Miten pitkään pinnasängyssä?

Miten pitkään pinnasängyssä? Ai että, se kysymys toi niin paljon mieleen... Muistan vieläkin sen päivän, kun meidän pikkuinen Lumi, noin kuusi kuukautta vanhana, alkoi yrittää kiipeillä pois peitosta ja kiemurrella kuin pieni mato. Hän oli niin vilkas! Silloin tajusin, että pinnasänkyyn siirtyminen ei ollut enää vain ajatus, vaan välttämättömyys. Olinhan minä ajatellut, että ehkä hän mahtuisi siihen pidempään, söpö pikku vauva siellä omassa pehmoinen pesässään. Mutta ei, ei enää.

Noin puolivuotiaana, niin kuin joku tutkimuskin varmaan sanoisi, vauvat alkavat liikkua enemmän ja pinnasänky on turvallinen paikka heille. Lumi tykkäsi siitä aluksi kovasti, se oli hänen oma linnoituksensa. Mutta sitten, noin vuoden ikäisenä, hän alkoi jo kiipeillä ulos sängystä. Se oli niin hassua, ihanaa ja samalla vähän jännittävää! Onneksi oli jo sänky valmiina, ja siirtymä sujui suht kivuttomasti. Olen kuullut juttuja, missä lapset ovat olleet pinnasängyssä jopa kahteen ikävuoteen asti, mutta se ei meillä toiminut. Ja onhan se aika tyhjää tilaa sitten pinnasänkyssä, kun vauva kasvaa!

Mutta oliko se sitten liian aikaista? Ehkä. Ehkä olisin voinut vielä hetken nauttia siitä, kun hän nukkui siinä pienessä sängyssään, kuin pieni nukke. Mutta nyt hän on jo isommassa sängyssä, ja se on ihanan jännittävää myös! En ehkä haluaisi lähteä takaisin siihen aikaan, kun yöheräilyt olivat jatkuvaa taistelua, mutta söpö Lumi pinnasängyssä... Voi, miten se aika kului nopeasti. Joten, minkä pituinen aika pinnasängyssä on oikein? No, mun mielestä se on aika yksilöllistä, kuten niin monet muutkin asiat vanhemmuudessa. Katsoo vaan lapsen kehittymistä ja turvallisuutta!