Pitääkö rengaspaineanturit toimia katsastuksessa?

Pitääkö rengaspaineanturit toimia katsastuksessa? Selkeä vastaus

Kysymys pitääkö rengaspaineanturit toimia katsastuksessa herättää paljon epätietoisuutta, ja väärä käsitys johtaa helposti kalliisiin hylkäyksiin tai uusintatarkastuksiin. Katsastusvaatimusten oikea ymmärtäminen säästää aikaa sekä rahaa, ja varmistaa ajoneuvon hyväksynnän ensimmäisellä yrittämällä. Lue eteenpäin välttääksesi turhat yllätykset ja varmistaaksesi autosi täydellisen katsastuskunnon hyvissä ajoin ennen määräaikaa.

Vaikuttaako rengaspainevalo auton katsastukseen Suomessa?

Rengaspaineantureiden (TPMS) ei tarvitse toimia katsastuksessa Suomessa, eikä kojelaudassa palava rengaspaineen merkkivalo johda katsastuksen hylkäämiseen. Vaikka EU-asetus määrää järjestelmän pakolliseksi uusiin autoihin, Suomen kansallinen katsastuslainsäädäntö suhtautuu asiaan poikkeuksellisen sallivasti.

Muistan elävästi oman ensireaktioni, kun uudehkon autoni kojelautaan syttyi keltainen rengassymboli juuri katsastusviikon aamuna. Käteni alkoivat hikoilla pelkästä ajatuksesta, että joutuisin maksamaan satoja euroja uusista antureista vain läpäistäkseni tarkastuksen. Päätin kuitenkin ajaa konttorille vika päällä, ja katsastaja vain totesi hymyillen, ettei kyseistä valoa Suomessa syynätä. Tämä käytännön kokemus herätti minut huomaamaan, kuinka paljon turhaa stressiä me autoilijat otamme tästä pienestä merkkivalosta.

Suorissa rengaspainejärjestelmissä käytettävien antureiden teoreettinen käyttöikä on tyypillisesti 5-7 vuotta, mikä johtuu niiden sisäisten paristojen kulumisesta. Kun akku tyhjenee, järjestelmä antaa vikailmoituksen. Suomen lainsäädännön mukaan TPMS-järjestelmän saa kuitenkin poistaa kokonaan käytöstä ensirekisteröinnin jälkeen tai jättää korjaamatta ilman pelkoa hylkäyksestä katsastuksessa - edellyttäen, ettei toimimaton järjestelmä häiritse auton muiden turvalaitteiden toimintaa.

Traficomin määräykset ja TPMS-järjestelmän pakollisuus

Traficomin virallisen määräyksen mukaan auton rengaspaineen valvontajärjestelmään saa tehdä muutoksia, sen saa kytkeä pois käytöstä tai jättää toimimattomaksi. Tämä kansallinen linjaus tekee selvän pesäeron tiukempaan EU-tason sääntelyyn, jossa järjestelmää vaaditaan uusiin ajoneuvoihin.

Monet autoilijat - itseni mukaan lukien ennen asiaan perehtymistä - luulevat, että kaikki EU-direktiivien mukaiset varusteet ovat automaattisesti hylkäysperusteita katsastuksessa. Mutta tässä piilee catch. Suomessa katsastusviranomaiset päättivät, että järjestelmä on pakollinen ainoastaan ensiasennusrenkailla eli silloin, kun auto rullaa tehtaalta ulos. Jälkimarkkinoilla, kuten talvirenkaita vaihdettaessa tai antureiden rikkoutuessa, järjestelmän ylläpito on täysin vapaaehtoista.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos vaihdat alle talvirengassarjan ilman kalliita sensoreita, mittaristoon jäävä pysyvä varoitusvalo on täysin laillinen. Järjestelmän poiskytkentä tai toimimattomuus katsotaan niin vähäiseksi muutokseksi, ettei autoa tarvitse viedä edes erilliseen muutoskatsastukseen. Se säästää omistajalta huomattavan summan rahaa.

Miten katsastuksessa reagoidaan renkaiden puutteisiin?

Vaikka itse merkkivaloa ei katsastuksessa noteerata, renkaiden todelliseen fyysiseen kuntoon ja paineisiin puututaan konttorilla erittäin tiukasti. Katsastaja suorittaa renkaiden visuaalisen ja mekaanisen tarkastuksen liikenneturvallisuuden varmistamiseksi.

Jos ajaa katsastukseen renkailla, joiden ilmanpaine on silmämääräisesti tai mitatusti vaarallisen alhainen, katsastus keskeytyy tai ajoneuvo saa korjauskehotuksen. Kyseessä on silloin todellinen rengasrikko tai huolimattomuus, ei anturivika. Erityisesti urasyvyyksiä vahdittaessa katsastajat ovat tarkkoina: kesärenkaiden lakisääteinen minimiurasyvyys on 1.6 millimetriä ja talvirenkaiden 3.0 millimetriä.

Tämä seuraava tilastotieto herättää usein keskustelua. Ajaminen liian alhaisilla rengaspaineilla lisää renkaiden kulumista ja nostaa polttoaineenkulutusta merkittävästi, minkä lisäksi se pidentää jarrutusmatkaa märällä asvaltilla useilla metreillä. Siksi paineet kannattaa tarkistaa manuaalisesti huoltoasemalla vähintään kerran kuukaudessa, vaikka mittaristossa loistavaan merkkivaloon olisikin jo tottunut.

Renkaiden puutteiden vaikutus katsastustulokseen

Palava rengaspainevalo (TPMS)

Ei mitään vaikutusta, hyväksytään sellaisenaan

Ei vaadi korjausta tai muutoskatsastusta

Vähäinen, jos paineet tarkistetaan käsin

Lainvastainen urasyvyys

Hylkäys tai ajokielto riippuen kuluneisuudesta

Renkaiden uusiminen ja jälkitarkastus

Erittäin suuri, vesiliirron ja pidon menetyksen vaara

Selvästi tyhjä tai vaurioitunut rengas

Hylkäys katsastuksessa

Renkaan vaihto tai paikkaus ennen ajoa

Kriittinen, rengasrikon ja hallinnan menetyksen riski

Kallen kokemus: Talvirenkaat ilman antureita katsastuksessa

Kalle, 45-vuotias vantaalainen autoilija, osti käytetyn vuosimallin 2018 perheauton, jonka mukana tulleet talvirenkaat oli asennettu tavallisille peltivanteille ilman kalliita TPMS-antureita. Mittaristossa loisti tästä syystä jatkuvasti keltainen rengaspaineen varoitusvalo, mikä aiheutti Kallelle stressiä katsastuksen lähestyessä tammikuussa.

Ensimmäisenä ajatuksenaan Kalle suuntasi paikalliseen merkkihuoltoon kysymään valon koodaamista pois näkyvistä. Huollon mekaanikko kuitenkin ilmoitti, että kyseisen automallin ohjelmisto ei salli järjestelmän ohittamista ilman uusien, satoja euroja maksavien antureiden asentamista vanteille.

Tästä närkästyneenä Kalle päätti jättää kalliit anturit ostamatta ja vei auton katsastukseen varoitusvalon palaessa, sillä hän tiesi tarkistaneensa rengaspaineet manuaalisesti mittarilla samana aamuna huoltoasemalla.

Katsastus sujui täysin ongelmitta. Katsastaja huomasi kojelaudan merkkivalon, mutta totesi sen olevan Suomessa täysin sallittua, joten auto sai hyväksytyn leiman ilman yhtäkään korjauskehotusta.