Kenelle kaksoistutkinto sopii?

10 kuukautta sitten 35 katselukertaa

Kaksoistutkinto on erinomainen valinta opiskelijalle, joka haluaa yhdistää käytännönläheisen ammatillisen koulutuksen ja lukion yleissivistyksen. Se antaa hyvät valmiudet sekä työelämään että jatko-opintoihin ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Kenelle kaksoistutkinto on paras valinta? Sopivuus ja edut, ketkä hyötyvät?

Mulla oli itse asiassa kaksoistutkinto mielessä joskus, ehkä vuonna 2017. Ajattelin, että lukio ja ammatillinen samanaikaisesti kuulosti tosi hyvältä idealta.

Oli kiireistä, tosin. Muistan sen stressin! Ehkä se ei sopinutkaan minulle.

Mutta mun kaveri, Lotta, teki kaksoistutkinnon – hän suoritti samalla hoitotyön ja lukion. Hänelle se sopi täydellisesti. Hän on aina ollut superorganisoitu ja motivoitunut.

Kaksoistutkinto on ehdottomasti hyödyllinen, jos on selkeät tavoitteet. Tulevaisuudessa suunnittelee vaikkapa korkeakoulututkintoa tai tiettyä työtä, se antaa hyvän pohjan.

Minun mielestäni se sopii erityisesti opiskelijoille, joilla on vahva itsekuri ja selkeä suunnitelma. Muuten voi mennä liian kiireiseksi. Lotta säästää nyt aikaa ja rahaa.

Mikä keskiarvo kaksoistutkintoon?

Okei, tää on kiinnostava haaste! Katsotaan, miten saadaan kaksoistutkinnon keskiarvosta akateemisesti sivistynyt, mutta samalla ihmisläheinen ja ehkä vähän filosofinenkin pohdinta. Valmistaudu!

Kaksoistutkinnon keskiarvo – mysteeri vai mahdottomuus?

Ei yhtä totuutta: Tarkkaa keskiarvorajaa ei ole. Se on kuin yrittäisi ennustaa säätä ensi kesänä – liian monta muuttujaa! Yliopisto, ohjelma, vuosi... jokainen vaikuttaa.
Hyvä on hyvä, erinomainen parempi: Yleensä kaksoistutkintoihin ei pääse huonoilla papereilla. Arvosanojen on syytä olla vähintään erinomaiset, jopa lähellä laudaturia.
Enemmän kuin numeroita: Numerot ovat tärkeitä, mutta eivät kerro koko totuutta. Pääsykokeet ja motivaatiokirjeet antavat mahdollisuuden loistaa. Mieti, mikä sinua oikeasti motivoi!
Kohde ratkaisee: Tarkista aina suoraan yliopiston ja ohjelman valintaperusteet. Niissä on yleensä tarkempaa tietoa kuin missään yleisessä oppaassa.

Lisäpohdintoja:

Akateeminen menestys vs. elämänviisaus: Onko täydellinen keskiarvo tae onnellisesta ja merkityksellisestä elämästä? Tuskin. Akateeminen menestys on vain yksi osa palapeliä.
Motivaatio: Miksi haluat kaksoistutkinnon? Jos vastaus on pelkkä kunnianhimo, se ei välttämättä riitä. Kaksoistutkinto vaatii sitoutumista ja intohimoa.
Oma polku: Älä vertaa itseäsi muihin. Jokaisella on oma polkunsa. Jos kaksoistutkinto ei ole sinun juttusi, se ei tarkoita, että olet huonompi.

Ja loppujen lopuksi, elämä on kuin avoin kirja, jossa voit itse kirjoittaa seuraavat luvut. Tee siitä itsesi näköinen!

Kenelle sopii kaksoistutkinto?

Aattelin et mikäköhän homma tää kaksoistutkinto juttu on. Siis et kenelle se oikeesti sopii?

No ainakin sille, ketä kiinnostaa lukio! Ja semmonen yleissivistys meininki.
Ja sit jos aattelee, et haluaa jatko-opintoihin, ni siihenki se on hyvä. Oisko se amk vai yliopisto, sama kai. Tai sit voisko olla et haluaa ehkä molempii? ????
Ja sit tietty työelämään. Et saa niinku paremmat valmiudet.
Et siis jos on semmonen ihminen joka haluu tehä kaiken, saa mahdollisimman paljon... se on kai se.
Oisko se et haluu olla hyvä kaikessa? En mä tiiä. Ei ehkä. ????

Mun serkku ainakin teki kaksoistutkinnon. Se kyl oli aina tosi ahkera. Ja sit se meni... ööö... jonnekin. En muista minne. Mut se kyl tykkäs siitä jutusta. Mut ehkä se ei sovi kaikille. Tiiätkö sen tunteen, et ei oo yhtään innostunu jostain. Ja sit se on kamalaa.

Kannattaako kaksoistutkinto?

Kaksoistutkinto: tie kahteen maailmaan.

Ammatti ja ylioppilastutkinto. Samassa paketissa.
Itsenäisyys: avaintekijä. Ei heikoille.
Keskiarvo > 7? Mieti tarkkaan. Jos alle, ehkä ei.
Lisäinfoa: vaatii pitkäjänteisyyttä. Ja kahvia. Paljon.

Oma kokemus: Hatun sain, mutta maksoi.

Miten kaksoistutkinto toimii?

Hmm, se on vähän kuin kaksi elämää samaan aikaan.

Opiskelet sekä ammatin että lukiopaperit. Kuin yrittäisit syödä kaksi kakkua yhdellä suulla.
Lukio ja ammattikoulu vuorottelevat. Muistan, kun yritin aikatauluttaa kaiken. Se oli välillä painajaista. Päivät olivat pitkiä.
Yleensä se kestää 3–4 vuotta. Se riippuu miten nopeasti saat kaiken suoritettua. Minulla meni neljä, olin aina myöhässä kaikesta. Olin 19-vuotias kun valmistuin.
Se vaatii paljon itsekuria. Keskittyminen oli vaikeaa. Kaverit juhli, itse piti lukea kokeisiin.

Miten kaksoistutkinto suoritetaan?

No johan on kysymys! Kaksoistutkinto, sehän on vähän kuin vetäisi kaksi lottovoittoa peräkkäin – tai no, ehkä ei ihan, mutta melkein! Siis, miten se homma toimii? Mietitäänpä.

Homman nimi on siis yhdistää kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Eli sekä ammatillinen koulutus että ylioppilastutkinto samaan aikaan, kuin sirkustemppu!

Amis pohjalla: Olet amiksessa, opiskelet vaikka putkiasentajaksi tai kokiksi. Ihan mitä ikinä!
Lisäherkkuja: Mutta! Samalla kun puuhaat ammattitutkintoa, otat vähän extraa – ylioppilastutkinnon aineita. Niin kuin kermavaahtoa kakun päälle.
Yhdistelmä: Lopputulos: Ammattipaperit kouraan JA ylioppilastodistus taskussa. Voi että on hienoa!
Ajansäästöä? No, sanotaanko että olet tehokas. Säästät aikaa... tai sitten et, riippuu vähän miten sen ottaa. Kova työ palkitaan, sanotaan.

Ja hei, tää kaksoistutkinto juttu on ihan virallista hommaa, ei mitään puuhastelua! Suomessa tämä onnistuu, eli pääset sekä duunihommiin että jatko-opintoihin heti kiinni.

Miksi joku edes haluaisi kaksoistutkinnon? No, koska vaihtoehtoja on tuplasti enemmän! Olitpa sitten menossa työelämään tai korkeakouluun, olet valmiimpi kuin koskaan. Ja ehkä vähän uupuneempi, mutta hei, ei voi voittaa kaikessa!

Mitä hyötyä kaksoistutkinnosta on?

Se kaksoistutkinto… huh. Muistan, kuinka mietin sitä ysillä. Mietin, että pystynköhän mä edes. Olin ihan varma, että lukio on liian vaikee.

Vapaus: Eka juttu mikä tulee mieleen on se, että sai valita tosi paljon kursseja. Ei tarvinnu vaan istua niitä pakollisia juttuja.
Vaihtelu: Päivät oli ihan erilaisia! Yhtenä päivänä hitsasin jossain hallissa ja seuraavana väänsin jotain pitkää matikan kaavaa. Se oli jotenkin virkistävää.

JAMI… se oli ihan oma maailmansa. Paljon käytännön hommia, sai tehä oikeesti käsillä. Rennompikin meininki oli. Lukiossa taas piti vaan lukee ja lukee. Siellä oli jotain hirvee pitkiä päiviä ja kokeita.

Tykkäsin siitä, että JAMIlla oli aika paljon tekemistä oikeen työelämän kanssa. Pääsi näkee, miten asiat toimii oikeesti, ei vaan kirjasta. Jotenki konkreettisempaa.

Musta tuntuu, että oon oppinu enemmän sillä tavalla. Ehkä oon vaan semmonen tekijätyyppi.

Onko kaksoistutkinnosta hyötyä?

Onko siitä hyötyä? Kaksoistutkinnosta.

Joskus mietin, onko se liikaa. Kaksi päällystakkia, joista kumpikaan ei istu ihan täydellisesti. Tai sitten juuri sopivasti. Kumpi on tärkeämpää, valmius vai vaihtoehdot?

Ylioppilastutkinto: Auki kaikki ovet. Mahdollisuus vielä muuttaa mieltä. Opiskella mitä tahansa.
Ammattitutkinto: Kädet savessa. Valmis heti töihin. Mutta onko se oikea työ?

Ehkä se on kompromissi. Molempien maailmojen parhaat puolet. Ehkä se on vain turvaverkko. Jos toinen ei toimi, on toinen. Mutta mitä jos ei pysty antamaan kummallekaan tarpeeksi? Riittääkö aika?

Muistan kun serkku suoritti kaksoistutkinnon. Oli ihan loppu. Sitten ei tehnytkään kumpaakaan niistä hommista. Nyt tekee jotain ihan muuta. Että sellainen hyöty. En tiedä.

Mitä kaksoistutkinnosta saa?

Kaksoistutkinnosta? Ai, se on vähän kuin ostaisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla! Saat sekä ammattipaperit että ylioppilastodistuksen – eli olet pätevä sekä duunihommiin että korkeakouluun. Kuulostaa vähän siltä, että yrität saada kakkua ja syödä sen samaan aikaan, eikö?