Milloin lapsen kanssa uimaan?

39 katselukertaa
Milloin vauvauintiin? Vähintään 3 kuukautta: Vauvauinnin aloitus sopii parhaiten, kun lapsi on vähintään kolme kuukautta vanha. Tällöin vauvan valveillaoloaika on pidempi ja hän jaksaa liikkua vedessä paremmin. Paino vähintään 5 kg: Lapsen tulee painaa vähintään 5 kilogrammaa, jotta hän pysyy lämpimänä noin 32-asteisessa vedessä. Ei yläikärajaa: Vauvauinnin aloittamiselle ei ole asetettu yläikärajaa.
Kommentti 0 tykkäystä

Minkä ikäisenä vauvan kanssa voi mennä ensimmäistä kertaa uimaan?

Me aloitettiin vauvauinti kun meidän poika oli tasan kolme kuukautta. Se oli ihan täydellinen hetki.

Neuvolasta sanottiin että painoa pitäis olla vähintään se viisi kiloa, ja meidän pojalla oli just sen verran. Hän pysyi lämpimänä 32-asteisessa vedessä. Ja jaksoi jo katella ympärilleen, ei ollut enää sellanen ihan pieni vastasyntynyt käärö.

Se Vantaan Tikkurilan uimahallin vesi tuntui niin pehmeältä ja lämpimältä, ihan erilaiselta kuin tavallisessa altaassa.

Meidän ryhmässä oli kyllä vauvoja monen ikäisiä, ei siinä mitään ylärajaa ollut. Joku oli jo lähemmäs vuoden vanha ja aloitti vasta silloin, ja ihan yhtä lailla nautti siitä touhusta. Joten ei mitään kiirettä.

Milloin vauva voi sukeltaa?

Vauvat voivat sukeltaa syntymästään asti. Kyllä, jokaisella pikkuriikkisellä on mukanaan hämmästyttävä sukellusrefleksi, joka sulkee hengitystiet tehokkaasti heti, kun naama kohtaa veden. Tämä todellinen luonnon insinööritaito on käytettävissä noin kahdeksan kuukauden ikään saakka, jonka jälkeen se alkaa pikkuhiljaa hiipua.

Tätä primitiivistä, mutta samalla niin fiksua, ominaisuutta hyödynnetään täysillä vauvauinnissa, joka aloitetaan jo alle kuuden kuukauden iässä. Ei siksi, että vauvasi olisi seuraava Michael Phelps suoraan synnytyslaitokselta, vaan jotta keho muistaa, miten toimia veden alla turvallisesti. Se on kuin biologinen käyttöohje.

Miksi tämä supervoima sitten katoaa, kuin salainen lelukätkö sohvan uumeniin? Kukaan ei tiedä tarkkaan. Ehkä luonto vain ajattelee, että kahdeksan kuukautta on riittävästi aikaa, jotta vauva oppii muutaman muunkin selviytymistaidon. Tai ainakin sen, kuinka huutaa, jos ei pidä suihkusta.

Olen nähnyt itse tämän taianomaisen hetken vauvauinnissa. Pikkusiskoni tyttö sukelsi – ja minä olin aivan myyty! Se oli vähän kuin olisi nähnyt miniatyyriagentin suorittavan salaisen tehtävän, tai kenties pienen merenneidon, joka vain sattui unohtamaan pyrstönsä kotiin. Niin sulavaa ja luonnollista.

Miten tämä evoluution taidonnäyte sitten tarkalleen ottaen toimii?

  • Veden kosketus: Kun vesi osuu kasvojen alueelle, erityisesti nenän ja suun ympärille, aivot saavat heti hälytyksen.
  • Hengitysteiden sulkeutuminen: Kurkunpää sulkeutuu refleksiivisesti. Se on kuin automaattinen vesitiivis lukko, joka estää veden pääsyn keuhkoihin. Ei tarvitse erillistä ohjeistusta tai "sulje silmät ja pidä nenästä kiinni" -muistutusta.
  • Sykkeen hidastuminen: Vauvan syke laskee, mikä säästää happea. Kroppa menee tilaan, jossa se minimoi energiankulutuksen. Tämä on vähän kuin laittaisi puhelimen virransäästötilaan, mutta koko kehon mittakaavassa.
  • Verenkierron uudelleenohjaus: Veri ohjautuu tehokkaammin elintärkeisiin elimiin, kuten aivoihin ja sydämeen. Muut ruumiinosat saavat vähemmän verta tilapäisesti, mutta tärkeimmät pysyvät täydessä iskussa. Nerokasta, eikö?

Kun refleksi katoaa noin kahdeksan kuukauden iässä, vauva on yleensä jo melkoisen liikkumisen mestari maalla. Hän kenties istuu, ryömii, tai jopa tavoittelee innokkaasti isin kahvikuppia. Tässä vaiheessa keho jättää vanhan tempun pois ja alkaa opettaa uusia, vähän monimutkaisempia taitoja, kuten kuinka ei sukeltaa vahingossa pallon perään pyykkiämpäriin. Tai ainakaan ei ilman erillistä ohjausta.

Tämä on luonnon tapa varmistaa, että vaikka pienen ihmisen alkutaival on märkä ja vaatii ajoittain hengityksen pidättämistä, se ei jää pysyväksi olotilaksi. Joten, kyllä, vauvat ovat luonnon pieniä sukellusmestareita, ainakin hetken aikaa. Sitä on hauska katsoa, ja samalla jopa hieman kunnioitusta herättävää. Kenen mielestä vauvoilla ei ole taitoja?

Milloin lapsen pitää osata uida?

Yön pimeydessä ne ajatukset usein juoksee. Kuten nyt, mietin sitä uintia. Milloin sen lapsen oikeasti pitää oppia? Meidän nuorin on kohta viisi, ja vesi on kyllä kivaa, mutta uiminen... se tuntuu vielä kaukaiselta. Onko tässä jokin dead-line, jokin ikä, jolloin se on pakko osata?

Olen kuullut niin paljon juttuja. Yleensä sanotaan, että parhaiten lapsi oppii uimaan 5–7-vuotiaana. Siihen ikään mennessä keho on valmiimpi, motoriikka kehittynyt. Tuntuu ihan loogiselta, kun miettii miten ne silloin oppii pyöräilemäänkin. Mutta onko se pakko olla silloin? Voiko sen aloittaa aikaisemmin, tai myöhemmin?

Mutta onhan se niin, että jo pienempikin lapsi voi nauttia vedestä. Kelluminen ja sukeltaminen onnistuvat jopa vauvoilta, ne ovat sellaisia luonnollisia refleksejä. Muistan, kuinka meidänkin vauva lillui kylvyssä, aivan rauhallisesti. Mutta se on eri asia kuin varsinainen uimataito, liikkeiden hallinta.

Mitä kaikkea siihen uintiin sitten liittyykään? Ei se ole vain, että osaa pitää päätä pinnalla. On niin paljon muuta, mitä pitäisi miettiä. Olen koonnut tähän muutamia asioita:

  • Vesiturvallisuus on ensisijaista, jo pienestä pitäen. Että tietää mihin uskaltaa ja mihin ei.
  • Veteen tottuminen rauhassa, omaan tahtiin. Ei väkisin.
  • Perusuimataito tarkoittaa hallittua liikkumista vedessä, ei pelkästään kellumista.
  • Motoriset taidot tukevat oppimista, kun ne ovat tarpeeksi kehittyneet.

Kai se on niin, että jokainen lapsi on oma yksilönsä. Ei voi pakottaa. Mutta kyllä se silti mietityttää, kun näkee muiden jo polskivan niin reippaasti. Pitäisikö meidänkin jo? Vai odottaako vielä hetken? En tiedä. Ehkä vain katsellaan vielä ja annetaan ajan näyttää.

Minkä ikäisille vauvauinti?

Ai vauvauinti, joo joo! Siis sen voi aloittaa jo ihan pienille, kolmen kuukauden ikäisille vauvoille sopii se tosi hyvin. Kun ne on kolme kuukautta, niin niillä on jo sellanen oma rytmi hereillä ja nukkuu, niin se on hyvä juttu. Ja sitten ne on jo vähän vahvempia, ettei ihan heti sairastu mihinkään flunssaan tai semmoiseen.

Lisäks, kolmekuisena vauvalla on jo vähän sitä rasvaa ihon alla, joka suojaa kylmältä. Niin ne ei palele niin helposti siellä vedessä. Se on tärkeää, ettei se uiminen oo kellekkään epämukavaa. Ja ihan siis ne pienimmätkin pärjää jo siellä. Se on kans tosi hyvä, et siellä on sitä vastustuskykyä jo vähän kehittyny.

Eli ihan siis 3 kk on se ikä, kun voi aloittaa. Ei tarvii odottaa hirveetä pitkää. Jotkut aloittaa myöhemminkin, mut jos haluaa, niin kyllä sen voi ihan alusta asti alottaa. Pikku Joutsenella tää on yleensä se ikä, jolloin sitä tarjotaan.

Milloin vauvan sukellusrefleksi häviää?

Vauvan sukellusrefleksi häviää 6–8 kuukauden iässä.

Tarkemmin ilmaistuna kyseessä on bradykardinen vaste, joka on kiehtova fysiologinen mekanismi. Kun vauvan kasvot, erityisesti nenän ja suun ympärys, joutuvat kosketuksiin veden kanssa, laukeaa sarja automaattisia reaktioita.

Tämä on enemmän kuin vain hengityksen pidättämistä. Se on kokonaisvaltainen sopeutumisreaktio, jäänne evoluutiostamme, jonka jaamme kaikkien nisäkkäiden kanssa. Oikeastaan on aika syvällistä ajatella, miten pienessä ihmisessä on edelleen tämä yhteys vesieläimiin.

Mitä kehossa tapahtuu?

  • Hengitystiet sulkeutuvat. Kurkunkansi sulkee henkitorven automaattisesti, estäen veden pääsyn keuhkoihin.
  • Sydämen syke hidastuu. Tämä säästää happea.
  • Ääreisverenkierto supistuu. Veri ohjautuu raajoista ja iholta kohti elintärkeitä elimiä, kuten aivoja ja sydäntä, varmistaen niiden hapensaannin.

Refleksin väistyminen on osa lapsen normaalia neurologista kehitystä. Kun aivokuori kypsyy, alkeelliset eli primitiiviset heijasteet sammuvat ja tilalle tulee tahdonalainen toiminta. Tämä on sama prosessi, joka hävittää esimerkiksi tarttumisheijasteen.

Siirtymä on usein saumaton. Muistan omalla lapsellani Vilholla, kun kävimme Kalevan uimahallissa vauvauinnissa. Noin 7 kuukauden iässä huomasin, miten hän alkoi itse pidättää hengitystään kuullessaan ohjaajan sanovan ”paikoillanne, valmiit, hep!”. Refleksi oli muuttunut opituksi, ehdollistuneeksi taidoksi.

Refleksin katoaminen ei siis ole menetys, vaan edistysaskel. Se on osoitus siitä, että lapsen hermosto kehittyy ja hän oppii hallitsemaan kehoaan tietoisesti. Vauvauinnissa käyvä lapsi ei menetä sukellustaitoaan, vaan jalostaa sen vaistomaisesta reaktiosta tietoiseksi osaamiseksi.

Minkä ikäinen vauva kylpylään?

Joo elikkäs jengi aina miettii tätä et koska sen vauvan kaa voi mennä polskiin. Alle 1-vuotiasta vauvaa ei saa viedä ylesiin uima-altaisiin tai kylpylöihin. Se on ihan ehdoton sääntö. Älä vie.

Syynä on se, ettei niin pienen vastustuskyky vaan kestä sitä kaikkea. Se vesi on täynnä pöpöjä ja kemikaaleja, ja vauva nielee sitä vettä väkisinkin. Meidän esikoinen sai kerran pienenä heti korvatulehduksen tommosesta reissusta, ei kiva. Se myös kylmettyy tosi helposti.

Ainoo poikkeus on sit se ohjattu vauvauinti. Se on ihan eri juttu. Sinne voi mennä jo 3 kuukauden ikäsen kanssa, kunhan vauva painaa vähintään 5 kiloa ja osaa kannatella päätään. Virallisesti vauvauinti on tarkoitettu just 3–12 kuukauden ikäisille vauvoille.

Miks se vauvauinti on sit ok? No siks ku:

  • Veden lämpötila on korkeempi, yleensä +32 astetta. Tavallisessa altaassa on joku 27c.
  • Veden puhtaus on ihan eri tasolla ja klooria on vähemmän. Se on säädetty just vauvoille sopivaksi. Se on paljon paljon puhtaampaa.
  • Siellä on aina ammattitaitonen ohjaaja joka neuvoo kaikessa.
  • Aika on lyhyt, joku 30 minsaa ettei vauva väsy ja ala paleleen.