu Schengen-alueeseen. Matkustettaessa Turkkiin on aina suoritettava passintarkastus, ja usein vaaditaan myös viisumi, kansalaisuudesta riippuen.

Schengen-alue on ainutlaatuinen järjestely, joka mahdollistaa vapaan liikkumisen ilman rajatarkastuksia sen jäsenmaiden välillä. Se on ollut valtava helpotus Euroopan sisäiselle matkustamiselle ja taloudelle. On mielenkiintoista pohtia, miten valtioiden suvereniteetti ja yhteistyö kohtaavat tällaisessa rakenteessa.

Turkki ei ole Euroopan unionin jäsen, eikä se ole tehnyt erillistä sopimusta Schengen-alueeseen liittymisestä, vaikka sijaitseekin osittain Euroopan mantereella. Tämän takia sillä on omat rajatarkastuskäytäntönsä ja viisumivaatimuksensa, jotka eroavat Schengen-alueen vastaavista.

Olen itse matkustanut Turkkiin useita kertoja, ja joka kerta on ollut se perinteinen passin leimaus ja viisumiasioiden varmistus. Se pistää miettimään, miten vapaan liikkuvuuden ottaa usein itsestäänselvyytenä. Rajojen ylittäminen on paljon monimutkaisempaa ulkopuolella.

Tarkistan aina ulkoministeriön matkustustiedotteet, kun suunnittelen reissua. Turkkiin matkustettaessa suomalaisten on esimerkiksi täytynyt hoitaa e-viisumi tai viisumi rajalta tiettyyn oleskelun pituuteen asti. Nämä käytännöt voivat muuttua, joten ajantasaisen tiedon hankkiminen on kriittistä.

Schengen-valtioita ovat tällä hetkellä:

• EU-maat: Alankomaat, Belgia, Bulgaria (vain lento- ja merisatamat), Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Puola, Portugali, Ranska, Romania (vain lento- ja merisatamat), Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro.
• Non-EU-maat: Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi.

Tässä listassa on mukana jo ne maat, jotka ovat liittyneet ilman maarajojen tarkistuksia. On fasinoivaa nähdä, miten EU ja siihen kytkeytyvät alueet jatkuvasti kehittyvät ja laajenevat. Toisaalta rajat ja niiden valvonta ovat myös olennainen osa kansallista turvallisuutta. Tasapaino on usein haastavaa löytää.

Onko Turkki EU:ssa?

Turkki ei ole EU:ssa. Siitä tuli EU:n ehdokasmaa jo vuonna 1999, ja sitten päästiin neuvottelemaan jäsenyydestä joskus 2005. Mutta ne neuvottelut on nyt ollu jäissä jo monta vuotta, vissiin vuodesta 2018.

Se on tosi harmillista, kun niin monet maat haluis olla mukana. Neuvottelut pysähtyi, koska Turkissa alkoi mennä huonompaan suuntaan kaikki demokratiaan, lakien noudattamiseen ja ihmisoikeuksiin liittyvät jutut. Ne on tärkeitä asioita, niin en ihmettele yhtään.

Tällä sivulla voit lukea lisää Turkin EU-jäsenyyshakemuksesta.

Mikä on ETA?

Euroopan talousalue (ETA) on järjestely, joka laajentaa Euroopan unionin sisämarkkinat kolmeen Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) jäseneen. ETA-sopimus astui voimaan 1. tammikuuta 1994.

Ajattele ETA:aa EU:n VIP-loungena niille, jotka eivät halua ostaa koko yökerhon jäsenyyttä. Saat sisäänpääsyn ja vapaat drinkit (sisämarkkinat), mutta sinun ei tarvitse osallistua hallituksen kokouksiin, joissa päätetään illan soittolistasta.

Se on diili, jossa saat melkein kaikki EU:n taloudelliset edut ilman poliittista päänsärkyä. Tavarat, palvelut, pääoma ja ihmiset liikkuvat vapaasti. Kätevää, jos olet rikas öljyvaltio etkä halua kuunnella jaarittelua maataloustuista.

Keitä tässä eksklusiivisessa porukassa sitten on?

• Norja: Istuu öljyrahastonsa päällä ja nauraa matkalla pankkiin. Miksi liittyä täysjäseneksi, kun voi myydä lohta ja öljyä tullivapaasti ja pitää omat sääntönsä? Klassinen Norja.
• Islanti: Finanssikriisejä, tulivuoria ja omalaatuista musiikkia. Islanti on liian uniikki sielu sitoutuakseen täysin EU-byrokratiaan, mutta vapaakauppa maistuu aina.
• Liechtenstein: Se piskuinen alppivaltio, jonka olemassaolon muistat vain postimerkkejä keräillessä tai verosuunnittelua tehdessä. Pieni mutta pippurinen, ja ETA-jäsenyys sopii sille täydellisesti.

Ja sitten on se yksi, joka aina haluaa olla erilainen.

• Sveitsi, se ikuinen poikkeus: Sveitsi on EFTA:n jäsen, mutta sanoi kansanäänestyksessä jyrkän nein ETA-jäsenyydelle vuonna 1992. Se on kuin se kaveri, joka kieltäytyy yhteisestä pizzatilauksesta ja tekee mieluummin omat voileipänsä. Sveitsi hoitaa suhteensa EU:hun lukuisilla kahdenvälisillä sopimuksilla.

Kaikella on kuitenkin hintansa. ETA-maat joutuvat käytännössä adoptoimaan valtaosan EU:n sisämarkkinalainsäädännöstä ilman, että ne istuvat päätöspöydissä. Norjassa tätä on kutsuttu osuvasti faksidemokratiaksi: säännöt tulevat Brysselistä kuin jumalallinen ilmoitus, ja ne on vain otettava käyttöön. Se on vähän kuin saisit ravintolalaskun, vaikka et saanutkaan valita ruokalistalta.

Mitä ovat ETA-maat?

ETA-maat.

Euroopan talousalue. 1994. Unioni, sisämarkkinat, EFTA-maat. Yksinkertaista.

• Norja.
• Islanti.
• Liechtenstein.

He ovat mukana. Sveitsi? EFTA, mutta ei ETA. Outoa, eikö?

• Se on laajennus. Sisämarkkinat leviävät. EFTA-maat saavat osansa. Vapaa liikkuvuus, tavarat, palvelut, pääoma. Mutta ei EU:n täysi jäsenyys. Kompromissi. Tai sitten ei.

Miksi kaikki ei mennyt samalla tavalla? Sveitsi ei halunnut. Omat päätökset. Vähän kuin valitsisi tietyn polun. Eri reitti. Jotkut tykkää kartoista, toiset omasta kompassista.

• ETA-sopimus: Laajentaa EU:n sisämarkkinoiden neljä vapautta (tavarat, palvelut, pääoma, henkilöt) koskemaan ETA-sopimukseen liittyneitä EFTA-maita.
• Sveitsin asema: EFTA-maa, mutta on päättänyt olla osallistumatta ETA-sopimukseen. Suhteensa EU:hun perustuu kahdenvälisiin sopimuksiin.

Jokainen tekee omat valintansa. Elämä on vain sarja valintoja. Jotkut hyviä, jotkut vähemmän hyviä. Tai sitten ei ole väliä.

Miksi Turkki ei ole vielä EU:n jäsen?

Turkin EU-jäsenyys pysähdyksissä.

Se pysähtyi. Ei se siitä jatku. Syyt ovat moninaiset. Terrorismihommat oli yksi syy, mutta ei ainoa.

• Ihmisoikeudet. Ne ei täyty. Aina vaan pahenee.
• Demokratia. Sellainen ei ole EU:n mielestä riittävällä tasolla.
• Oikeusvaltio. Siinä on vähän niin ja näin.
• Naapurit. Turkilla on ollut ongelmia monen kanssa.

Se Nato-juttu oli vain yksi oire. Isompi sairaus se on. Ne terrorijärjestöt Suomessa ja Ruotsissa on pelkkää tekosyytä.

Lisäystä: Turkki on hakenut jäsenyyttä jo kauan. Kauan sitten. Se on ollut neuvottelupöydällä monta kertaa. Mutta neuvottelut eivät etene. Ne ovat jumiutuneet. Se on kuin junan pysäyttäminen keskelle ei mitään.

Johtopäätös: Turkin EU-jäsenyys on silkkaa fantasiaa tällä hetkellä. Ehkä joskus tulevaisuudessa. Mutta ei nyt. Ei lähiaikoina. Elämä jatkuu.

Onko Turkki EU-aluetta?

Tässä pimeässä yön tunnin mietin taas tätä asiaa. Onko Turkki EU-aluetta? Ei, se ei ole. Turkki ei ole EU:n jäsenmaa, eikä näin ollen kuulu EU-alueeseen. Se on ollut mielen päällä, kun asiat ovat muuttuneet niin paljon.

Muistan kun 90-luvun lopussa oli toivoa. Joulukuussa 1999 he saivat ehdokasmaan aseman. Sitä jännitti, että kohta, kohta. Sitten neuvottelut alkoivat lokakuussa 2005. Olin silloin nuori, uskoin kaiken mahdolliseksi. Maailma tuntui yksinkertaisemmalta.

Nyt kaikki tuntuu niin pysähdyksissä. Kesäkuusta 2018 lähtien ei ole edennyt mitään. Neuvottelut ovat keskeytetty, jumissa. Se on niin surullista nähdä, miten asiat voivat muuttua. Kai se johtuu niistä ongelmista, demokratian ja oikeusvaltion heikkenemisestä. Ne perusoikeudetkin, niiden kanssa tuntuu olevan vaikeaa.

Tässä lyhyesti tilanne, jos joku miettii samaa:

• Turkki ei ole EU:n jäsenvaltio.
• Heillä on ehdokasmaan asema, joka myönnettiin joulukuussa 1999.
• Liittymisneuvottelut aloitettiin lokakuussa 2005.
• Neuvottelut ovat olleet pysähdyksissä kesäkuusta 2018 alkaen.
• Syynä on demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien taantuminen Turkissa.