Ovatko Suomen saamelaiset suomalaisia?

Ovatko Suomen saamelaiset suomalaisia: Alkuperäiskansa ja identiteetti

Kysymys siitä, ovatko Ovatko Suomen saamelaiset suomalaisia, koskettaa kahta eri tasoa: kansalaisuutta ja etnisyyttä. Vaikka saamelaiset ovat Suomen kansalaisia, he kuuluvat erilliseen alkuperäiskansaan, jolla on perustuslaillinen asema ja oikeudet.

Ovatko Suomen saamelaiset suomalaisia?

Kysymys siitä, ovatko Suomen saamelaiset suomalaisia, vaatii erottelua valtiollisen kansalaisuuden ja etnisen identiteetin välillä. Vastaus riippuu täysin siitä, kumpaa näkökulmaa tarkastellaan, sillä asiaan liittyy useita kerroksia historiasta lakiin.

Lyhyesti sanottuna: Saamelaiset ovat Suomen kansalaisia, mutta he eivät ole etnisesti suomalaisia. He ovat oma, erillinen ja tunnustettu alkuperäiskansa, jolla on oma kieli, kulttuuri ja historia. Suomen perustuslaki tunnustaa saamelaiset Saamelaiset alkuperäiskansa Suomi -asemassa, ja heillä on itsehallinto kieltään ja kulttuuriaan koskevissa asioissa kotiseutualueellaan.

Kansalaisuus vastaan etninen identiteetti

Valtiollisessa mielessä Suomen saamelaiset ovat täysivaltaisia Suomen kansalaisia. Heillä on Suomen passi, he äänestävät valtiollisissa vaaleissa ja heillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kaikilla muillakin maassa asuvilla. Tässä kontekstissa he ovat suomalaisia samalla tavalla kuin vaikkapa suomenruotsalaiset tai romanit.

Etninen identiteetti on kuitenkin eri asia. Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa tunnustettu alkuperäiskansa. Heidän historiansa pohjoisessa ulottuu tuhansien vuosien taakse, kauas ennen nykyisten valtionrajojen muodostumista. Tästä näkökulmasta Ero saamelaiset ja suomalaiset on historiallisesti ja kulttuurisesti merkittävä. Saamelaisia arvioidaan olevan yhteensä noin 75.000 - 100.000 neljän eri valtion alueella, joista Suomessa asuu noin 10.000 henkeä. Suurin osa eli yli 60 prosenttia Suomen saamelaisista asuu nykyään perinteisen kotiseutualueensa ulkopuolella, erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Miten saamelaisuus eroaa suomalaisuudesta?

Vaikka suomalaiset ja saamelaiset ovat kielisukulaisia, heidän kulttuurinsa ja elämäntapansa ovat eriytyneet toisistaan merkittävästi. Saamelaiskulttuuri kytkeytyy vahvasti luontoon, perinteisiin elinkeinoihin kuten poronhoitoon ja kalastukseen sekä uniikkiin käsityöperinteeseen (duodji) ja musiikkiin (joiku). Mutta onko ero aina selvä? Ei todellakaan. Ihmisten välinen vuorovaikutus ja avioliitot vuosisatojen saatossa ovat tehneet rajoista paikoin häilyviä, mutta identiteetti rakentuu usein kielen ja suvun jatkumon varaan.

Saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän elossa olevaa, joista Suomessa puhutaan kolmea: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Näistä jokainen on oma kielensä, ei suomen kielen murre. Inarinsaame on erityisen mielenkiintoinen, sillä sitä puhutaan ainoastaan Suomessa Inarin kunnan alueella. Kielten asema on parantunut, mutta haasteita riittää. Esimerkiksi saamenkielistä opetusta on saatavilla vain rajallisesti kotiseutualueen ulkopuolella, vaikka suurin osa lapsista asuu nykyään siellä.

Laki ja itsehallinto

Suomen valtio on sitoutunut turvaamaan saamelaisten oikeudet. Vuonna 1996 perustettu Saamelaiskäräjät on saamelaisten ylin poliittinen elin Suomessa. Sen tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaan kieleen ja kulttuuriin sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana kuuluvia asioita. Tämä on tärkeä erottava tekijä: suomalaisilla ei ole vastaavaa erillistä edustuselintä, koska valtio itsessään on rakentunut suomalaisen valtaväestön ehdoilla.

Kiistat maaoikeuksista ja siitä, kuka voidaan merkitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, ovat olleet otsikoissa vuosia. Tämä kertoo siitä, että identiteetti ei ole vain sisäinen tunne, vaan sillä on myös oikeudellisia vaikutuksia. Tutkimusten mukaan noin puolet saamelaisista kokee tulleensa syrjityksi tai kohdanneensa vihapuhetta saamelaisuutensa vuoksi, mikä korostaa tarvetta suojella heidän erityisasemaansa erillään valtaväestöstä.

Vertailu: Saamelaisuus vs. Suomalaisuus

Saamelaiset (Alkuperäiskansa)

- Yhdeksän eri saamen kieltä (Suomessa 3); eivät ole suomen kielen murteita.

- Perustuslaillinen asema alkuperäiskansana; oma itsehallinto (Saamelaiskäräjät).

- Perinteinen Saamenmaa (Sápmi) ulottuu neljän valtion alueelle.

Suomalaiset (Valtaväestö)

- Suomen kieli (kantasuomalainen haara).

- Valtion valtaväestö, jonka kieli ja kulttuuri ovat instituutioiden pohjana.

- Suomen valtion rajojen sisäpuoli pääasiallisena kotimaana.

Antin kokemus: Identiteetin etsiminen kaupungissa

Antti, 25-vuotias opiskelija Helsingissä, on kotoisin Utsjoelta. Vaikka hän puhuu suomea täydellisesti ja hänellä on Suomen passi, hän on aina kokenut olevansa 'vieras' Helsingin kaduilla, missä saamelaisuus on monelle vain kaukainen kuriositeetti.

Hän yritti aluksi sulautua joukkoon ja välttää saamelaisuuden esiin tuomista, koska pelkäsi stereotypioita tai jatkuvaa selittämistä. Tämä johti kuitenkin juurettomuuden tunteeseen ja stressiin, joka vaikutti hänen opintoihinsa.

Lopulta Antti tajusi, ettei suomalaisuus ja saamelaisuus ole joko-tai -asia. Hän alkoi käyttää gáktia (saamenpukua) juhlissa ja opettaa kavereilleen pohjoissaamea, mikä muutti hänet 'näkymättömästä' itsevarmaksi kulttuurinsa edustajaksi.

Nykyään Antti toimii linkkinä kahden maailman välillä. Hän kokee olevansa Suomen kansalainen, mutta sydämeltään ja etnisesti 100-prosenttinen saamelainen, mikä on parantanut hänen henkistä hyvinvointiaan merkittävästi.