Onko fairy erisnimi?

Onko Fairy-tuotemerkki suomen kieliopin mukaan erisnimi?

Kyllä mä miellän Fairyn erisnimeksi. Se on niin syvällä mun kielessä, että en mä sano kaupassa ostavani astianpesuainetta. Mä ostan fairyä.

Muistan kun kävin just tiistaina, 14. toukokuuta, Kalevan Prismassa ja se vihreä pullo maksoi 2,85 euroa. Se on mun mielessä nimenomaan "se vihreä Fairy", ei mikään yleinen tiskiaine. Koko hylly voi olla täynnä muita merkkejä, mutta mun silmät hakee sen yhden. Se on enemmän kuin tuote, se on käsite.

Sama juttu Post-it-lapuilla. Kuka sanoo "tarralappu"? Tai Vichyllä. Mun suussa se on aina sitä sinistä Hartwallin pulloa, ei jotain kivennäisvettä yleensä.

Joo, kieliopillisesti ne on kai tavaramerkkejä, suojattuja nimiä. Mutta kun nimi sulautuu niin täysin osaksi arjen kieltä ja korvaa sen alkuperäisen sanan, niin onko sillä enää väliä. Mun mielestä se on silloin muuttunut jo erisnimestä melkein yleisnimeksi, vaikka se onkin yhden firman omaisuutta. Se on vaan niin.

Onko Linnunrata erisnimi?

Linnunrata. Onko se erisnimi? Aina mietin näitä, miten ihmeessä muistan kaikki säännöt. Voi luoja. No, lyhyesti: Kyllä, Linnunrata on erisnimi. Se on meidän oma galaksimme. Ei mikään mitä tahansa, vaan se meidän kotiuniversumimme. Mietin juuri, että miten ihminen edes pystyy näkemään oman galaksinsa ulkopuolelta, kun olemme itse siellä sisällä.

Yleisesti ottaen kaikkien tähtikuvioiden ja taivaankappaleiden nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Tämän olen oppinut kai peruskoulussa. Miten voikin unohtaa niin yksinkertaisen asian aina uudestaan? Esimerkiksi:

• Jupiter
• Venus
• Mars
• Otava
• Andromedan galaksi

Mutta sitten on ne muutamat, Aurinko, Kuu, Maa. Niiden kanssa on aina oma juttunsa. Ne on ne tyypilliset, joissa menee yleensä pieleen. Ovatko ne sitten erisnimiä vai eivät? Miten sen muistaa?

Aurinko, Kuu ja Maa ovat erisnimiä, kun niillä viitataan nimenomaan avaruuden paikannimiin. Eli kun puhutaan siitä meidän Auringosta tai siitä meidän Maasta. Kuten "Maa kiertää Aurinkoa" – molemmat isolla. Tai "Kuu paistaa kirkkaana yötaivaalla".

Jos taas sanon, että "taivaalla näkyy monta aurinkoa" tai "löytyi maata, jossa ei ole kuita", silloin ne ovat pienellä. Niissä kohdissa ne ovat yleisnimiä, eivät ne meidän omat konkreettiset avaruuden paikannimemme. Tämä selvennys auttaa, uskoisin.

Linnunrata on erisnimi. Tämä on siis selvä. Ja tämä sama sääntö pätee moneen muuhunkin taivaankappaleeseen. Ehkäpä nyt tämä asia jäi paremmin mieleen. Pitää muistaa nämä tulevaisuudessa, ettei tarvitse enää miettiä.

Onko Fairy neutraali?

Fairy ei ole neutraali. Se on lievästi emäksinen.

• pH lähellä ihoa: Sen pH-arvo on lähellä ihon luonnollista pH:ta.
• Hellävarainen: Siksi se on turvallinen ja hellävarainen iholle.

Tarkka pH vaihtelee hieman. Usein arvo on välillä 7.5–8.5. Täydellinen pH iholle on noin 5.5. Ero ei ole suuri. Siksi se ei aiheuta ärsytystä. Tämä tekee siitä sopivan päivittäiseen käyttöön.

Onko sodat erisnimiä?

Yön pimeys, hiljaisuus. Mietin niitä nimiä. Miksi jotain pitää nimetä niin tarkkaan ja toista taas ei.

Sodat, useimmat niistä, ovat yleisnimiä. Pienellä kirjaimella, juuri niin. Sota, taistelu. Ne ovat jotain, mitä tapahtuu, yleisiä käsitteitä. Ajatus, kunnes...

Sitten on ne, jotka saavat oman nimen. Kun puhutaan jostain tietystä, merkittävästä sodasta, siitä tulee erisnimi. Silloin se kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Esimerkiksi toinen maailmansota.

Se on kuin sinetti, muisto jostain ainutkertaisesta. Tuntuu oudolta, että sellaiselle tuhoisalle asialle annetaan niin virallinen nimi, melkein kuin kunnia.

Mietin, milloin asia muuttuu tarpeeksi tärkeäksi saadakseen oman nimen. Onko se, kun siihen liittyy tarpeeksi tuskaa, tarpeeksi ihmisiä? Vaikea ajatus näin yöllä. Paljon sellaista, mitä ei ymmärrä.

• Pieni alkukirjain: sota, konflikti, tappelu, kahakka. Nämä ovat yleisiä ilmauksia.
• Iso alkukirjain: talvisota, jatkosota, vietnaminsota, sisällissota (jos viittaa tiettyyn). Nämä ovat selkeästi rajattuja historiallisia tapahtumia.

Ja sitten eläimet. Ne ovat jotenkin paljon yksinkertaisempia. Siinä ei ole sellaista painolastia, kun antaa nimen. Eläinlajien ja -rotujen nimitykset ovat aina yleissanoja. Aina pienellä kirjaimella, vaikka ne kuinka upeita tai harvinaisia olisivat.

Kuten kissa, koira. Tai vaikkapa bengalin tiikeri, suomenhevonen. Se tuntuu loogiselta. Ne ovat luokkia, eivät yksittäisiä, ainutkertaisia tapahtumia. Miksi sodat sitten voivat olla molempia? Se hämmentää, tai ainakin tuntuu erilaiselta.

Ehkä kyse on siitä, että sodissa on aina jokin inhimillinen, historiallinen ulottuvuus. Ne eivät ole vain luonnonilmiöitä. Ne ovat tekoja, valintoja. Ja niitä me yritämme jotenkin nimetä ja ymmärtää, vaikka se tuntuisi mahdottomalta. Yöllä kaikki tuntuu niin paljon painavammalta.

Onko tuotemerkki erisnimi?

Tuotemerkit ovat erisnimiä. Aina iso alkukirjain. Sääntö.

Mitä muuta?

• Yritykset. Apple, S-ryhmä.
• Paikat. Valtiot, kaupungit, kadut. Suomi, Berliini, Mannerheimintie.
• Henkilöt. Etunimet, sukunimet. Myös lempinimet. Emma, Korhonen, Pipsa.
• Eläimet. Koirat, kissat. Musti.
• Juhlat ja tapahtumat. Juhannus, Qstock.
• Teokset. Kirjat, elokuvat, laulut. Sinuhe egyptiläinen.