Voiko olla kaksi koulupaikkaa?

Okei, tässä tulee muokattu versio tekstistä, yritin saada siihen semmosen “kahvikupposen ääressä jutellaan” -fiiliksen:

Voiko olla kaksi koulupaikkaa?

No voi hitsi, voiko vai? Muistan, kun itelläkin joskus pyöri mielessä ihan sama juttu! Siis, miten siistiä olisikaan opiskella kahta ihan eri juttua samaan aikaan? Mutta heti perään iski se “mutta…”-momentti. Onko se edes mahdollista?

Sehän riippuu ihan hirveesti, eikö? Jos opiskelee vaikka jotain etänä ja toinen on lähiopetuksessa, niin ehkä, EHKÄ siinä vois olla jotain järkeä. Mutta että kaksi täysipäivästä tutkintoa… huhhuh. Pitäis varmaan olla joku aikakone tai ainakin kyky kloonata itsensä.

Mä ajattelen, että se aikataulujen synkkaaminen on se ihan ykkösjuttu. Jos ne lukukaudet on vähän limittäin tai jotain, niin ehkä siinä vois olla joku sauma. Mulla oli kaveri, joka opiskeli avoimessa yliopistossa samalla kun oli töissä. Ei ehkä ihan sama asia, mutta pointti on, että se vaatii ihan järkyttävän paljon itsekuria ja suunnittelua.

Ja toisaalta… eikö se vähän veisi fiilistä niistä opinnoista? Jos joutuu koko ajan juoksemaan pää kolmantena jalkana, niin ehtiikö sitä edes nauttia siitä oppimisesta? Onko se sen arvoista? Retorisia kysymyksiä, tiedän. Mutta mietin vaan, että stressi voi olla aika kova.

Oon kyllä kuullut tarinoita tyypeistä, jotka on tehneet tohtorin tutkinnon ja samalla jotain ihan muuta. Mutta ne on sellaisia superihmisiä, joilla on varmaan joku salainen aikakone. Tai sitten ne ei nuku. Joka tapauksessa, jos sen aikoo tehdä, niin pitää olla tosi hyvä motivaatio ja tosi hyvä syy. Muuten ehkä kannattaa keskittyä yhteen juttuun kerrallaan ja tehdä se kunnolla. Mutta hei, kuka minä olen sanomaan? Jos joku haluaa yrittää, niin go for it! Rohkeus palkitaan, eikös se niin mene? 😉