Milloin ortodoksien paasto alkaa?
Milloin ortodoksien paasto alkaa? Ajankohta ja perinteet
Ortodoksien suuri paasto alkaa laskiais- eli sovintosunnuntaita seuraavana maanantaina, esimerkiksi 16. helmikuuta 2026 ja 15. maaliskuuta 2027. Ajankohta vaihtelee vuosittain pääsiäisen mukaan, ja varsinainen paasto kestää 40 vuorokautta ennen suurta viikkoa.
Milloin ortodoksien paasto alkaa ja kuinka kauan se kestää?
Tapa ymmärtää tämä kysymys riippuu usein asiayhteydestä, sillä kirkkovuoteen kuuluu useita paastoja. Paastoon osallistuminen on aina vapaaehtoista. Ortodoksisessa kirkossa suuri paasto kestää 40 vuorokautta alkaen jo laskiais- eli sovintosunnuntaita seuraavana maanantaina, ja sen lasketaan päättyvän palmusunnuntaita edeltävänä perjantaina.
Yksinkertaisesti sanottuna suuren paaston ajankohta ortodoksisessa kirkossa elää pääsiäisen mukaan. Se on liikkuva juhla. Suomessa ortodoksiseen kirkkoon kuuluu noin 55 000 jäsentä, joille kevään paastokausi on kirkkovuoden tärkein valmistautumisjakso. Mutta tässä on yksi yllättävä seikka, jonka lähes jokainen ensikertalainen ymmärtää väärin laskiessaan paastopäiviä - paljastan sen tarkemmin alempana suuren viikon osiossa.
Suuren paaston ja muiden paastokausien tarkat päivämäärät (2026-2027)
Milloin alkaa ortodoksinen pääsiäispaasto kalenterissa? Vuonna 2026 suuri paasto alkaa maanantaina 16. helmikuuta ja varsinainen neljänkymmenen päivän jakso päättyy perjantaina 27. maaliskuuta. Vuonna 2027 vastaava ajanjakso alkaa 15. maaliskuuta. Koska pääsiäisen paikka vaihtelee kevään täydenkuun mukaan, päivämäärät muuttuvat joka ikinen vuosi.
Monille tuottaa vaikeuksia hahmottaa liikkuvien juhlapyhien (kuten sovintosunnuntain ja palmusunnuntain) tarkkoja päivämääriä kuluvana vuonna. Se on täysin ymmärrettävää. Ortodoksinen kirkkovuosi paastoajat sisältävät, jotka jakautuvat neljään pidempään kauteen sekä yksittäisiin viikoittaisiin paastopäiviin (yleensä keskiviikko ja perjantai). Seuraavat kiintopisteet auttavat hahmottamaan kokonaisuutta:
Suuri paasto (Pääsiäispaasto): Vuonna 2026 se alkaa 16.2., kun taas vuonna 2027 aloitus siirtyy 15.3. saakka. Apostolien paasto: Alkaa viikko helluntain jälkeen ja päättyy 29.6. (pituus vaihtelee vuosittain). Jumalanäidin paasto: Vietetään aina kiinteästi 1.8. - 14.8. välisenä aikana. Joulupaasto: Alkaa 15.11. ja päättyy jouluaattoon 24.12. (kestäen 40 päivää).
Seuraavaksi käydään läpi, miten varsinainen 40 päivän paasto, valmistusviikot ja suuri viikko eroavat toisistaan.
Miten 40 päivän suuri paasto, valmistusviikot ja suuri viikko eroavat toisistaan?
Monille syntyy hämmennys varsinaisen 40 päivän suuren paaston, valmistusviikkojen ja suuren viikon välisestä erosta. Vaikka arkikielessä koko seitsemän viikon jaksoa kutsutaan pääsiäispaastoksi, teologisesti suuri paasto ja piinaviikko eli suuri viikko ovat kaksi eri asiaa. Ne kytkeytyvät toisiinsa Lasaruksen lauantain ja palmusunnuntain kautta.
Tässä on se kriittinen yksityiskohta, jonka mainitsin aiemmin: kun lasket kalenterista päivät puhtaasta maanantaista pääsiäiseen, saat tulokseksi lähes 50 päivää, et 40. Outoa, eikö? Tämä johtuu siitä, että 40 vuorokauden suuri paasto päättyy jo palmusunnuntaita edeltävänä perjantaina. Lasaruksen lauantai ja palmusunnuntai ovat omia juhlapäiviään, joiden jälkeen alkaa erillinen suuri viikko.
Valmistusviikot ja sovintosunnuntai
Ennen kuin varsinainen ortodoksinen suuri paasto ja sen alkaminen koittavat, kirkkovuodessa vietetään valmistusviikkoja. Sovintosunnuntai ja suuri paasto liittyvät kiinteästi yhteen, sillä lihasta luovutaan jo viikkoa ennen varsinaista aloitusta. Viimeinen valmistuspäivä on laskiaissunnuntai - jota kutsutaan myös juustonjättösunnuntaiksi tai sovintosunnuntaiksi - jolloin pyydetään anteeksi lähimmäisiltä ennen paastomatkaa.
Ollakseni rehellinen, kun kokeilin paastoa ensimmäisen kerran vuosia sitten, unohdin valmistusviikot kokonaan ja lopitin kahvin sekä lihan syönnin seinään maanantaiaamuna. Päänsärky oli kolmantena päivänä niin lamaannuttava, että silmiä särki ja kädet tärisivät väsymyksestä. Kesti kaksi epäonnistunutta kevättä ymmärtää, miksi perinne opettaa laskeutumaan paastoon asteittain.
Lasaruksen lauantai, palmusunnuntai ja suuri viikko
Kun kuusi viikkoa on kulunut, saavutaan taitteeseen. Palmusunnuntaita edeltävä perjantai päättää varsinaisen neljänkymmenen päivän jakson. Seuraavana päivänä vietetään Lasaruksen lauantaita (jolloin ruokavaliossa sallitaan perinteisesti mäti) ja sunnuntaina palmusunnuntaita, jolloin pöytään tuodaan usein kalaa. Maanantaista alkaa suuri viikko, jonka paasto on hengellisesti ja ruokavaliollisesti kaikkein tiukin.
Mitä ortodoksit tekevät paaston aikana nykypäivän arjessa?
Mitkä ortodoksit tekevät paaston aikana käytännössä? Perinteisesti ruokavaliosta jätetään pois liha, maitotuotteet, kananmunat ja useimpina päivinä myös kala, mutta kyseessä ei ole laihdutuskuuri. Paaston ydin on rukouksessa, itsetutkiskelussa, hyväntekeväisyydessä ja omien tottumusten karsimisessa, jotta ihminen voisi keskittyä olennaiseen.
Puhutaanpa suoraan: juuri kukaan tavallinen työssäkäyvä perheellinen ei noudata luostarisääntöjä pilkulleen. Todellisuudessa paasto sovitetaan aina omaan elämäntilanteeseen ja terveyteen. Monet luulevat, että paasto on synkkää kieltäytymistä - ja tämä yllättää useimmat ulkopuoliset - mutta ortodoksisessa perinteessä tätä aikaa kutsutaan valoisaksi murheeksi. Se tuo arkeen rauhaa.
Yleinen neuvo on keskittyä tarkasti tuoteselosteiden lukemiseen ja maitojauheen välttämiseen, mutta kokemukseni mukaan liiallinen ruokaan tuijottaminen kääntää koko homman päälaelleen. Jos käytät kolme tuntia päivässä vegaanisten korvikkeiden metsästämiseen (ja hermostut puolisollesi nälkäisenä), olet hukannut paaston idean. Joskus on parempi syödä yksinkertaista perusruokaa ja paastota sen sijaan vaikka sosiaalisesta mediasta ja turhasta valittamisesta.
Harvoin näkee yhtä toimivaa tapaa rauhoittaa hermostoa kuin tietoinen luopuminen jatkuvista ärsykkeistä parin kuukauden ajaksi. Kirkkovuoden kiertokulku - jonka rytmiä olen seurannut läheltä jo yli kymmenen vuoden ajan erilaisissa elämäntilanteissa - opettaa, että ihminen kaipaa säännöllistä pysähtymistä, vaikka nykymaailman tehokkuusajattelu yrittääkin vakuuttaa meidät siitä, että jokaisen päivän pitäisi olla samanlaista suorittamista. Kuulostaako vaikealta? Se ei lopulta ole, kun aloittaa pienestä.
Ortodoksien neljä paastokautta vertailussa
Ortodoksinen kirkkovuosi sisältää neljä varsinaista paastokautta, jotka eroavat toisistaan kestoltaan, ajankohdaltaan ja ruokavaliosäännöiltään.Suuri paasto (ja Suuri viikko)
Ankara paasto: ei lihaa, maitotuotteita, munia eikä kalaa (kala sallittu vain palmusunnuntaina ja ilmestyspäivänä)
Liikkuva ajankohta keväällä, alkaa 7 viikkoa ennen pääsiäistä sovintosunnuntain jälkeen
Kirkkovuoden tärkein katumus- ja valmistautumisaika ennen Kristuksen ylösnousemusjuhlaa
Varsinainen paasto 40 vuorokautta, jonka perään liittyy Lasaruksen lauantai, palmusunnuntai ja 6 päivän suuri viikko
Joulupaasto
Lempeämpi paasto: kala on sallittu viikonloppuisin ja juhlapäivinä 19.12. saakka, jonka jälkeen paasto tiukkenee
Kiinteä ajankohta syystalvella: 15. marraskuuta - 24. joulukuuta
Valmistautuminen Kristuksen syntymäjuhlaan valon ja rauhoittumisen kautta
Kestää tasan 40 vuorokautta ennen jouluaattoa
Apostolien paasto
Lievä paasto: kala on sallittu kaikkina muina päivinä paitsi keskiviikkoisin ja perjantaisin
Alkaa viikko helluntain jälkeen (kaikkien pyhien sunnuntain jälkeisenä maanantaina) ja päättyy 29. kesäkuuta
Kunnianosoitus apostoleille Pietarille ja Paavalille sekä heidän lähetystyölleen
Kesto vaihtelee pääsiäisen ajankohdan mukaan noin 8 päivästä jopa 42 päivään
Jumalanäidin paasto
Tiukka ruokavalio (kuten suuressa paastossa), mutta kala sallitaan Kristuksen kirkastumisen juhlana 6. elokuuta
Kiinteä ajankohta loppukesällä: 1. elokuuta - 14. elokuuta
Valmistautuminen Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen suureen juhlaan 15. elokuuta
Lyhyt, tasan 14 vuorokauden mittainen kausi
Kun ihmiset kysyvät milloin ortodoksien paasto alkaa, he viittaavat noin 90 prosentissa tapauksista kevään suureen paastoon. Muiden paastokausien tunteminen auttaa kuitenkin ymmärtämään, että paastoaminen on ortodokseille luonnollinen osa vuodenkiertoa eikä vain yksittäinen keväinen poikkeustila.Mikko ja ensimmäisen suuren paaston sudenkuopat Helsingissä
Mikko, 34-vuotias IT-alan asiantuntija Helsingistä, päätti osallistua suureen paastoon ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan. Hän halusi rauhoittaa kiireistä arkeaan, mutta pelkäsi nälkää ja sosiaalisia tilanteita työpaikan lounasravintolassa.
Ensimmäisellä viikolla Mikko yritti korvata lihan ja maitotuotteet pelkällä salaatilla, leivällä ja mustalla kahvilla. Torstaihin mennessä hän oli jatkuvasti ärtynyt, kärsi päänsärystä ja käytti iltansa selailemalla ruokaohjeita puhelimestaan tuntikausia.
Keskusteltuaan seurakuntansa papin kanssa hän tajusi keskittyneensä pelkkään ruokavalion suorittamiseen hengellisen rauhoittumisen sijaan. Hän lisäsi lounailleen papuja ja tofua, otti käyttöön kauramaidon ja rajoitti iltaisen ruutuajan 30 minuuttiin.
Loppupaaston ajan Mikon energiatasot pysyivät tasaisina ja nälkäkiukku katosi kokonaan. Seitsemän viikon jakson päätteeksi hän koki stressitasojensa laskeneen merkittävästi ja huomasi nukkuvansa lähes tunnin pidempään joka yö.
Keskeiset opit
Tarkista aloitus aina pääsiäiskalenteristaSuuri paasto alkaa sovintosunnuntaita seuraavana maanantaina (esimerkiksi 16.2.2026 ja 15.3.2027), joten tarkka päivämäärä siirtyy vuosittain pääsiäisen mukaan.
Erota 40 päivän paasto ja suuri viikko toisistaanVarsinainen 40 vuorokauden suuri paasto päättyy jo palmusunnuntaita edeltävänä perjantaina, minkä jälkeen paastoaminen jatkuu erillisenä suurena viikkona pääsiäiseen asti.
Muista vapaaehtoisuus ja kokonaisvaltaisuusPaasto ei ole pakollinen ruokavaliokoe, vaan vapaaehtoinen hengellinen harjoitus, jossa ruoan karsimista tärkeämpää on rauhoittuminen, rukous ja lähimmäisenrakkaus.
Muut näkökulmat
Viittaako paasto aina suureen paastoon vai muihin ortodoksisiin paastokausiin?
Yleiskielessä paastolla tarkoitetaan lähes aina kevään suurta paastoa ennen pääsiäistä. Ortodoksisessa kalenterissa on kuitenkin neljä pidempää paastokautta (suuri paasto, joulupaasto, apostolien paasto ja Jumalanäidin paasto) sekä viikoittaiset paastopäivät keskiviikkoisin ja perjantaisin.
Onko paastoaminen pakollista ja millaisia sääntöjä siihen liittyy?
Ei ole, sillä paastoon osallistuminen on aina täysin vapaaehtoista. Kirkon säännöt ovat ihanteita ja suuntaviivoja, joita jokainen soveltaa oman terveytensä, ikänsä ja elämäntilanteensa mukaan. Esimerkiksi sairaat, raskaana olevat ja raskasta työtä tekevät saavat automaattisesti kevennyksiä.
Miksi kalenterissa on 48 paastopäivää ennen pääsiäistä, vaikka puhutaan 40 päivän paastosta?
Varsinainen suuri paasto kestää tasan 40 vuorokautta ja päättyy palmusunnuntaita edeltävänä perjantaina. Tämän jälkeen vietetään Lasaruksen lauantaita ja palmusunnuntaita, joita seuraa erillinen kuusipäiväinen suuri viikko (piinaviikko) ennen pääsiäisyötä.
Saako ortodoksisen paaston aikana juoda kahvia tai käyttää sokeria?
Ruokavaliosääntöjen puolesta kahvi ja sokeri ovat kasvikunnan tuotteina sallittuja, kunhan kahviin käyttää kasvijuomaa tavallisen maidon sijaan. Monet kuitenkin vähentävät kahvin, herkkujen tai alkoholin käyttöä vapaaehtoisesti osana itsekuria ja omista nautinnoista luopumista.
- Voiko jauhelihasta saada salmonellan?
- Onko biokaasu fossiilinen polttoaine?
- Mitä eroa on Whey 80 ja Whey-100?
- Onko poliisilla oikeus kuunnella puhelinta?
- Mitä Konstantinus päätti ja minä vuonna?
- Onko Intiassa buddhalaisia?
- Miten puhdistaa mokkakengät?
- Mitä sotilasarvo tarkoittaa?
- Mikä raha käy Virossa?
- Missä espanjaa puhutaan eniten?
Kommentoi vastausta:
Kiitos palautteestasi! Kommenttisi auttaa meitä parantamaan vastauksia tulevaisuudessa.