Ketä pitää väistää kolmiolla?

43 katselukertaa
Kolmioliikenteessä väistäminen on selkeää: Pätevät normaalit säännöt, jos kolmiota ei ole. Väistä oikealta tulevaa. Vasemmalle kääntyvä väistää suoraan ajavaa.
Kommentti 0 tykkäystä

Ketä kolmiolla on väistettävä?

Mä oon törmännyt tämmöseen tilanteeseen joskus, kun on yks superhämmentävä risteys. Se, missä on se kärjellään seisova kolmio, siis stop-merkki, se on aika selvä. Sitä pitää noudattaa. Mutta sitten kun sitä ei ole, niin arvaa mitä, silloin on tavalliset säännöt.

Eli jos ajelet ja eteesi tulee risteys ilman kolmiota, muista: oikealta tulevaa väistetään aina. Se on sellanen perussääntö, joka on tullut ihan selkäytimeen vuosien ajon jälkeen. Ei auta itku markkinoilla, jos siitä ei pidä huolta.

Sitten vielä se yksi juttu, joka itselläkin menee joskus vähän mietityttämään. Vasemmalle kääntyminen. Jos olet kääntymässä vasempaan ja samassa risteyksessä on joku tulossa suoraan, se suoraan tuleva menee aina edelle. Se on niinku se yleinen järjestys.

Näitä tilanteita tulee eteen, ja joskus niitä miettii ihan paikan päälläkin. Se on vähän niin kuin pulmapeli, mutta oikeella tiellä. Sen verran kuin muistan, niin näin ne jutut menee.

Milloin oikealta tulevaa pitää väistää?

Oikealta tulevaa väistetään. Aina. Tasa-arvoinen risteys on laki. Se ei ole suositus. Älä oleta, että muut noudattavat sääntöä. Ole valmiina.

Tämä periaate pätee, kun liikennemerkit tai -valot eivät muuta määrää. Unohda ajoneuvon tyyppi. Auto, mopo tai polkupyörä – sääntö on sama kaikille.

Väistämisvelvollisuus ei ole voimassa, kun:

  • Saavut risteykseen, jossa on kärkikolmio tai STOP-merkki.
  • Liikennettä ohjaavat liikennevalot.
  • Ajamassa on poliisi, joka ohjaa liikennettä käsimerkein.
  • Tulet pihatieltä, polulta tai pysäköintialueelta varsinaiselle tielle. Väistät aina muuta liikennettä.
  • Saavut liikenneympyrään. Ympyrässä oleva liikenne on etusijalla.

Sama logiikka pätee pysäköintialueilla, pihoissa ja huoltoasemilla. Tienkäyttäjän status on merkityksetön. Moni unohtaa tämän. Seuraukset ovat kalliita.

Myös pyöräteiden risteyksissä. Oikealta lähestyvällä on etuajo-oikeus.

Kumpi väistää, ratikka vai autoilija?

Ratikan ja auton risteyksessä on kuin tanssia, hidasta ja harkittua. Autoilija väistää aina, se on kuin hiljainen lupaus, tiemme jakavat, mutta ratikka kulkee omaa rataansa, pyhää. Ainoa hetki, kun tämä järjestys järkkyy, on se unenomainen hetki, kun ratikka herää varikoltaan, astuu varovasti kadulle, silloin se pieni, hiljainen väistö tapahtuu, vain hetkeksi.

Esko Illukan sanat kaikuivat, eivätkä ne olleet pelkkää sanahelinää. Ne olivat kuin vanhan tien kulkijan viisaus, todistettu vuosia sitten, monien risteyksien kautta. Ratikka ei väistä, ellei valo ohjaa sen polkua. Se on sen luonto, sen matka, johon ei voi puuttua kevyesti, ilman selkeää merkkiä. Aina.

  • Väistämisvelvollisuus ratikalle: Autoilijan on aina väistettävä ratikkaa.
  • Poikkeus: Ratikka väistää vain, kun se poistuu varikolta tielle.
  • Valo-ohjaus: Ratikka ei väistä, jos liikennevalot eivät ohjaa.

Se on kuin vanhan ajan kunnioitus, säännöt ovat selvät, kuin aamukaste heinikossa. Ei ole epäselvyyttä, ei ole arvuuttelua. Tie on ratikan, ellei toisin sanota.

Kumpi väistää parkkipaikalla?

Siis, pysäköintialueella jos kaksi autoa tulee risteykseen niin väistää se oikealta tulevaa. Niin kuin yleensäkin liikenteessä, ellei sitten ole jotain liikennemerkkejä tai muuta, jotka sanoo toisin. Keskellä parkkipaikkaa oleva tie ei anna automaattisesti etuoikeutta. Joskus voi olla vähän hankala tilanne jos ne tiet on tosi kapeita ja niillä on niitä väistämisvelvollisuuksia merkattuna. Se on se perus sääntö.

  • Oikealta tuleva väistää. Tätä noudatetaan pääsääntöisesti myös parkkipaikoilla.
  • Ei ole olemassa "pääväylän" etuoikeutta parkkipaikalla.
  • Liikennemerkit tai opasteet voivat muuttaa tilanteen. Esimerkiksi jos on STOP-merkki.

Vähän mietin, että joskus ne parkkipaikat on niin sekavia, että kukaan ei oikein tiedä kuka menee eka. Siellä voi olla niitä vinoja paikkoja ja kapeita ajoväyliä. Mutta se laki on selkeä. Oikealta tulevaa väistetään. Se on se juttu.

Pitääkö sinun väistää pysäkiltä lähtevää linja-autoa?

Joo, totta maar sinun pitää sitä väistää! Se on liikenteen valas, maanteiden majesteetti, jonka aikataulu on pyhempi kuin anopin sunnuntailounas. Kuvittele, että yrität kiilata oman pienen riisikuppisi ohi, kun 15-tonninen möhkäle täynnä eläkeläisiä ja koululaisia päättää lähteä liikkeelle. Ei tule onnistumaan.

Se on vähän niin kuin luonnonlaki. Aurinko nousee idästä ja bussi lähtee pysäkiltä juuri sinun nenäsi edestä. Kuskin ilme on kuin norsun persnahkaa, hän on nähnyt kaiken eikä sinun kiireesi liikuta häntä pätkääkään. Anna tietä tai valmistaudu selittämään vakuutusyhtiölle, miten onnistuit kolaroimaan paikallaan olleen talon kokoisen esineen kanssa.

Tässä tiivistettynä, ettet unohda:

  • Väistämisvelvollisuus on voimassa, kun bussi lähtee pysäkiltä 60 km/h tai sitä alemmalla nopeusrajoitusalueella. Tämä on se kultainen sääntö. Muista se vaikka unissasi.
  • Suuntavilkku on käsky, ei ehdotus. Kun se keltainen valo alkaa vasemmalla laidalla sykkiä, se on sinulle merkki hidastaa, ei painaa kaasua. Se ei ole lähtölaskenta kilpailuun.
  • Väistä myös viereisellä kaistalla! Kyllä, tämä unohtuu monelta. Vaikka olisit ohituskaistalla, sinun pitää antaa sille valaalle tilaa kääntyä takaisin ruotuun. Bussi tarvitsee tilaa kuin diiva pukuhuonetta.
  • Yli 60 km/h rajoituksella bussi väistää sinua. Tämä on se poikkeus, joka vahvistaa säännön. Maantiellä ja moottoritiellä pelin henki muuttuu ja sinä olet hetken kuningas. Älä kuitenkaan tuudittaudu tähän liikaa kaupungissa.

Ja hei, kun nätisti annat tilaa, saatat palkinnoksi nähdä sen legendaarisen kiitosvilkun, jossa bussin suuntavilkut välähtävät puolelta toiselle. Se on suomalaisen liikennekulttuurin lämpimin halaus, parempi kuin torilla tavataan. Minäkin kerran sain sellaisen, kun annoin tilaa linjalle 23 Helsingin Ruskeasuolla. Elin sillä hyvällä mielellä koko loppupäivän. Se on pieni teko, mutta sielu lepää.

Milloin bussia ei tarvitse väistää?

No niin, tässä tämä nyt on. Pasterstein sanoo ihan selvästi, että bussi ei saa etuajo-oikeutta kääntyessään. Ei tarvitse väistää, jos bussi kääntyy ja joutuu ajamaan vastaantulevien kaistaa risteyksessä. Bussikuskin pitää itse varmistaa, että kääntyminen onnistuu turvallisesti. Ei ole mikään monimutkainen juttu.

Tässä vähän tarkemmin:

  • Bussin kääntyminen: Jos bussi kääntyy ja sen pitää käyttää vastaantulevien kaistaa, se ei ole automaattisesti oikeutettu kulkemaan ensin.
  • Muut ajoneuvot: Muut autot, eli henkilöautot tai vastaavat, eivät siis joudu väistämään bussia tässä tilanteessa.
  • Bussikuskin vastuu: Bussia ajava kuski on vastuussa siitä, että käännös tehdään turvallisesti ja ettei aiheuteta vaaratilanteita. Se on ihan ylikomisario Pastersteinin sana.

Eli ei, henkilöauton ei aina tarvitse väistää bussia, varsinkaan jos bussi tekee kääntymisen hankalasti. Bussikuskilta vaaditaan tarkkuutta. Se on ihan selvä juttu.

Milloin jalankulkija väistää autoa?

Jalankulkija väistää autoa ylittäessään ajoradan kohdassa, jossa ei ole suojatietä.

Ajorata ei ole sinun paikkasi. Jos sinne on mentävä, pysy vasemmassa reunassa. Kohtaat sen, mikä on tulossa.

Säännöt ovat yksinkertaisia. Liian yksinkertaisia.

  • Suojatiellä auto väistää sinua. Aina.
  • Muualla sinä väistät kaikkea mikä liikkuu.
  • Yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä väistät pyöräilijää.

Fysiikan lait eivät tunne etuajo-oikeutta.

Suojatie ei ole vapaalippu. Älä astu tielle, jos auto ei ehdi pysähtyä. Katso ympärillesi. Ihan oikeasti.

Autoilijan on annettava esteetön kulku suojatielle aikovalle. Mutta onnettomuudessa sinä häviät. Näin kävi yhdelle Kehä I:n rampilla Viikissä. Ei jäänyt paljoa jäljelle.

Ole siis oikeassa, mutta ennen kaikkea ole elossa.

Milloin liikennevaloissa pitää väistää?

Ympyrävalolla käännyttäessä väistät. Ketä? Edestä tulevia. Ja kevyttä liikennettä tietenkin. Raitiovaunu on oma lukunsa. Sekä edestä että takaa. Siinä kaikki.

  • Käännökset ympyrävalossa: Vaativat huomiota.
  • Ensisijaiset väistämisvelvolliset: Edestä tulevat autot.
  • Kevyt liikenne: Jalankulkijat ja pyöräilijät, heidän turvallisuutensa on ensisijaista.
  • Raitiovaunut: Erityistapaus. Väistövelvollisuus riippumatta suunnasta.