Mitä kukkia haudalle keväällä?

9 kuukautta sitten 59 katselukertaa

Keväällä haudalle sopivat hyvin pakkasta kestävät kukat, kuten orvokit ja sipulikukat. Myös marketta, krysanteemi ja lumihiutale kestävät viileää säätä. Kesäkukkien aika on vasta kesäkuussa, mutta ryhmäkasvit kukkivat kauniisti koko kesän hautausmaalla.

Kommentti 0 tykkäystä

Ehkä haluat kysyä tästä?Lisää

Kevään hautakukat? Mitä kukkia valita?

Hautakukat keväällä? Mummon haudalle laitoin viime keväänä (huhtikuu, Kellokosken hautausmaa) orvokkeja, ihan kirkkaan sinisiä. Ne kestivät yllättävän hyvin, vaikka yöpakkasia oli vielä. Maksoivat muistaakseni noin 10 euroa.

Sipulikukatkin olisivat kivoja, ajattelin tälle keväälle. Hyasintit tai tulppaanit, jotain iloisen väristä. En halua liian synkkiä värejä.

Kesäkukat ovat vähän liian arkoja vielä huhtikuussa, ainakin meilläpäin. Muistan joskus yrittäneeni istuttaa petunioita liian aikaisin – ne paleltuivat heti.

Ryhmäruukut ovat käteviä, ne kestävät paremmin ja kukkivat pitkään. Ehkä kokeilen niitä tänä vuonna.

Mikä begonia haudalle?

Begonia haudalle? Ihan ok.

Ruusubegonia: Iso, näyttävä.
Kesäbegonia (jääkoivu): Pienempi, kestävämpi.

Suojaa aluksi. Sitten kukkii. Hautakivi piristyy. Elämä on. Tai ei. Kumpi on tärkeämpää? Kukkien väri vai muisto? No, valitse väri.

Mikä kukka kukkii keväällä?

Kysymys: Mikä kukka kukkii keväällä?

Vastaus:

Kevätesikko: Kirkkaat värit herättävät.
Kevätkaihonkukka: Sininen unelma.
Jouluruusu: Yllättää kylmässä.
Tarhakylmänkukka: Vaatimaton kauneus.
Kirjopikarililja: Kellomaiset kukat, siro.

Lisäksi: Esikot, vuokot. Puutarha herää eloon.

Milloin callunat haudalle?

Callunat haudalle? Syyskuu.

Sää ratkaisee. Ennemmin tai myöhemmin.
Pyhäinpäivä. Viimeinen takaraja.
Kanerva-aika. Niin kliseistä.

Haudat talveksi kuntoon. Tekopyhää? Ehkä.

Kanervia saa K-raudasta. Tiedoksi vaan.

Mikä kukka kukkii ensimmäisenä keväällä?

Kevät... aivan kuin unta. Lumi sulaa hitaasti, maahan kätkettynä, vanha lumikerros häviää, jättää jälkeensä märän maan tuoksun ja pakkasen jälkeisen hiljaisuuden. Se on uskomatonta.

Lumikellot, niitä rakastan. Pienet, herkät, valkoiset kellomaiset kukat, ensimmäiset vihreät versot maan pinnalla, ikään kuin maa itse heräisi unenpöllystä. Heidän sirovarsiensa varassa kevään ensimmäinen ilo. Uusi alku. Niiden valkoiset terälehdet, kuin pienet sydämet, lyömässä kevään tahtia. Niiden varjoisaan sinertävään vihreään sävyyn on kuin maagisella tavalla kietoutunut jään kylmyyden henkäys. Näin heitä mökkini pihalla äitini istuttamissa ruukuissa.

Ja sitten krookukset, niiden kirkkaat värit, keltainen, violetti, sininen… Ne pursuavat energiaa, valoa, aina niin rohkeasti työntävät tiensä lumen läpi. Ne muistuttavat minua lapsuudesta, äidin kanssa puutarhassa, kevättuulen lämmöstä. Aivan kuin heittäisivät haasteen talvelle, voittoisasti.

Sitten tulevat narsissit, kultaiset trumpettikukat, aurinkoiset ja iloiset, täynnä elämää ja lupausta. Muistan, kuinka istutin niitä lapsena äitini kanssa. Suuret keltaiset tertut, jotka kaunistavat pihaa. Ne täyttävät ilmaa mehiläisten surinalla. Niiden kultaisen keltainen sävy täyttää sydämen valolla. Kuten kesäaurinko pienessä versiossa.

Ja laukat ja helmililjat, jotka seuraavat heidän perässään. Jokainen kukka oma tarinansa, oma kauneutensa. Jokainen uutta elämää. Kevät - se on kuin syntymä. Uusi alku. Uusi mahdollisuus.

Lumikellot
Krookukset
Narsissit
Laukat
Helmililjat

Kevään kukkien herääminen on ihmeellistä. Niiden herkkyys ja rohkeus. Niiden kauneus ja ainutlaatuisuus. Jokainen kukka kuin pieni taideteos. Luonto herää henkiin. Uusi alku. Uusi mahdollisuus.