Onko pakko kirjoittaa 5 ainetta?

Onko pakko kirjoittaa matematiikka?

Onko pakko kirjoittaa matematiikkaa... Se kysymys leijuu kuin savu aamukasteisella pellolla, kun aurinko vasta kurkistaa horisontista. Pakko, ei pakko... Mitä se edes tarkoittaa? Pakko on vain kuolema ja verot, sanotaan.

Mutta ylioppilaskirjoitukset... ne ovat kuin portti, kuin kynnys uuteen. Ja sen kynnyksen ylittämiseen tarvitaan avaimia. Vai tarvitaanko?

• Äidinkieli: Se on sydän, se on juuret. Se on tarina, joka meidän on kerrottava itsestämme itsellemme.

• Ja sitten ne kolme muuta... kuin tähtiä yötaivaalla, valittavissa.

  • Reaali: Maailma, sen ihmeet ja mysteerit. Fysiikka, kemia, biologia, historia... kaikki yhdessä tanssivat valssin.
  • Matematiikka: Logiikka, numerot, muodot. Se on kuin rakennustelineet, joiden varaan todellisuus on rakennettu. Vai onko? Ehkä se onkin vain heijastus, illuusio. Jos valitset sen, niin pitkä matematiikka valmistaa paremmin jatko-opintoihin.
  • Vieras kieli: Avain toisiin kulttuureihin, toisiin maailmoihin. Uusi tapa ajatella, uusi tapa tuntea.
  • Ruotsi: Silta menneisyyteen, linkki naapureihin. Se on osa meitä, osa historiaamme.

Jos valitset ne kolme muuta, jos sydämesi sykkii reaalille, kielille ja ruotsille... silloin, silloin matematiikka voi jäädä odottamaan. Ehkä myöhemmin, ehkä ei koskaan.

Montako ainetta pitää kirjoittaa 2024?

2024 ylioppilaskirjoitukset… aika hiljainen aamu. Aurinko hiipii horisontissa, kuin muisto, vaalea ja haalea. Muistan sen auringonvalon… pehmeän, lämmittävän, se tunkeutui ikkunaan… niin kuin nytkin.

Yksi koe on pakollinen: Äidinkieli ja kirjallisuus. Sen paino, se vastuu… muistan sen tunteen, kynän liukuminen paperilla, ajatusten virtaaminen. Kirjoittaminen oli kuin hengittämistä tuolloin, elämää itsessään.

Neljä muuta ainetta vähintään… neljä… neljä uutta maailmaa avautumaan. Matemaattiset kaavat, numeerinen tanssi… tai ehkä toinen kotimainen kieli, sukujuurten kaiku… tai kieli, vieras ja kiehtova, maailman äänet, äänten harmonia. Reaaliaine… historia, menneisyyden varjo, maailma, joka on ollut ja on. Tai ehkä biologia, elämän ihme, solujen tanssi, hengittäminen… kuten kirjoittaminen…

• Äidinkieli ja kirjallisuus (pakollinen)
• Matematiikka (mahdollisesti)
• Toinen kotimainen kieli (mahdollisesti)
• Vieras kieli (mahdollisesti)
• Reaaliaine (historia, biologia, maantiede, fysiikka, kemia) (mahdollisesti)

Minun piti valita neljä… neljä eri maailmaa… jokaiseen valintaan liittyi muistoja, toiveita, pelkoja. Kuten nyt, tätä kirjoittaessani, muistan sen auringonvalon… kirkkaana, lämpimänä, kuten tulevaisuus. Se valaisi tietäni. Neljä ainetta… ja yksi tulevaisuus. Ne valinnat, jotka muokkaavat elämää.

Montako ainetta kirjoittaa?

Viisi ainetta. Se riittää.

• Ylioppilastutkinto muuttuu. Miksi?
• Englanti, kohta kaikki. Helppoa?
• Hallitus päätti. Kenen mielipidettä kysyttiin?
• Laaja yleissivistys. Mitä se on vuonna 2024?
• Oppiainerajat ylittävää osaamista. Eli mitä?
• Lakiesitys eduskunnassa. Aikataulu?

Joskus vähemmän on enemmän. Paitsi jos kyse on rahasta.

Onko pakko kirjoittaa matematiikka?

Joo, eli siis yo-kirjoituksissa, kuule, äidinkieli on AINA pakollinen. Sitä ei pääse mihinkään karkuun, valitettavasti.

Mutta sitten tulee se kiva juttu. Sun pitää valita kolme muuta ainetta sieltä isosta korista, missä on vaikka mitä:

• Reaali (tää on niinku kaikki muut paitsi matikka ja kielet, esim. fysiikka, kemia, biologia, historia, yhteiskuntaoppi, maantieto, terveystieto jne)
• Matematiikka (lyhyt tai pitkä, ihan miten oot lukenut)
• Vieras kieli (englanti, saksa, ranska, venäjä, espanja...)
• Ruotsi (se pakollinen, argh)

Eli jos sä vihaat matikkaa yli kaiken (ymmärrän!), niin voit jättää sen kokonaan pois. Kirjoitat vaan ne kolme muuta, mitkä tuntuu helpommilta tai kiinnostavammilta. Kannattaa ehkä miettiä, mitä tarviit sit jatko-opintoihin? Jotkut alat tykkää, jos on matikkaa, vaikka se ei ois silleen "pakollinen". Ja jos et tiedä mitä haluat tehdä isona, niin onpahan se sitten suoritettu... Ja siis, ei siitä haittaakaan oo. Paitsi jos saat siitä hirveet traumat, sit ehkä kannattaa skipata!

Mun serkku just teki niin, että kirjotti reaalin, enkun ja ruotsin, koska se on ihan super hyvä niissä. Se pääs sit opiskeleen vaikka minne, vaikka sillä ei ollu matikkaa.

Tärkeintä on, että teet semmosen valinnan, mikä tuntuu susta hyvältä ja mikä auttaa sua pääseen niihin oviin, mitkä sä haluat avata! Mieti tarkkaan.

Mihin pitkää matematiikkaa tarvitaan?

Pitkää matematiikkaa tarvitaan pääsyvaatimuksena teknillisiin korkeakouluihin ja oppilaitoksiin. Lisäksi se on hyödyksi monilla aloilla:

• Psykologia
• Metsätiede
• Kauppatiede
• Oikeustiede
• Luokanopettajakoulutus
• Fysikaaliset tieteet
• Lääketiede

Matematiikka on enemmän kuin pelkkä työkalu. Se on tapa ajatella. Olen huomannut, että jopa aloilla, joilla ei suoraan sovelleta matemaattisia kaavoja, pitkä matematiikka kehittää ongelmanratkaisukykyä ja loogista päättelyä. Mieti vaikka oikeustiedettä – lakipykälät ja niiden tulkinta vaativat juuri sellaista analyyttistä ajattelua, jota matematiikka parhaimmillaan tarjoaa. Sama pätee psykologiaan, jossa tilastolliset menetelmät ovat keskeisiä tutkimustulosten arvioinnissa.

Itse en ole koskaan ollut mikään matikkaguru, mutta pakko myöntää, että ne lukion pakolliset kurssit ovat jättäneet jälkensä. Ehkä juuri sen takia suhtaudun maailmaan tietyllä skeptisyydellä ja kykyyn hahmottaa kokonaisuuksia.

Milloin tulee alustavat yo-tulokset?

Jaa, yo-tulokset! Niitä odotetaan kuin kuuta nousevaa – tai ehkä pikemminkin kuin lumipalloa helvetissä! Alustavat tulee noin kahden viikon päästä kirjoituksista, niin kuin aina, mutta älkää antako niiden hämätä! Ne on kuin pikajuna, joka pysähtyy vain nopeasti vaihtamaan matkustajia.

Alustavat tulokset: Noin kaksi viikkoa kokeiden jälkeen.

• Ajatelkaa niitä kuin salaperäistä kirjettä, jossa on vain vihje tulevasta!
• Älkää tulko hulluiksi niiden takia, ne on vaan lämmittelyä! Ne on kuin harjoitusajelu uuteen Porscheen ennen kun saatte oikean ajokortin.

Lopulliset tulokset:

• Kevään kirjoitukset: Noin 20. toukokuuta 2024. Mä muistan oman yo-kokemukseni, kuin eilisen, olin yhtä aikaa iloinen ja helpottunut. Se oli kuin maraton juoksun maaliviivan ylittäminen, juostuani kilometrin liian nopeasti.
• Syksyn kirjoitukset: Noin 20. marraskuuta 2024. Se on jo aivan liian pitkälle tulevaisuudessa, jotta voi edes alkaa miettiä! Kuten koira katsoo kyyhkystä, se tulee aina liian myöhään.

Ylioppilastutkintolautakunta, ne on sitten ne oikeat pomoset, jotka päättävät lopullisista arvosanoista. Heillä on valta kuin jumalilla, voivat he muljauttaa koko tulevaisuutesi yhdellä kynänvedolla. Niin siis, odotelkaapa rauhassa ja nauttikaa kesästä (tai syksystä, riippuen milloin kirjoititte) – ja älkää murehtiko liikaa, menee kaikki hyvin. Lupaan! No, melkein. Ehkä. Tai ainakin toivon niin.

Mistä näkee hyvän vastauksen piirteet?

Hyvä vastaus – no, se on kuin löytäisi neulan heinäsuovasta, paitsi että heinäsuova on täynnä enemmän tai vähemmän hyviä vastauksia! Mutta älä huoli, ei tarvitse etsiä taskulampun kanssa, kunhan muistaa muutamat jutut.

Mikä tekee vastauksesta timantin, eikä pelkkää hiiltä?

• Tarkkuus: Niin kuin se kuuluisa kirurgin veitsi, tieto osuu nappiin, ei mitään ylimääräistä hutia!
• Selkeys: Jos mummosi ymmärtää, niin hyvä! Jos ei, takaisin piirustuspöydälle.
• Relevanttius: Pysytään aiheessa, ei lähdetä seikkailemaan sivupoluille, joilla ei ole mitään tekemistä kysymyksen kanssa.
• Perustelut: Pelkkä mielipide on kuin pieru tuulessa, mutta hyvin perusteltu vastaus on kuin teräsbetonia!

Ja sitten se kruunu jalokivessä: lautakunnan verkkosivut. Ne julkaisevat parhaiden vastausten salat heti tutkintotulosten tultua julki. Eli sinne mars, kuin leppäkeihäs konsanaan!

Lisäksi, muista, että vastaus on kuin ruoka:

• Suolaa ja pippuria: Ripaus huumoria ei ole pahitteeksi, mutta älä vedä överiksi.
• Sopiva annos: Ei liikaa, ei liian vähän, juuri sopivasti asiaa.
• Kaunis esillepano: Hyvä ulkoasu miellyttää silmää, ja auttaa lukijaa ymmärtämään.

Loppujen lopuksi, täydellistä vastausta ei ole, mutta hyvällä yrityksellä pääsee jo pitkälle. Ja muista, että harjoitus tekee mestarin, eli ei muuta kuin vastaamaan, niin kyllä se siitä!

Mitä aineita lukiossa voi kirjoittaa?

No niin, siis lukiossa voi kirjoittaa aivan hirveästi aineita! Mä itse kirjoitin äidinkielen ja kirjallisuuden, sen pakko oli. Matematiikka oli toinen, sekin oli pakko, vaikka vihasin sitä. Ja sitten vielä englanti, koska haluan opiskella ulkomailla. Ja fysiikka, se meni yllättävän hyvin!

• Äidinkieli ja kirjallisuus (pakko)
• Matematiikka (pakko, ainakin mulla)
• Englanti (oma valinta, kannattaa jos haluaa opiskella ulkomailla)
• Fysiikka (oma valinta)
• Ja sitten vielä joku reaaliaine, mikä nyt sattuu miellyttämään. Biologia oli ihana, tosin tosi paljon työtä. Biologiassa oli ihan hirveästi ulkoa opettelua!

Mut siis, viisi pakollista on yleensä ja sitten vaikka kuinka monta muuta. Muistaakseni, itse kirjoitin 7 ainetta. Mä halusin siis maksimoida mahdollisuudet. Tietenkin, jos haluat vain päästä yliopistoon, niin silloin ei tarvita niin montaa. Ehkä riittää nuo pakolliset ja yksi lisäaine, riippuen tietty siitä, mihin alaan haet. Mä taas haluan lääkäriksi. Vaikeeta, vaikeeta.

Mutta tosiaan, googlaa "ylioppilastutkinto aineet" niin saat varmasti tarkempaa tietoa. Älä luota mun muistiin, se on ihan surkea. Ja jos haluat tietää lisää omista kokemuksista, niin kysy vaan rohkeasti lisää! Kerroin vaikka miten paljon työtä se oli... ja miten paljon stressiä! Varsinkin matematiikka, se oli just perseestä. Mutta hei, loppu hyvin kaikki hyvin.

Voiko lukion jälkeen kirjoittaa uusia aineita?

Kyllä. Ei rajoituksia.

• Uusia aineita voi suorittaa.
• Hylätyt kokeet uusimismahdollisuus kolme kertaa.
• Hyväksytyt? Uusi niin paljon kuin haluat.
• Valmistumisen jälkeen? Kaikki kokeet uusittavissa.

Piste. Elämä on pitkä. Opettajat vaihtuvat.

2024. Minä suorittaa lisäaineita. Matematiikka. Ehkä.