Onko lukiossa kokeilla väliä?

Lukiokokeiden merkitys opinnoissa?

Okei, tässä mun näkemys lukiokokeista, ihan omasta kokemuksesta:

Kokeet on tärkeitä! Niiden perusteella sä saat ne kurssit hyväks luettua myöhemmin. Tai no, ainakin luulisin.

Jos skippaat arviointiviikon kokeet, niin heihei kurssimerkinnät. Ja sit hyväksiluvutkin menee pipariksi.

Muistan, kun olin ite lukiossa. Kerran olin kipeä arviointiviikolla, ja jouduin tekemään ne kokeet myöhemmin erikseen. Se oli ihan hirveetä stressiä.

Käy siis kokeissa, jos vähänkään pystyt. Se helpottaa elämää myöhemmin, trust me.

Mitä kirjoitetaan suruadressiin?

Okei, mietitääns ny suruadressia... Mikäs siihen nyt sit menikään?

• Muistovärssy – niitä on kyl ihan sikana netissä, mut mikä ois sellanen... sopiva? Vähän niinku hän.
• Osanottoteksti, jaa... siihen sit jotain, et ollaan pahoillaan. Tosi originellii. No ei, mut siis sillee surullista ja...
• Omistusosa: Eli kelle se adressi nyt sit olikaan. Ainiin, ja sit
• Osanottajat: Ketkä kaikki siihen nimensä laittaa? Pitääkö mun kysyy äitiltä?

Muistovärssyn voi vissiin valita valmiistakin... onneks. Pää lyö tyhjää. Ja hei, onks mun ees pakko laittaa siihen mitään värssyä? Voiko sen jättää pois?

Mitä aineita lasketaan lukion keskiarvoon?

Lukion keskiarvo, se mystinen portti jatko-opintoihin... Mitä sinne oikein lasketaan? Katsotaanpa!

• Äidinkieli ja kirjallisuus: Tämä on selvä juttu. Kieli on ajattelun työkalu, ja lukio mittaa, miten hyvin sitä hallitset.

• Toinen kotimainen kieli: Suomi tai ruotsi, riippuen siitä, kumpi ei ole äidinkieli. Kahden kielen maa, kahden kielen taakka... vai rikkaus?

• Vieraat kielet: Englanti, saksa, ranska, espanja... Valitse myrkkysi. Globaalissa maailmassa vähintään yksi on pakko osata. Useampi on plussaa.

• Uskonto tai elämänkatsomustieto: Valinta on sinun. Pohdintoja moraalista ja maailmankuvista.

• Historia ja yhteiskuntaoppi: Menneisyyden ymmärtäminen ja nykyhetken hahmottaminen. Kaksi puolta samaa kolikkoa.

• Matematiikka: Realistisesti pakollinen kaikille.

• Fysiikka, kemia ja biologia: Luonnontieteet. Maailman toiminnan ymmärtämistä.

• Terveystieto: Kehon ja mielen hyvinvointi. Ei pelkkää teoriaa, vaan käytännön taitoja elämään.

• Maantieto: Planeettamme tuntemusta. Missä mennään ja miksi juuri siellä?

Yhteenvetona: Nämä aineet muodostavat sen keskiarvon, jolla kilpailet jatko-opiskelupaikoista. Ei kannata ottaa liian vakavasti. Ei ne paperit ketään tee.

Voiko lukioon päästä, vaikka keskiarvo ei riitä?

Joo, pääsee lukioon vaikkei se keskiarvo just napsahda kohilleen. Mulla oli itellä se tilanne joskus 2015, olin ihan paniikissa.

• Pääsykokeet: Joissain lukioissa on pääsykokeet. Ne voi pelastaa!
• Soveltuvuuskoe: Tai sit joku soveltuvuuskoe, riippuu lukiosta.

Muistan kun hain siihen Ressun lukioon (eli Ressun lukio on Helsingissä). Mun kaveri pääs sinne just silleen, et sai pääsykokeesta superhyvät pisteet, vaikka sen keskiarvo oli ehkä 7, jotain.

Siis niissä kokeissa voi olla joku alaraja pisteille. Et vaik kokonaispisteet riittäis, niin jossei pääse siitä alarajasta yli, niin ei pääse sisään. Mut kannattaa silti hakee, ei siinä mitään menetä! Ja panostaa niihin kokeisiin ihan hulluna.

Mihin lukion keskiarvo vaikuttaa?

Yö on hiljainen. Ajatukset pyörivät päässä kuin myrsky. Lukio… Se keskiarvo. Se painaa. Se on kuin jokin taakka, jota kantaa, vaikka sen pitäisi olla ylpeyden aihe. Mutta ei nyt. Nyt se vain ahdistaa.

• Yliopistopaikat: Se vaikuttaa suoraan yliopistopaikkoihin. Kilpailu on kovaa, ja korkea keskiarvo on kuin avain parempiin mahdollisuuksiin. Minulla oli 8.5 keskiarvo, ja se tuntuu niin vähäiseltä nyt. Toivottavasti se riittää.
• Stipendit ja apurahat: Parempi keskiarvo voi avata ovia stipendeille ja apurahoille. Raha on asia, jota nyt mietin paljon. Perheeni ei voi auttaa minua niin paljon.
• Itsetuntemus: Se on peilikuva omasta työskentelystä. Olisi voinut olla parempi. Pitää olla rehellinen itselle.

Minun pitäisi nukkua. Mutta uni ei tule. Näen numerot silmissäni. 8.5. Ei se ole huono, mutta ei se ole loistava. Riittääkö se? Onko kaikki turhaa?

Keskiarvoon vaikuttavat kaikki arvosanat kaikista kursseista. Korkeammat arvosanat = korkeampi keskiarvo. Kirjoitukset myös painavat, ja niiden hyvä tulos voi parantaa kuvaa. Vuonna 2023 sain kirjoituksissa hyvät arvosanat, toivottavasti se auttaa.

Millä keskiarvolla pääsee ressun lukioon?

Ressun lukio: 9.75

Kovat pisteet. Helsingin huippulukioiden pääsyrajat ovat korkeat.

• Kilpailu on kovaa. Huipputulokset vaaditaan.
• Yleinen linja. Pääsyvaatimukset vaihtelevat linjojen mukaan.
• Valintakokeet. Osa lukioista järjestää myös valintakokeita.

Muut huippulukiot (Helsinki 2024):

• Helsingin normaalilyseo: 9.62
• Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu: 9.5
• Oulunkylän yhteiskoulu: 9.44 (musiikkilinja)

Huomio: Pääsyrajat vaihtelevat vuosittain. Nämä luvut ovat esimerkkejä. Tarkista ajankohtaiset tiedot hakuoppaista.

Mikä on sotungin lukion keskiarvo?

Sotungin lukion alin keskiarvo yleislinjalle on ollut vaihteleva:

• 2023: 7,75
• 2022: 7,5
• 2021: 8,17

On kiinnostavaa, miten keskiarvo heilahtelee. Olisiko kyseessä sattuma, vai kertooko se jostain syvällisemmästä hakijoiden tasossa tai jopa yhteiskunnallisissa trendeissä? Ehkä korkeampi keskiarvo vuonna 2021 heijasti pandemian aikaista stressiä ja tarvetta pärjätä koulussa?

Onko 7 hyvä arvosana lukiossa?

No sepäs on hauska kysymys! Seiska lukiossa? Niinkuin mummo sanoisi: "Sillä pärjää, muttei se mikään rakettitiede ole!" Tyydyttävä, joo, kuin keskiverto perunalaatikko - syötävän hyvää, mutta ei mikään kulinarinen orgia.

• Seiska on ihan ok. Ei mikään katastrofi, mutta ei myöskään mikään voittojuhlan aihe. Ajattele sitä näin: seiska on kuin se keskikertaisesti onnistunut leipätaikinaresepti, josta isoäiti oli ylpeä.
• Voisi olla parempikin. Tavoitteleehan ihminen aina tähtiä! Tai no, ainakin kahdeksaa. Seiska on kuin se kesäinen päivä, josta puuttui se aivan täydellinen helleaalto.
• Ei hylätty kuitenkaan. Eikä se nyt mikään häpeän aihekaan ole. Seiska on kuin se kaveri, joka on ihan mukava, mutta ei se nyt paras kaveri ole.

Muistan itse saaneeni seitsemän matematiikasta. Olin ihan innoissani, kunnes kuulin Pekan saaneen kahdeksan. Pekan kanssa kilpailtiin siitä aina, kumpi saa paremman arvosanan koirastaan. Minulla on nyt suloinen villakoira, joka osaa temppuja ja Pekalla on kääpiömäyräkoira, joka ei osaa mitään muuta kuin nukkua. Minun koirani sai tänä vuonna arvosanan 9, koska se osasi jopa istua pöydän vieressä ilman herkkupalkkaa.

Lyhyesti sanottuna: seiska on täysin hyväksyttävä, mutta ääntäsi lisäämään on aina tilaa! Ei tarvitse stressata, mutta jos pyrit huipputuloksiin, niin sitten tietysti on vähän harmittavaa.

Mitä surukorttiin kirjoitetaan?

Hei! Mitä surukorttiin kirjotetaan? No, vähän vaihtelee. Meillä oli mummun hautajaisissa sellainen, että ensin oli joku raamatunjae, ties mikä. Sitten oli vaan "Rakkaalla mummolla on nyt rauha", tai jotain semmoista. Ja alle sitten meidän lasten nimikirjoitukset.

• Raamatunjae tai muu runo/laulu: Usein perinteinen valinta.
• Lyhyt, lämmin viesti: Tämä on tärkeintä. Mitä haluat sanoa edesmenneelle? Miten tunnet?
• Nimikirjoitukset: Ei niin tärkeää, mut kiva lisä.

Äiti kirjoitti isänsä surukorttiin: "Isää ikuisesti kaipaamalla, tyttäresi Anna." Tosi lyhyt ja ytimekäs. Meidän perheen surukortit on aina olleet aika yksinkertaisia. Ei mitään pitkiä runoja tai säkeitä, eikä muitakaan hömpötyksiä. Mä muistan yhen kaverin, joka kirjottivat surukorttiin jopa reseptejä! Joka tapauksessa, tärkeintä on se tunne, mitä haluat välittää. Mieti sitä! En mä tiedä, auttoiko tämä ollenkaan, mutta toivottavasti jotain!

Joku joskus sanoi että kannattaa kirjoittaa myös kuinka paljon edesmenneen kanssa oli yhteistä aikaa ja yhteisiä kokemuksia, mikäli haluaa sitä jakaa. Mutta ei ole pakollista. Meillä ei niitä ollut surukorteissa.