Kuka on lapsi?

Okei, tässä tulee muokkaus henkilökohtaisella otteella, toivottavasti tykkäät:

Kuka oikeastaan on lapsi? Niin, kuka hän on?

Tiedätkö, oon aina miettinyt, mikä se lapsuus oikeastaan on. No, virallisesti kai se on niin, että lapsi on ihminen, joka ei oo vielä täyttänyt 18 vuotta. Alle kasitoistavuotias. Mutta onko se pelkkää ikää? Tuntuu, että siinä on paljon muutakin...

Muistan, kun serkkuni pikkuveli, silloin ehkä kymmenvuotias, sanoi jotain niin viisasta, että mä olin ihan ällikällä lyöty. Pieni ihminen, iso sydän ja vielä isommat ajatukset. Juuri silloin tajusin, että lapsuus on enemmän kuin numero.

Ja hei, jokaisella lapsella, ihan jokaisella, on tiettyjä oikeuksia. Onko se itsestäänselvyys? Ehkä, mutta mietitäänpä hetki.

• Ensinnäkin, tasa-arvo. Ei oo väliä, mistä lapsi tulee, mitä kieltä puhuu tai minkä värisiä vaatteita käyttää. Jokainen ansaitsee tulla kohdelluksi yhtä hyvin. Eikö se oo aika perusjuttu?
• Sitten syrjimättömyys. Mun mielestä ihan kauheeta, että maailmassa edelleen tapahtuu syrjintää, etenkin lapsia kohtaan. Ei pitäisi olla missään muodossa hyväksyttävää.
• Ja tärkeimpänä, se ehkä kliseisin, mutta silti aina yhtä tärkeä pointti: lapsen etu ensin. Jokaisessa päätöksessä, joka lasta koskee. Jokaisessa riidassa, jokaisessa suunnitelmassa. Onko se aina helppoa? Ei todellakaan. On monimutkaisia tilanteita, tiedän sen, mutta periaatteen pitäisi olla selvä. Lapsen etu ensin. Aina.

Mietin vaan, että kuinka usein me oikeasti pysähdytään miettimään näitä asioita. Ollaan niin kiireisiä omien juttujen kanssa, että unohdetaan ne pienet ihmiset ympärillä. Ja ne on kuitenkin niitä, jotka perivät tämän maailman. Eikö olis tärkeää, että heillä olisi mahdollisimman hyvä lähtökohta? Ehkä meidän pitäisi kaikki miettiä, mitä me voidaan tehdä, että jokainen lapsi saisi olla lapsi, ja kasvaa turvallisessa ja rakastavassa ympäristössä. Mitä sinä voit tehdä? Mäkin mietin.