Montako vuotta Suomi ja Ruotsi olivat samaa valtiota?

Suomi ja Ruotsi samassa valtiossa vuodet?

Kysyt, milloin Suomi ja Ruotsi oli yhdessä valtiossa? Kyllä ne oli, ja todella kauan. Siis vuodesta 1323 siihen asti kun vuosi vaihtui 1809. Olihan se hurja, viisisataa vuotta melkein.

Muistan kun käytiin joskus isän kanssa katsomassa Hämeenlinnan linnaa, oiskohan ollut joskus elo-syyskuussa 2019, ja siellä just kerrottiin miten meidän Suomen alue oli Ruotsin puskurina itään. Se Pähkinäsaaren rauha 1323, se oli se juttu mikä meidät sinne liitti.

Siellä on pakostakin raja-alueen meininkiä, kun rajat heilu hirveästi eri sotien myötä. Meidän historia siinä Ruotsin osana on kyllä oma juttunsa. Se oli tärkeä osa identiteettiämme, vaikkei sitä aina ehkä miettisikään.

Kenellä oli eniten valtaa 1600-luvun Ruotsissa?

Ei, se ei ollut Kustaa Vaasa. Se on hassua, miten asiat sekoittuvat päässä joskus. Hän oli 1500-luvulla. Ihan eri mies, ihan eri aika.

Kenellä oli eniten valtaa 1600-luvun Ruotsissa? Valta 1600-luvun Ruotsissa oli kuninkaalla. Vahvimmillaan kuninkaan valta oli itsevaltiuden aikana. Erittäin vaikutusvaltainen oli myös valtakunnankansleri, kuten Axel Oxenstierna.

Sitä miettii joskus tähän aikaan yöstä. Valtaa. Kuka sitä oikeasti piti. Se oli verinen vuosisata. Ruotsista tehtiin suurvalta sotimalla, niin se meni. Itämeri oli melkein kuin Ruotsin oma järvi.

Ja sitten kaikki loppui. Kuin seinään. Kaarle XII hävisi Pultavassa ja se oli siinä. Koko suurvalta-aika. Kaikki se sotiminen, kaikki ne kuolleet. Turhaan.

Muistan koulusta ne nimet, ne kaikuu päässä.

• Kustaa II Aadolf. Hän oli se suuri soturikuningas. Kaatui Lützenin taistelussa 1632. Saksassa. Niin kaukana kotoa.
• Kristiina-kuningatar. Hänen tyttärensä. Luopui kruunusta ja lähti Roomaan. Aika rohkea teko. Ei vain halunnut enää.
• Axel Oxenstierna. Valtakunnankansleri. Hän käytännössä johti maata, kun Kristiina oli lapsi. Varmaan enemmän valtaa kuin monella kuninkaalla.
• Kaarle XI. Hänestä alkoi itsevaltius. Keskitti kaiken vallan itselleen. Aatelisto ei tykännyt.

Isällä oli hyllyssä kirja Kaarle XII:sta. Se oli sellainen vanha, sinikantinen. Muistan sen hajun. Vanha paperi ja pöly. En koskaan lukenut sitä. Olisi ehkä pitänyt.

Milloin Suomi ja Ruotsi erosivat?

Suomen ja Ruotsin ero sinetöitiin Haminan rauhassa 17. syyskuuta 1809.

Yli 600-vuotinen yhteys katkesi. Lopullisesti. Suomesta ei tullut osa Venäjää. Siitä tuli suuriruhtinaskunta. Uusi aika alkoi.

Sopimuksen tausta oli sota. Ruotsin tappio oli täydellinen.

• Syy: Suomen sota 1808–1809. Venäjä hyökkäsi osana Napoleonin sotien mannermaasulkemusta. Ruotsi kieltäytyi liittymästä Ison-Britannian vastaiseen saartoon.
• Tulos: Ruotsi menetti kolmanneksen valtakunnastaan ja väestöstään. Suomi siirtyi Venäjän keisarin alaisuuteen.
• Merkitys: Suomelle luotiin autonominen asema Venäjän suuriruhtinaskuntana. Tämä loi perustan kansakunnan ja oman valtion muodostumiselle. Keisari Aleksanteri I takasi Suomen lait, uskonnon ja erioikeudet. Identiteetti alkoi rakentua.

Milloin suurin osa Suomea kuului Ruotsin vallan alle?

Muistan sen historian tunnin yläasteella, siinä vanhassa tiilirakennuksessa. Oltiin just aloitettu käsittelemään Ruotsin suurvalta-aikaa. Tiuskin siinä pulpetissa, ulkona oli vielä ihan kesä vaikka oli jo syyskuu. Ei kiinnostanut pätkääkään.

Lehtonen, se meidän hissanmaikka, piirteli liitutaululle jotain aikajanaa. Se haisi se liitu, sellanen kuiva pöly. Ja sitten se sanoi ne vuosiluvut ja se jotenkin iski. Että hetkinen, miten pitkä aika. Yli 600 vuotta.

Tuli sellanen olo, että kaikki ne sadat vuodet mun oma kotikaupunkikin oli vaan joku pieni pläntti Ruotsin kartalla. Se oli outo tunne. Jotenkin se teki historiasta totta. Ei vaan lukuja kirjassa.

Sitä mietti kaikkia niitä sukupolvia, jotka elivät ja kuolivat pitäen itseään kuninkaan alamaisina. Ja puhuivat suomea, vaikka herrat puhuivat ruotsia. Aika jännä.

Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa keskiajalta vuoteen 1809. Tämä yli 600 vuotta kestänyt jakso muovasi suomalaista yhteiskuntaa, lakia ja kulttuuria pysyvästi.

• Alkuvaihe: Yhteys Ruotsiin alkoi muodostua 1100-luvun ristiretkien myötä. Pähkinäsaaren rauha vuonna 1323 vakiinnutti ensimmäisen kerran Ruotsin ja Novgorodin välisen rajan ja sitoi Suomen läntisen osan kiinteästi Ruotsin valtakuntaan.
• Suurvalta-aika: Erityisen merkittävä oli Ruotsin suurvalta-aika (1617–1721), jolloin valtakunta oli laajimmillaan ja suomalaiset sotilaat, hakkapeliitat, taistelivat Ruotsin armeijassa ympäri Eurooppaa 30-vuotisessa sodassa.
• Päättyminen: Tämä aikakausi päättyi Suomen sotaan (1808–1809). Haminan rauhassa 17. syyskuuta 1809 Ruotsi joutui luovuttamaan koko Suomen alueen Venäjän keisarikunnalle. Siitä alkoi autonomian aika.

Milloin Ruotsi oli suurimmillaan?

Ruotsin valtakunta saavutti laajimman alueellisen laajuutensa vuonna 1658.

Ruotsin imperiumi. Lyhyt, verinen aikakausi. Se alkoi Kustaa II Aadolfin noustessa valtaan 1611. Se päättyi Pultavan katastrofiin ja Uudenkaupungin rauhaan 1721. Voima ja sen mureneminen.

Valtakunnan todellinen mahti oli sen armeija. Kustaa II Aadolfin luomus. Euroopan tehokkain sotakoneisto, joka perustui rautaiseen kuriin ja taktiseen innovaatioon. Ruotusotaväki takasi jatkuvan miesten virran rintamille.

• Huippuhetki: Roskilden rauha 1658. Kaarle X Kustaa marssitti armeijansa jäätyneiden Tanskan salmien yli. Nöyryytetty Tanska joutui luovuttamaan Skånen, Blekingen, Hallandin ja Bohuslänin pysyvästi Ruotsille.

• Imperiumin hinta. Jatkuva sodankäynti. Autioituneita kyliä. Raskas verotus sekä Ruotsissa että Suomessa. Valta vaati uhrinsa.

• Unohtuneet siirtokunnat. Imperiumiin kuului myös pieniä, lyhytikäisiä siirtokuntia, jotka usein unohdetaan.

  • Uusi-Ruotsi (Pohjois-Amerikka, nyk. Delaware)
  • Cabo Corso (Kultarannikko, nyk. Ghana)
  • Saint-Barthélemy (Karibia)