Mikä on helpoin kieli?

[Mikä on helpoin kieli]: Englanti vs ruotsi

Mikä on helpoin kieli opiskella herättää usein kysymyksiä kielitaidon hankkimisesta ja oikean aloituspisteen valitsemisesta. Oikean kielen valinta auttaa saavuttamaan tuloksia nopeammin ja tehostaa oppimista.

Mikä on helpoin kieli oppia?

Kielen oppimisen helppous riippuu aina siitä, mitä kieliä osaat jo ennestään ja millainen kielitaustasi on. Tämä kysymys mietityttää monia, jotka haaveilevat uuden taidon hankkimisesta, mutta siihen ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Esimerkiksi ruotsi, tanska, ranska, italia ja espanja ovat englantilaisille kaikista helpoiten opittavia kieliä. Niiden oppimiseen menee FSI:n listauksen mukaan 23-24 viikkoa, johon kuuluu 575-600 opiskelutuntia. Vaikeimmasta päästä löytyy englantilaisille vieraat arabian, japanin, korean ja kiinan kielet.

Miksi jotkut kielet tuntuvat helpommilta kuin toiset?

Kielen rakenteella ja omalla äidinkielelläsi on valtava merkitys sille, miten nopeasti uusi kieli tarttuu päähän. Kun opit kieltä, joka kuuluu samaan kieliperheeseen vanhojen kieltiesi kanssa, sanasto ja kielioppi tuntuvat heti tutummilta. Se on vähän niin kuin siirtyisi ajamaan manuaalivaihteisesta autosta toiseen samanlaiseen – perusteet ovat jo hallussa, vaikka vaihdekeppi olisikin hieman eri kohdassa.

Toisaalta kielissä, joissa on aivan täysin uusi kirjoitusjärjestelmä ja äännevalikoima, aloittaminen vaatii paljon enemmän työtä. Tässä kohtaa moni tosin unohtaa sen, että motivaatio ja päivittäinen altistus painavat usein enemmän kuin pelkkä kieliopin matemaattinen monimutkaisuus.

Viralliset arviot ja opiskelutunnit käytännössä

Yhdysvaltain ulkoministeriön alainen Foreign Service Institute (FSI) on luokitellut kielet sen mukaan, kuinka monta viikkoa ja tuntia niiden oppiminen vaajii englanninkieliselle oppijalle. Helpoimmat kielet oppia romaaniset ja germaaniset kielet vaativat sen noin 600 tunnin panostuksen, kun taas vaativimmat itämaiset kielet voivat viedä jopa nelinkertaisen määrän aikaa.

Mitä nämä luvut oikeasti tarkoittavat arjessa?

Nuo tunnit on laskettu intensiivisen opiskelun mukaan, eli kyseessä on käytännössä täyspäiväinen urakka. Jos opiskelet vain muutaman tunnin viikossa bussissa tai iltaisin sohvalla, kalenteriaika venyy luonnollisesti moninkertaiseksi. Siksi oma arki ja jaksaminen ratkaisevat sen, mikä kieli on sinulle lopulta se kaikkein helpoimmin omaksuttava.

Mikä merkitys omalla äidinkielellä on?

On tärkeää muistaa, että FSI:n listaukset on tehty englanninkielisestä näkökulmasta. Suomenkieliselle tilanne on monessa kohtaa aivan erilainen. Esimerkiksi ruotsi helppo kieli on suomalaisille pakollinen kouluaine, ja vaikka se tuntuisi joskus työläältä, sen sukulaisuus muiden pohjoismaisten kielten kanssa tekee siitä todellisuudessa hyvinkin saavutettavan. viro helppo kieli puolestaan on suomalaiselle sukulaiskieli, jonka sanastosta ja rakenteesta voi löytää paljon helpotusta, vaikka se ei suoraan kuuluikaan samoihin taivutuskategorioihin.

On tärkeää muistaa, että FSI:n listaukset on tehty englanninkielisestä näkökulmasta. Suomenkieliselle tilanne on monessa kohtaa aivan erilainen. Esimerkiksi ruotsi on suomalaisille pakollinen kouluaine, ja vaikka se tuntuisi joskus työläältä, sen sukulaisuus muiden pohjoismaisten kielten kanssa tekee siitä todellisuudessa hyvinkin saavutettavan. Viro puolestaan on suomalaiselle sukulaiskieli, jonka sanastosta ja rakenteesta voi löytää paljon helpotusta, vaikka se ei suoraan kuuluikaan samoihin taivutuskategorioihin.

Kielten vaativuusluokat ja opiskeluaika

Helpommat kielet (esim. ruotsi, espanja, italia)

23-24 viikkoa

Erinomainen valinta ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi

Sanaston määrä ja ääntämissäännöt

575-600 tuntia intensiivistä opiskelua

Vaikeammat kielet (esim. arabian, kiina, japani)

88 viikkoa tai enemmän

Vaatii pitkäjänteistä ja syvällistä sitoutumista

Täysin uudet kirjoitusmerkit ja poikkeavat äänteet

Yli 2200 tuntia työtä

Matin kokemus kielten opiskelusta

Matti, 32-vuotias helsinkiläinen ohjelmistokehittäjä, halusi oppia uuden kielen ilman suurempia paineita. Hän valitsi aluksi espanjan sen laajan levinneisyyden vuoksi.

Alkuvaiheessa hän törmäsi haasteisiin, kun verrien taipumiset ja poikkeukset tuntuivat sekavilta. Motivaatio meinasi lopahtaa heti ensimmäisen kuukauden aikana.

Matti päätti muuttaa taktiikkaansa ja otti käyttöön päivittäiset 15 minuutin lyhyet tuokiot sovellusten kautta sen sijaan, että olisi opiskellut tunteja kerrallaan.

Puolen vuoden jälkeen hän pystyi jo keskustelemaan perusasioista matkallaan Madridissa, mikä todisti, että säännöllisyys voittaa aina satunnaisen puristuksen.