Mikä on kirkkovuoden aloitus?

Mikä on kirkkovuoden aloitus: luterilainen vs ortodoksinen

Tieto siitä, mikä on kirkkovuoden aloitus, auttaa ymmärtämään uskonnollisten perinteiden ja juhlien säännöllistä sijoittumista kalenteriin. Eri kirkkokunnilla on omat vakiintuneet käytäntönsä tämän tärkeän ajankohdan määrittämisessä. Aikataulujen tunteminen helpottaa kirkollisten tapahtumien seuraamista ja ehkäisee väärinkäsityksiä. Tutustu tarkkoihin määräyksiin kalenterijärjestelmän ymmärtämiseksi ja oman tietämyksen syventämiseksi.

Mikä on kirkkovuoden aloitus?

Kirkkovuoden aloitus tarkoittaa uuden liturgisen vuoden alkamista kristillisessä kalenterissa, joka ei noudata tavanomaista tammikuusta alkavaa kalenterivuotta. Luterilaisessa perinteessä milloin kirkkovuosi alkaa määrittyy aina ensimmäisestä adventtisunnuntaisesta, jolloin käynnistyy myös uusi odotuksen ja valmistautumisen aika.

Monille tulee yllätyksenä, että kirkollinen kalenteri pyörii aivan eri rytmissä kuin maallinen vuosi. Se ei ala suinkaan uudestaan uutena vuotena, vaan syvällä syksyllä, kun luonto on jo vaipunut lepoon.

Luterilainen perinne ja ensimmäinen adventtisunnuntai

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kirkkovuoden alkupisteeksi on vakiintunut 1. adventtisunnuntai. Adventtiaikaan sijoittuu neljä joulupäivää edeltävää adventtisunnuntaita, joiden aikana valmistaudutaan Kristuksen syntymäjuhlaan eli jouluun.

Ajankohta vaihtelee vuosittain marraskuun lopun ja joulukuun alun välillä sen mukaan, milloin sunnuntai osuu kalenterissa. Tämä ajanjakso aloittaa uuden pyhien kierron, joka johdattaa kulkijan läpi koko pelastushistorian aina joulusta pääsiäisen kautta helluntaihin ja siitä eteenpäin kirkkovuoden päätökseen eli tuomiosunnuntaihin saakka.

Erot eri kirkkokuntien välillä: Luterilainen vs. ortodoksinen kirkkovuosi

Vaikka luterilainen kirkkovuosi alkaa adventista, kristikunnassa on myös toisenlainen perinne. Suomen ortodoksinen kirkko laskee kirkkovuoden alkavaksi aivan eri ajankohtana, nimittäin syyskuun ensimmäisenä päivänä.

Ortodoksisessa perinteessä syyskuun 1. päivä merkitsee uuden kirkkovuoden eli niin sanotun kirkollisen uuden vuoden alkua, joka juontaa juurensa Bysantin valtakunnan hallinnollisiin ja maataloudellisiin perinteisiin. Siinä missä luterilaisuus katsoo kohti joulun odotusta, ortodoksinen kirkkovuosi alkaa syyskuisesta luomakunnan päivästä.

Miten kirkkovuoden päivät ja juhlapyhät lasketaan?

Kirkkovuoden kalenteria laadittaessa pääsiäispäivästä lasketaan pyhiä taaksepäin aina esipaaston ensimmäiseen sunnuntaihin eli septuagesimaan asti. Pääsiäinen onkin kirkkovuoden liikkuva keskipiste, jonka ajankohta määrittää suuren osa kevättalven ja alkukevään pyhäpäivien paikoista.

Toisaalta syyskausi ja kirkkovuoden alkupuoli puolestaan lasketaan suoraan 1. adventtisunnuntaista alkaen. Tämä luo kirkkovuoteen kaksi erilaista rytmiä: syksy etenee jouluun vievän odotuksen ehdoilla, kun taas kevät rakentuu pääsiäisen ympärille.

Noin kokeneempikin kirkossakvijä saattaa joskus sekoittaa kalenterivuoden ja kirkkovuoden keskenään. On kuitenkin hyödyllistä muistaa, että kirkkovuosi tarjoaa aivan omanlaisensa henkisen kehyksen vuodenaikojen vaihtelulle.

Kirkkovuoden aloituksen vertailu kirkkokunnittain

Eri kristilliset kirkkokunnat mieltävät kirkkovuoden alkamisen eri tavoin. Seuraavassa vertailussa tarkastellaan luterilaisen ja ortodoksisen perinteen eroja.

Luterilainen kirkkovuosi

1. adventtisunnuntai (marraskuun loppu / joulukuun alku)

Keskittyy odotukseen ja Kristuksen syntymän valmisteluun (joulu)

Joulu ja loppiainen, josta edetään kohti pääsiäistä

Ortodoksinen kirkkovuosi

Syyskuun 1. päivä

Bysanttilainen perinne, liittyy läheisesti luomakunnan suojeluun

Syyskauden suuret juhlat, kuten Jumalansynnyttäjän syntymä

Seurakuntalaisen kokemus kirkkovuoden vaihtumisesta

Minna, 34-vuotias helsinkiläinen kirkkovuodesta kiinnostunut seurakuntalainen, huomasi usein sekoittavansa tavallisen kalenterin kirkollisiin pyhiin. Hänelle uuden kirkkovuoden alkaminen adventtina oli pitkään vain merkki siitä, että joulukoristeet voi kaivaa esiin.

Ensimmäisen kerran kun hän osallistui 1. adventtisunnuntain messuun aivan tietoisesti uuden kirkkovuoden alkuna, tunnelma kirkossa löi ällikällä. Virsi 'Hoosianna' ei ollutkaan vain joululaulu, vaan portti uuteen hengelliseen vuoteen.

Muutaman vuoden seurannan jälkeen Minna oppi hahmottamaan, miten kirkkovuosi rytmittää hänen omaa elämäänsä aivan eri tavalla kuin työtä ohjaava kalenterivuosi, tuoden syksyn pimeyteen selkeän odotuksen ja valon pilkahduksen.

Nykyään hän pitää kirkkovuoden alkua tärkeänä henkisenä rajapyykkinä, joka auttaa rauhoittumaan ennen kiireistä vuodenvaihdetta.