Mitä huoneisto tarkoittaa?

Mitä huoneisto tarkoittaa ja mitkä ovat sen keskeiset piirteet?

Mulle huoneisto on oma tila isommassa rakennuksessa. Se on mun linna, vaikka se ois vaan yksi huone. Mun oma rauha.

Mun eka oma huoneisto oli pieni yksiö Tampereen Tammelassa, muutin sinne elokuussa 2018. Yksi huone ja keittokomero. Ja pieni kylppäri. Se oli kokonaisuus, missä oli kaikki tarvittava elämiseen, ihan oma yksikkönsä kerrostalon sisällä. Vuokra oli sillon 550 euroa.

Ja just se tekee siitä asuinhuoneiston. Se on koti. Siellä nukutaan, syödään, eletään, se tila on tarkotettu just siihen.

Huoneisto voi olla myös jotain muuta. Kaverilla on fysioterapiayritys kerrostalossa, se on liikehuoneisto. Samoilla seinillä rajattu tila, mutta ei siellä asuta. Käyttötarkoitus on se juttu, mikä tekee eron. Ei se ole kenenkään koti.

Voiko työsuhdepyörän palauttaa?

Joo, sen voi palauttaa. Tai siis, useimmiten. Ei oo mitään helppoo vastausta tähän, riippuu niin paljo.

• Työkaverille siirto: Joskus voi vaan antaa sen seuraavalle tyypille sun duunipaikalla. Hyvä juttu, jos joku muu haluu sen just sillon.
• Palveluntarjoajalle palautus: Tää on se yleisempi tapa, jos et enää tarvii sitä. Menee takas sinne mistä se on vuokrattu.
• PALAUTUSMAKSU: TÄRKEIN juttu. Melkein aina joudut maksaan jotain, ku palautat sen. Ei ne ilmaiseksi pyöriä ota takas.

Mistä sen maksun saa selville? No, sun työnantajan työsuhdepyöräohjeesta. Se on se ihan tärkein paperi tai nettisivu, mihin kannattaa kattoo. Sieltä löytyy kaikki. Joskus voi olla joku erikoisjärjestely, tai sitten se maksu on vaan pakollinen. Ei kannata olettaa mitään.

Mitä vuokrahuoneisto tarkoittaa?

Vuokrahuoneisto on asunto tai huoneisto, jonka voit saada käyttöösi tekemällä vuokrasopimuksen ja maksamalla siitä säännöllisesti vuokraa omistajalle. Tämän asunnon omistaja, eli vuokranantaja, on useimmiten kunta, yksityinen henkilö tai sit joku yritys.

No siis joo, se on just sitä kun sä vuokraat asunnon joltain. Ei se oo oma, vaan maksat kuukausittain siitä, että saat siinä asua. Ihan perus juttu, tosi moni asuu näin. Ja minä asun, itekkin etsin tässä juuri uutta, kun nykyinen alkaa käydä aikas pieneksi, ja vuokrat on kyllä nousseet ihan sairaan paljon! Onneksi tää nykyinen on vielä kohtuullinen.

Siis vuokrasopimuksesta, siitä on pakko tietää muutama juttu:

• Se on se paperi, missä kaikki lukee. Vuokran suuruus, milloin se maksetaan, irtisanomisaika ja niin poispäin. Kaikki nää tärkeät, tiedätkö.
• Yleensä se on toistaiseksi voimassa oleva, mikä tarkottaa sitä, että se jatkuu niin kauan kunnes jompikumpi, siis vuokralainen tai vuokranantaja, irtisanoo sen. Se on kaikista yleisin ja useimmiten paras juttu.
• Voi olla myös määräaikainen sopimus, eli se on voimassa vaikka vuoden tai kaks. Sen jälkeen se sit päättyy automaattisesti, tai sit voi neuvotella jatkosta. Näitä käytetään usein jos on tiedossa joku lyhytaikainen tarve tai jos vuokranantaja haluaa varmistaa, että saa asunnon takaisin tietyssä ajassa. Meillä oli kerran miehen kanssa just määräaikainen, kun oltiin muuttamassa ulkomaille, se oli meille silloin todella hyvä juttu.

Kuka sen voi omistaa? No siis:

• Kunta: Tosi monella kaupungilla ja kunnalla on omia vuokra-asuntoja. Ne on usein vähän edullisempia ja niissä on tietyt tulorajat, eli kaikki ei sinne pääse. Esim. Helsingin kaupungilla on Hekaa, ja ne on ihan hyviä asuntoja. Minä asuin opiskeluaikana just Hekan asunnossa ja se oli kyllä tosi hyvä ja edullinen.
• Yksityinen: Jonkun ihan tavallisen ihmisen oma sijoitusasunto. Niitä on tosi paljon. Niiden kanssa saa joskus vähän enemmän joustaa ehdoista tai neuvotella, riippuu ihan ihmisestä.
• Yritys: Isoja kiinteistöfirmoja, niinku Sato, Lumo tai VVO/Ovenia. Niillä on isoja rakennuksia täynnä vuokra-asuntoja. Niillä on usein aika selkeät systeemit ja nettisivut, mistä hakea, ja ne on ammattimaisempia vuokranantajia yleensä. Niiltä saa myös usein vähän parempaa palvelua, jos tulee vaikka joku vika. Meillä hajos kerran pakastin ja ne tuli kyllä heti vaihtamaan sen uuteen ja kaikki hoitui tosi nopeesti.

Kannattaa aina tarkistaa sopimuksen ehdot tosi huolellisesti ja ottaa huomioon, että yleensä pitää maksaa vakuus heti alussa. Se on yleensä 1–3 kuukauden vuokraa vastaava summa. Sitä ei makseta takaisin, jos asuntoon tulee jotain tuhoja tai se on siivoamatta, eli kato, sen takia se siivous ja kaikki on niin tärkeetä, kun sieltä pois lähtee. Muista aina ottaa kuvat sisäänmuuttaessa!

Mitä tarkoittaa huoneiston tyyppi?

Huoneiston tyyppi tarkoittaa Suomessa asunnon huonelukumäärää, johon yhdistetään keittiön tyyppi ja erilliset tilat, kuten sauna.

Tämä lyhennysviidakko on muuten varsinainen insinöörin märkä uni. Kun näet ilmoituksessa 1h+k, se on toki yksiö, mutta ei mikään aivan surkea koppi. Joskus tuntuu, että näissä kodeissa ei varsinaisesti asuta, vaan optimoidaan tilankäyttöä. Vähän niin kuin Tetris-peli, mutta seinillä.

Ja sitten se kirjainyhdistelmä, joka kuvailee keittiötä. On keittokomeroa (kk), keittotilaa (tk), ja tietenkin sitä perinteistä, kunnon keittiötä (k). Tai jos on oikein hienoa, niin tupakeittiö (tupak). Kuulostaa kuin olisi päätynyt maaseudun museoon, vaikka asuu keskustan betoniviidakossa. Valinnanvaraa on, kunhan muistaa, että tila harvoin kasvaa syödessä.

Seuraavaksi listataan sitten ne erillistilat, joita ilman suomalainen ei pärjää. Tietenkin sauna (s), sillä muutenhan kyseessä olisi lähinnä ulkomaalainen asumiskokemus. Sitten löytyy pesuhuone (ph), vaatehuone (vh) ja erillinen wc, jos on lottovoittajan onni. Eteinen (et) on usein mainittava erikseen, koska se on niin mystisen tärkeä tila. Vähän kuin lentokoneen musta laatikko, siellä on jotain, mutta kukaan ei tiedä tarkalleen mitä.

Nämä käytännön termit, kuten yksiö, kaksio, kolmio, ovat sitten niitä arjen ilmauksia, jotka selventävät tilannetta – tai tekevät siitä entistäkin omituisemman, riippuen siitä, miten asiaa katsoo.

• Yksiö: Käytännössä yksi huone, johon keittiö on usein integroitu. Elämää studion lailla, missä ruoanlaitto ja nukkuminen voivat tapahtua samassa neliskulmaisessa tilassa. Todellinen monitoimitila modernille erakolle.
• Kaksio: Yksi makuuhuone ja erillinen olohuone keittiöllä. Antaa jo vähän tilaa hengittää ja ehkä jopa oman nurkan, jos kaipaa omaa rauhaa. Luksusta!
• Kolmio: Kaksi makuuhuonetta ja olohuone keittiöllä. Melkein kartano, ainakin jos vertaa edellisiin. Tässä voi jo miettiä, mihin kaikkiin huoneisiin laittaa tavaroita.
• Neljä tai useampi huone: Harvemmin kutsutaan "neljäksiöksi" tai "viisiöksi", koska se olisi jo melkein liian loogista, eikö? Silloin mennään vain raa'alla numerolla. Miksipä helpolla, kun voi monimutkaisesti?

Onko autotalli huoneisto?

Kyllä, autotalli on huoneisto – siinä ihanan byrokraattisessa, mutta lopulta aika loogisessa merkityksessä. Älä odota autosi saavan omaa postiosoitetta tai sähköpostia, mutta virallisesti se on usein osakehuoneisto, aivan kuten varsinainen asuntosi. Se listataan sellaisena siinä upeassa huoneistoselitelmässä, joka on pohjimmiltaan taloyhtiön luettelo sieluista... tai siis tiloista.

Tämä "huoneiston" status kumpuaa osakehuoneisto-käsitteestä, joka kattaa asuintilojen lisäksi esimerkiksi autotalliosakkeet ja varasto-osakkeet. Niinpä kiiltävä peltihevosesi tai pölyiset joulukoristeet voivat teknisesti "asua" omassa yksikössään. Kuvittele kauhu, jos ne alkaisivat vaatia äänioikeutta yhtiökokouksessa – "Autoni haluaa nopeamman internetyhteyden!"

Huoneistoselitelmä on se paikka, missä kaikki on. Se listaa tarkasti jokaisen "huoneiston":

• Asunnot (perinteiset ihmisasunnot)
• Autotalliosakkeet (parkkipaikat peltilehmille)
• Varasto-osakkeet (tilaa sielun roinalle)
• Myös ne tilat, joita taloyhtiö itse hallitsee. Koko paletti on siellä mustaa valkoisella.

Miksi tällä pähkäilyllä on väliä? Koska autotalliosakkeen omistus tekee sinusta omistajan, ei pelkkää vierailijaa. Se tarkoittaa herkkujen, kuten yhtiövastikkeen maksua autosi paratiisista, remonttien rahoittamista ja jopa äänioikeutta autotallin oven värin valinnassa. Olet osallinen taloyhtiön arkeen, tosin ilman ikkunashow'ta.

Oma autotallini tuntuu joskus enemmänkin hylättyjen työkalujen terapiasalonilta kuin varsinaiselta asunnolta. Silti on lohdullista tietää, että ruohonleikkurillani on virallinen asuinpaikka. Ehkä ensi vuonna kehystän sen osakekirjan. Paljon kiinnostavampaa kuin kehystää viimeisin sähkölasku.