Kuka suomalainen on?

Kuka suomalainen on? Kansalaisuus ja identiteetti

Pohdinta siitä, kuka suomalainen on, koskettaa meitä kaikkia ja herättää syviä kysymyksiä omista juuristamme. Kulttuuristen perinteiden ja yhteiskunnallisten arvojen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan yhteistä identiteettiämme paremmin. Tutustu aiheeseen tarkemmin välttääksesi väärinkäsityksiä ja oppia lisää suomalaisuuden eri puolista.

Kuka suomalainen on? Kansalaisuuden ja identiteetin monet kasvot

Kysymys suomalaisuudesta voi liittyä moneen eri tekijään, eikä siihen ole olemassa vain yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Suomalaisuus voi olla puhtaasti juridinen status, kielellinen ja kulttuurinen perintö tai sisäinen tunne ja kokemus omasta identiteetistä. Koska maailma muuttuu ja monimuotoistuu, myös käsitys siitä, kuka on suomalainen, laajenee jatkuvasti.

Suomalaisuuden ydin ei nykyään rajoitu vain tiettyyn syntyperään tai perinteiseen perimään. Se on elävä kokonaisuus, jota määrittelevät viralliset lait sekä yhteiskunnassa jaetut arvot, arjen tavat ja keskinäinen vuorovaikutus muiden täällä asuvien kanssa.

Virallinen ja juridinen määritelmä: Suomen kansalaisuus

Selkein ja yksiselitteisin tapa määrittää suomen kansalaisuus ja identiteetti on juridinen näkökulma, joka perustuu Suomen kansalaisuuteen. Suomen kansalaisuuden voi saada syntymän, ilmoituksen tai hakemuksen eli naturalisaation kautta. Virallisesti jokainen Suomen kansalainen on suomalainen riippumatta siitä, mikä hänen etninen tai kulttuurinen taustansa on.

Suomessa asuvista ihmisistä valtaosa on maan virallisia kansalaisia, mutta ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut tasaisesti. Esimerkiksi virallisten tilastojen mukaan ulkomaan kansalaisten osuus Suomen koko väestöstä oli hiljattain noin 7,7 prosenttia. Juridinen suomalaisuus antaa henkilölle täydet poliittiset ja yhteiskunnalliset oikeudet, kuten äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa sekä Suomen passin tuoman liikkumisvapauden.

Miten kansalaisuuden saaminen muuttaa tilastoja?

Vuosittain tuhannet Suomessa vakituisesti asuvat ulkomaalaiset saavat hakemuksesta Suomen kansalaisuuden. Yhden vuoden aikana myönnettyjen kansalaisuuksien määrässä saavutettiin uusi ennätys, kun peräti 14.168 henkilöä sai Suomen kansalaisuuden. Tämä muutos näkyy suoraan tilastoissa, joissa nämä henkilöt siirtyvät ulkomaan kansalaisista Suomen kansalaisiksi, vaikka heillä säilyy usein myös oman synnyinmaansa kulttuurinen identiteetti tai kaksoiskansalaisuus.

Kieli ja kulttuuri suomalaisuuden rakentajina

Monille kieli on suomalaisen identiteetin tärkein pilari. Suomen kieli ja ruotsi ovat maan virallisia kansalliskieliä, ja suurin osa väestöstä puhuu jotakin kotimaista kieltä äidinkielenään. Kieli ei ole vain viestintäväline - se kantaa mukanaan vuosisatojen aikana kehittynyttä kulttuuria, sanontoja, huumoria ja ajattelutapaa.

Tilastojen valossa suomen kielen asema enemmistön kielenä on vahva, mutta kielellinen maisema monipuolistuu vauhdilla. Vuoden lopussa suomea puhui äidinkielenään noin 83,5 prosenttia ja ruotsia 5,0 prosenttia väestöstä. Samaan aikaan vieraskielisten eli muiden kuin suomen, ruotsin tai saamen puhujien osuus oli noussut jo 11,4 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että suomalaisessa arjessa käytetään yhä enemmän useita eri kieliä rinnakkain.

Muutos on ollut nopeaa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa monikielisyys on osa tavallista elämää. Alueelliset erot ovat suuria - joissakin kunnissa vieraskielisten osuus on hyvin pieni, kun taas toisissa se ylittää reippaasti maan keskiarvon.

Sosiaalinen ja koettu identiteetti

Lopulta suomalaisuus on tunnekysymys ja sosiaalinen sopimus. Henkilö voi kokea olevansa suomalainen, jos hän on asunut maassa pitkään, omaksunut paikalliset elämäntavat ja kokee Suomen kodikseen. Identiteetti voi olla myös monitasoinen - ihminen voi olla ylpeästi suomalainen ja samalla kantaa mukanaan toisen maan kulttuurista perintöä.

Yhteisön hyväksyntä on toinen puoli sosiaalista identiteettiä. Nykyisessä Suomessa suomalainen kulttuuri ja perinteet määrittelevät yhä enemmän jaetut arvot - kuten tasa-arvo, luottamus viranomaisiin, rehellisyys ja luonnon kunnioittaminen - kuin ulkonäkö tai syntymäpaikka. Kun yksilö kokee kuuluvansa ryhmään ja yhteisö hyväksyy hänet jäsenekseen, suomalaisuus toteutuu käytännön elämässä.

Suomalaisuuden eri ulottuvuudet

Juridinen suomalaisuus

• Valtaosa vakituisesta väestöstä, ulkomaan kansalaisia on vain noin 7,7 prosenttia

• Suomen kansalaisuus ja virallinen passi

• Täydet poliittiset oikeudet, kuten äänioikeus vaaleissa

Kielellinen suomalaisuus

• Suomea puhuu äidinkielenään noin 83,5 prosenttia väestöstä

• Suomen tai ruotsin kielen puhuminen äidinkielenä tai vahvana käyttökielenä

• Oikeus asioida viranomaisten kanssa omalla kansalliskielellä

Kulttuurinen ja koettu suomalaisuus

• Ei yksiselitteisesti mitattavissa, vaihtelee yksilöllisen kokemuksen mukaan

• Yhteisten tapojen, arvojen ja elämäntyylin omaksuminen sekä sisäinen tunne

• Kuuluvuuden tunne yhteisöön ja osallisuus yhteiskunnan arjessa

Identiteetin löytäminen: Alin tarina

Ali muutti perheineen Irakista Suomeen ja perusti pienen yrityksen Tampereella. Aluksi hän tunsi olonsa ulkopuoliseksi, sillä kieli oli vaikeaa ja suomalainen kulttuuri tuntui etäiseltä ja hiljaiselta.

Hän yritti sulautua joukkoon puhumalla pelkkää suomea töissä, mutta pelkäsi tekevänsä virheitä ja vetäytyi usein sosiaalisista tilanteista. Ensimmäinen vuosi oli täynnä epävarmuutta ja yksinäisyyden hetkiä.

Käännekohta tapahtui, kun Ali osallistui paikallisen urheiluseuran vapaaehtoistoimintaan ja huomasi, että yhteinen tekeminen ei vaatinut täydellistä kielitaitoa. Hän alkoi ymmärtää suomalaista mutkatonta tapaa toimia luottamuksen varassa.

Kun Ali sai Suomen kansalaisuuden viiden vuoden asumisen jälkeen, hän tunsi olevansa täysivaltainen suomalainen. Hänelle suomalaisuus tarkoittaa nykyään turvallisuutta, rehellisyyttä ja aktiivista osallistumista oman asuinkaupunkinsa arkeen.