Onko moottorinlämmitin sama kuin lohkolämmitin?

Onko moottorinlämmitin sama kuin lohkolämmitin? Tärkeä ero

Termien onko moottorinlämmitin sama kuin lohkolämmitin oikea ymmärtäminen on tärkeää jokaiselle autoilijalle. Käsitteiden sekoittaminen johtaa helposti vääriin ostopäätöksiin ja epäsopivien laitteiden valintaan. Auton esilämmitys talvella edellyttää oikeiden ratkaisujen tunnistamista. Näiden vaihtoehtojen huolellinen selvittäminen etukäteen säästää aikaa ja varmistaa ajoneuvon moitteettoman toiminnan.

Onko moottorinlämmitin sama kuin lohkolämmitin?

Ei, moottorinlämmitin ja lohkolämmitin eivät ole täysin sama asia. Moottorinlämmitin on laajempi yläkäsite kaikille niille laitteille, joilla auton moottoria esilämmitetään ennen käynnistystä, kun taas lohkolämmitin on vain yksi tietty moottorinlämmitintyyppi.

Automaailmassa termit menevät arkikielessä jatkuvasti sekaisin. Moni puhuu lohkolämmittimestä silloinkin, kun auton keulalla nököttää säteilylämmittimen tai letkulämmittimen pistoke. Tämän ymmärtäminen voi säästää sinut palailta yllätyksiltä kireillä pakkasilla - eri laitteet kun vaativat aivan erilaiset lämmitysajat toimiakseen tehokkaasti.

Mitä eroa on moottorinlämmittimellä ja lohkolämmittimellä?

Lohkolämmitin toiminta on perinteinen sähköinen lämmitinvastus, joka asennetaan suoraan moottorin sylinterilohkon sisään, suoraan jäähdytysnestetilaan. Tämä tarkoittaa, että se lämmittää suoraan moottorin sisällä olevaa nestettä, mikä tekee siitä erittäin tehokkaan tavan siirtää lämpöä sylintereihin ja lohkoon.

Nykyään uusiin autoihin ei kuitenkaan enää asenneta perinteisiä lohkolämmittimiä läheskään yhtä usein kuin ennen. Syynä ovat nykyaikaisten moottorien monimutkaiset alumiinirakenteet ja ahtaat tilat, joiden vuoksi vastusta on vaikea tai mahdoton upottaa vesitilaan. Tämän vuoksi markkinoille ovat tulleet lohkolämmittimen korvaavat muut moottorinlämmitin tyypit, kuten lohkon kylkeen pultattavat säteilylämmittimet sekä vesiletkujen väliin asennettavat letkulämmittimet.

Moottorinlämmitintyypit ja niiden toimintaperiaatteet

Jotta auton esilämmitys talvella sujuisi ongelmitta, on tärkeää tuntea eri esilämmitysvaihtoehdot: Lohkolämmitin: Upotetaan sylinteriryhmän vesitilaan. Lämmittää suoraan jäähdytysnestettä ja siitä koko moottorilohkoa. Säteilylämmitin: Kiinnitetään moottorin ulkopinnan metalliin tai öljypohjaan. Johtaa lämmön metallirakenteen läpi öljyyn ja lohkoon, mutta on hitaampi ja teholtaan heikompi. Letkulämmitin: Asennetaan jäähdytysnesteletkun väliin. Lämmittää kiertävää nestettä, ja parhaissa malleissa on mukana pieni kiertovesipumppu tasaisen lämmön takaamiseksi. Polttoainekäyttöinen lisälämmitin: Esimerkiksi Webasto tai Eberspächer, joka ottaa energian auton omasta tankista ja lämmittää auton moottorin sekä sisätilat erittäin nopeasti ilman sähköjohtoja.

Miten tunnistaa oman auton lämmitintyyppi konepellin alta?

Mistä sitten tietää, mikä laite omaan autoon on pultattu? Asia selviää helpoiten kurkkaamalla moottoritilaan ja seuraamalla puskurissa olevasta pistokkeesta lähtevää panssarikaapelia.

Jos johto sukeltaa syvälle moottorin kylkeen ja päättyy suoraan metallilohkoon upotettuun liittimeen, kyseessä on aito lohkolämmitin. Jos kaapeli taas päättyy moottorin kylkeen tai aivan alas öljypohjan kylkeen liimatun tai pultatun metallisen elementin reunaan, kyseessä on säteilylämmitin. Letkulämmittimen tunnistat siitä, että kaapeli vie paksun kumi- tai muoviletkun väliin asennettuun metalliseen tai muoviseen mötikkään.

Muistan itsekin, kun ostin ensimmäisen käytetyn autoni ja oletin automaattisesti, että lohkolämmitinhän siellä puskurin takana odottaa. Ensimmäisenä kovan pakkasen aamuna auto käynnistyi todella kankeasti kahden tunnin tolpan nokassa olon jälkeen. Vasta kun otin taskulampun käteen ja kömmin konepellin alle, tajusin kaapelin johtuvan suoraan öljypohjan kyljessä olevaan säteilyelementtiin. Lämmitysajan puolittaminen oli ollut paha virhe, sillä säteilijä vaatii paljon enemmän aikaa.

Moottorinlämmitin vs lohkolämmitin: Lämmitystehojen ja aikojen vertailu

Perinteinen lohkolämmitin ⭐

- Noin 2 tuntia riittää saavuttamaan optimaalisen lämmön

- Erittäin korkea, sillä lämpö ei karkaa ulkoilmaan

- Noin 400 - 600 wattia

- Vastus suoraan moottorin jäähdytysnesteessä

Säteilylämmitin

- Vaatii vähintään 3 tuntia lämpötasapainon saavuttamiseen

- Heikompi, osa lämmöstä karkaa suoraan ympäröivään ilmaan

- Noin 200 - 400 wattia

- Metallilevy moottorin tai öljypohjan ulkopinnassa

Polttoainekäyttöinen lämmitin

- Vain 20 - 30 minuuttia riittää

- Huipputehokas ja riippumaton pistorasioista, mutta kuluttaa akkua

- Ei vaadi verkkovirtaa, lämmitysteho jopa 4.000 - 5.000 wattia

- Polttaa auton omaa bensiiniä tai dieseliä nesteen lämmitykseen

Mikon opetus talviautoilusta: Kun säteilylämmitin jätti kylmäksi

Mikko, 34-vuotias toimistotyöntekijä Tampereelta, oli tottunut pitämään autoaan tolpassa tasan tunnin verran ennen töihin lähtöä, sillä hänen vanhassa autossaan oli ollut tehokas lohkolämmitin.

Vaihdettuaan uudempaan saksalaiseen autoon hän jatkoi samalla rutiinilla. Ensimmäisenä kunnon pakkasaamuna, kun mittari näytti miinus 15 astetta, auto kuitenkin käynnistyi vaivalloisesti rymistäen ja moottori kuulosti kärsivältä.

Mikko luuli ensin akun olevan loppu, mutta huollossa selvisi, että uuteen autoon oli rakenteen vuoksi asennettu lohkolämmittimen sijaan säteilylämmitin. Mekaanikko selitti, että säteilylämmitin tarvitsee vähintään tuplasti aikaa lämmittääkseen moottoriöljyn kunnolla.

Seuraavana päivänä Mikko sääti ajastimen kahteen ja puoleen tuntiin. Auto käynnistyi kuin palmun alta ilman sivuääniä, ja Mikko oppi, että pelkkä johdon pituus ei ratkaise, vaan laitteen tyyppi.