Pitääkö Ahvenanmaalla opiskella suomea?

Pitääkö ahvenanmaalla opiskella suomea: Ruotsi vs englanti

Moni pohtii, pitääkö ahvenanmaalla opiskella suomea virallisen asioinnin ja arjen sujumisen vuoksi. Paikallisen kieliympäristön ymmärtäminen auttaa hahmottamaan alueen koulutusvalintoja ja kulttuurisia käytäntöjä oikein. Selkeä käsitys vallitsevasta kielitilanteesta ehkäisee väärinkäsityksiä ja auttaa hahmottamaan maakunnan opiskelumahdollisuuksia manner-Suomeen verrattuna.

Onko suomi pakollinen kieli Ahvenanmaalla?

Lyhyt vastaus on: ei, Ahvenanmaalla ei ole pakko opiskella suomea. Toisin kuin manner-Suomessa, jossa ruotsi on pakollinen oppiaine kaikille oppilaille (niin kutsuttu pakkoruotsi), ahvenanmaan kieli-itsehallinto laki takaa maakunnalle oikeuden päättää omasta koulutusjärjestelmästään. Ruotsi on Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli ja samalla koulujen ensisijainen opetuskieli.

Tämä kielellinen itsehallinto on herättänyt paljon keskustelua vuosikymmenten aikana. Vaikka monet ahvenanmaalaiset valitsevat suomen kielen vapaaehtoisesti, mitään laillista velvoitetta sen osaamiseen tai opiskeluun ei ole. Tämä saattaa tuntua hämmentävältä, jos on tottunut manner-Suomen kaksikieliseen arkeen. Mutta Ahvenanmaalla kielellinen identiteetti on tiukasti ruotsinkielinen.

Suomen kielen opetus peruskoulussa ja lukiossa

Peruskoulussa suomi on tarjolla valinnaisena kielenä. Useimmissa kouluissa suomen kielen opiskelu ahvenanmaalla on mahdollista aloittaa 5. luokalla, jolloin se rinnastetaan muihin vieraisiin kieliin, kuten saksaan tai ranskaan. Tilastojen valossa suomi on edelleen suosituin vapaaehtoinen kieli, mutta sen suosio on kokenut pientä laskua viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi vuonna 2014 noin 30 prosenttia ahvenanmaalaisista yläkoululaisista jätti kaikki vapaaehtoiset kieliopinnot kokonaan väliin. ^[1]

Muutos lukio-opinnoissa

Vielä 2000-luvun alussa suomi oli pakollinen aine Ahvenanmaan lukioissa, mutta tästä vaatimuksesta luovuttiin vuonna 2007. Nykyään lukio-opiskelijat voivat valmistua ja suorittaa ylioppilastutkinnon ilman yhtäkään suomen kielen kurssia. Tämä muutos tehtiin, jotta opiskelijoille jäisi enemmän tilaa muiden kansainvälisten kielten, kuten espanjan tai saksan, opiskeluun. Monet kuitenkin valitsevat suomen edelleen, jos he suunnittelevat muuttoa manner-Suomeen jatko-opintojen perässä.

Noin 80 prosenttia ahvenanmaalaisista nuorista suuntaa jatko-opintoihin Ruotsiin. Tämä on ymmärrettävää. Kun opetuskieli on sama ja kulttuuri lähellä, kynnys lähteä Tukholmaan tai Uppsalaan on huomattavasti matalampi kuin lähteä opiskelemaan suomeksi Helsinkiin tai Turkuun. Vain noin 20 prosenttia valitsee manner-Suomen korkeakoulut, ja heistäkin suurin osa hakeutuu ruotsinkielisiin opinnoihin Åbo Akademiin.^[3]

Kielellinen todellisuus Maarianhaminan kaduilla

Noin 5 prosenttia Ahvenanmaan 30 000 asukkaasta puhuu suomea äidinkielenään.^[4] Tämä tarkoittaa, että Maarianhaminassa voi toisinaan kuulla suomea kaupoissa tai ravintoloissa, mutta asiointi hoituu lähes poikkeuksetta ruotsiksi. Jos kumpikaan osapuoli ei osaa toisen kieltä, vaihdetaan usein englantiin. Tämä on uusi trendi erityisesti nuoremman sukupolven keskuudessa.

Nyt tulee se yllättävä fakta - vaikka suomen kieli ahvenanmaan kouluissa on vahvasti läsnä, monet nuoret kokevat englannin puhumisen helpommaksi. Olen itse huomannut Maarianhaminassa vieraillessani, että paikalliset nuoret saattavat vastata suomenkieliseen kysymykseen kohteliaasti englanniksi, vaikka he olisivat lukeneet suomea koulussa vuosia. Kielioppi hallitaan, mutta puhumisen rutiini puuttuu täysin. Kerron tästä lisää myöhemmin, kun käsittelemme kielen käyttöä käytännössä.

Miksi suomi ei ole pakollista?

Ahvenanmaan kielellinen asema perustuu vuoden 1921 Kansainliiton päätökseen ja vuoden 1991 itsehallintolakiin. Näiden säädösten tehtävänä on suojella ahvenanmaalaista kulttuuria ja kieltä. Pakollinen suomen kieli koetaan usein uhkana tälle autonomialle. Itsehallinnon näkökulmasta on tärkeää, että jokainen ahvenanmaalainen voi elää koko elämänsä - kehdosta hautaan - käyttäen vain ruotsia.

Silti - ja tässä on monelle suomalaiselle nieleskeltävää - moni ahvenanmaalainen kokee suomen kielen osaamisen hyödylliseksi. Se ei ole velvollisuus, vaan työelämän työkalu. Erityisesti turismi ja kauppa manner-Suomen kanssa vaativat kielen ymmärtämistä. Ahvenanmaa onkin tavallaan kielellinen saari, joka tasapainoilee vahvan ruotsalaisen kulttuuriperinnön ja suomalaisen valtiollisen yhteyden välillä.

Kielivaatimusten vertailu: Ahvenanmaa vs. Manner-Suomi

Ahvenanmaan koulut

• Ruotsi on ainoa ja pakollinen opetuskieli kaikilla tasoilla
• Yleensä englanti (A1), aloitetaan usein 3. luokalla
• Täysin valinnainen aine peruskoulussa ja lukiossa
• Suurin osa (n. 80%) suuntaa Ruotsin yliopistoihin

Manner-Suomen koulut

• Suomi tai ruotsi asuinkunnasta riippuen
• Useimmiten englanti, kokeiluja jo 1. luokalta alkaen
• Pakollinen aine (pakkoruotsi suomenkielisille)
• Pääasiassa kotimaan korkeakoulut

Mikaelin tarina: Kun kouluoppi ei riittänyt Helsingissä

Mikael, 17-vuotias opiskelija Maarianhaminasta, halusi haastaa itsensä ja haki kesätöihin helsinkiläiseen kahvilaan. Hän oli lukenut suomea vapaaehtoisena aineena 5. luokalta asti ja pärjännyt kokeissa hyvin.

Ensimmäisenä työpäivänä todellisuus iski vasten kasvoja. Mikael yritti tilata lounasta suomeksi, mutta kiihtynyt puhekieli ja erilaiset murteet tekivät ymmärtämisestä mahdotonta. Hän tunsi olonsa typeräksi ja ahdistuneeksi.

Mikael tajusi, että kouluopetus keskittyi liikaa kielioppiin ja säännöllisiin verbeihin, ei elävään kieleen. Hän päätti vaihtaa strategiansa ja alkoi kuunnella suomalaista räp-musiikkia ja katsoa uutisia suomeksi joka ilta.

Kolmen kuukauden kuluttua Mikael pystyi palvelemaan asiakkaita suomeksi ilman paniikkia. Hänen suomen kielen taitonsa parani enemmän yhden kesän aikana kuin kuuden kouluvuoden aikana, mikä opetti hänelle, että kieli vaatii jatkuvaa käyttöä, ei vain kirjoja.