Kuka määräsi, että kristinusko on ainoa sallittu Rooman uskonto?

Keisari Theodosius I ja Rooman valtionuskonto

Rooman valtakunnan uskontohistoria koki suuren muutoksen 300-luvulla uuden virallisen säädöksen myötä. Monet pohtivat, kuka määräsi että kristinusko on ainoa sallittu rooman uskonto ja miten se vaikutti kansalaisiin. Tämän historiallisen päätöksen ymmärtäminen auttaa hahmottamaan Euroopan kulttuurisen ja uskonnollisen kehityksen perustaa sekä vanhojen pakanallisten perinteiden päättymistä.

Kuka määräsi, että kristinusko on ainoa sallittu Rooman uskonto?

Rooman keisari Theodosius I määräsi 300-luvun lopussa kristinuskosta Rooman valtakunnan ainoan virallisen ja sallitun uskonnon. Tämä historiallinen muutos tapahtui vaiheittain pitkän prosessin kautta, jota edelsivät keisari Konstantinuksen tekemät merkittävät uskonnolliset uudistukset.

Kristinuskon aseman muutos 300-luvulla

Vielä 200-luvun lopussa kristinusko oli Rooman valtakunnassa virallisesti kielletty uskonto, ja kristittyjä vainottiin toisinaan ankarasti. Tilanne muuttui kuitenkin perusteellisesti 300-luvun kuluessa, kun keisarit alkoivat suosia kirkkoa ja liittää sen osaksi valtion hallintorakennetta.

Konstantinus Suuri ja uskonnonvapaus

Konstantinus Suuri teki kristinuskosta sallitun uskonnon 300-luvun alussa. Hän salli kristinuskon harjoittamisen muiden uskontojen rinnalla, mikä lopetti viralliset vainot ja loi pohjan kirkon ja valtion tiiviimmälle yhteistyölle.

Theodosius I ja Thessaloniken edikti

Vaikka Konstantinus teki kristinuskosta sallitun, vasta keisari Theodosius I astui ratkaisevan askeleen pidemmälle 300-luvun lopussa. Vuonna 380 annetun Thessaloniken ediktin myötä milloin kristinusko tuli rooman ainoaksi uskonnoksi sai selkeän vastauksen, ja perinteiset pakanalliset rituaalit kiellettiin vähitellen kokonaan.

Muutoksen seuraukset Rooman yhteiskunnalle

Siirtyminen monijumalaisuudesta kristinuskoon muutti syvästi Rooman valtakunnan kulttuuria, lainsäädäntöä ja armeijaa. Rooman valtakunnan uskontohistoria 300-luvulla oli keskeinen tekijä siinä, miten uusi uskonnollinen järjestys vakiintui käytännön tasolla.

Konstantinuksen ja Theodosiuksen rooli kristinuskon historiassa

Keisari Konstantinus Suuri ja keisari Theodosius I sekoitetaan usein keskenään, vaikka heidän toimensa poikkesivat merkittävästi toisistaan.

Konstantinus Suuri

• Tekee kristinuskosta sallitun uskonnon muiden rinnalla
• 300-luvun alku
• Lopettaa kristittyjen vainot ja antaa kirkolle etuoikeuksia

Theodosius I (Valittu)

• Määrää kristinuskon ainoaksi sallituksi valtionuskonnoksi
• 300-luvun loppu
• Kielletään pakanuus ja tehdään kristinuskosta pakollinen valtionuskonto

Historiallinen muutos antiikin Roomassa

Mika, historian opiskelija Helsingissä, pohti tenttiin lukiessaan, miksi moni sekoittaa keskenään keisari Konstantinuksen ja Theodosiuksen päätökset Rooman uskonnonhistoriassa.

Aluksi hän ajatteli virheellisesti, että Milanon edikti teki kristinuskosta heti ainoan valtionuskonnon, vaikka todellisuudessa se vain laillisti uskonnon.

Tutustuttuaan 300-luvun lopun lähteisiin ja Thessaloniken ediktiin hän ymmärsi eron: laillistaminen ja ainoaksi valtionuskonnoksi pakottaminen tapahtuivat eri vuosikymmeninä eri keisarien toimesta.

Tämä oivallus auttoi häntä hahmottamaan kirkon ja valtion suhteen kehitystä antiikin lopulla paljon tarkemmin.