Kuka oli 20 markan setelissä kuva?

Kuka oli 20 markan setelissä kuva? Virallinen tieto arkistosta

Kuka oli 20 markan setelissä kuva on yleinen rahahistoriaan liittyvä kysymys, joka herättää mielenkiintoa maamme menneitä vuosikymmeniä ja kansallista identiteettiä kohtaan.
Tämän asian selvittäminen auttaa ymmärtämään setelisuunnittelun taustoja sekä tunnistamaan rahoissa esiintyviä merkittäviä suomalaisia henkilöitä. Tutustu virallisiin tietoihin välttääksesi väärinkäsityksiä ja oppiaksesi lisää setelin historiasta.

Viimeinen 20 markan seteli ja sen historia

Suomen viimeisessä ja tunnetuimmassa 20 markan setelissä oli kirjailija Väinö Linnan kuva. Tämä ikoninen sinisävyinen seteli otettiin virallisesti käyttöön vuonna 1993, ja se säilyi suomalaisten jokapäiväisessä käytössä aina siihen asti, kunnes maa siirtyi yhteisvaluutta euroon vuonna 2002.

Setelin mitat olivat tarkalleen 142 kertaa 69 millimetriä, mikä teki siitä helposti käsiteltävän ja lompakkoon sopivan.

Tätä nimenomaista setelimallia painettiin sen elinkaaren aikana kaikkiaan 80200000 kappaletta, mikä kertoo sen valtavasta merkityksestä suomalaisessa käteisliikenteessä. Se täytti suuren käytännön aukon 10 ja 50 markan seteleiden välissä. Monille meistä - myös itselleni - tämä seteli edusti uuden aikakauden modernia muotoilua, joka poikkesi selvästi vanhemmista, perinteisimmistä rahoista.

Väinö Linna setelissä - Taustat ja valokuvaan liittyvä salaisuus

Päätös kuvata Väinö Linna uudessa setelissä syntyi pian kirjailijan kuoleman jälkeen, sillä hänen katsottiin edustavan syvällisesti suomalaista identiteettiä ja sodanjälkeistä jälleenrakennuksen aikakautta.
Setelin etupuolella komeileva muotokuva perustuu Studio Kuvasiskojen ottamaan ikoniseen valokuvaan. Kuvaan liittyy kuitenkin erikoinen ja pitkään vaiettu yksityiskohta.

Ollakseni aivan rehellinen, kaikki ei sujunut setelin valmistuksessa täysin oppikirjan mukaan. Suomen Pankki nimittäin käytti Margit Ekmanin ottamaa valokuvaa alun perin ilman asianmukaista lupaa, ja kaiken huipuksi kuva päätyi seteliin peilikuvana eli väärin päin. Kun virhe lopulta huomattiin, asia sovittiin hiljaisuudessa ja tekijänoikeuksien omistajalle maksettu korvaus nousi 100000 markkaan. Tämä vastasi noin 17000 euroa, mikä oli siihen aikaan poikkeuksellisen suuri summa pelkästä valokuvan käyttöoikeudesta.

Tämä moka maksoi suunnittelijoille työtunteja. Tunteja, joita he varmasti viettivät miettien, miten näin pääsi käymään. Se kuitenkin osoittaa, että jopa kaikkein tarkimmin valvotuissa prosesseissa voi tapahtua inhimillisiä erehdyksiä.

Setelin visuaalinen ilme ja Tammerkosken kansallismaisema

Setelin ulkoasu oli moderni yhdistelmä klassista grafiikkaa ja uudenlaisia turvatekijöitä. Etupuolen hallitsevana värinä oli syvä sininen, jota täydensivät keltaiset ja vihreät pohjasävyt.
Taustalla näkyi tyyliteltyä tähtipölyä ja oikeassa yläkulmassa loisti optisesti muuttuva turvahologrammi, joka vaikeutti väärennösten tekemistä.

Setelin kääntöpuoli oli omistettu teolliselle perinnölle ja kirjailijan elämäntyölle. Sinne valittiin kuva-aiheeksi Tampereella sijaitseva Tammerkosken tehdasmaisema ja historiallinen Satakunnansilta.
Tämä valinta oli erittäin symbolinen. Linna itse työskenteli nuoruudessaan Finlaysonin puuvillatehtaalla juuri tuon saman kosken rannalla, joten maisema kietoutui saumattomasti yhteen hänen henkilöhistoriansa ja kirjallisten teostensa kanssa.

Salainen mikroteksti - Kaunokirjallisuutta lompakossa

Harva setelin käyttäjä tuli koskaan ajatelleeksi, että hän kantoi mukanaan pientä palaa suomalaista kirjallisuushistoriaa. Tämä osa herättää yleensä suurinta hämmästystä tietokilpailuissa.

Setelin oikeassa yläreunassa olevassa painatuksessa, joka paljain silmin näytti vain harmittomalta harmaalta tahralta tai graafiselta kuviolta, luki todellisuudessa mikrotekstillä pätkä Väinö Linnan kuuluisimman romaanin lopusta.

Kyseessä on Tuntematon sotilas -teoksen aivan viimeiset rivit. Suurennuslasilla tarkasteltuna setelistä voi erottaa sanat, jotka päättyvät kuuluisaan lauseeseen: Aika velikultia. Tämä tekee kahdenkymmenen markan setelistä tiettävästi ainoan suomalaisen setelin, johon on koskaan virallisesti painettu kaunokirjallista tekstiä.

Vuoden 1993 setelisarjan pienimmät setelit vertailussa

10 markkaa

• Hiihtäjälegenda ja olympiavoittaja Paavo Nurmi
• Kansallinen ja perinteinen vihreä
• Helsingin Olympiastadionin profiili ja torni
• 138 kertaa 69 millimetriä

20 markkaa (Suositeltu keräilykohde)

• Kirjailija ja akateemikko Väinö Linna
• Moderni ja raikas sininen
• Tammerkosken tehdasmaisema ja Satakunnansilta Tampereella
• 142 kertaa 69 millimetriä

50 markkaa

• Arkkitehti ja muotoilija Alvar Aalto
• Tyylikäs ruskea ja harmaa
• Finlandia-talo valkoisine julkisivuineen
• 142 kertaa 69 millimetriä

Antin löytö: Vanhan säästölipaan yllätys

Antti, 45-vuotias helsinkiläinen historian harrastaja, löysi edesmenneen isoisänsä ullakolta vanhan peltisen säästölipaan. Lipas oli lukossa, eikä avainta löytynyt mistään, mikä aiheutti aluksi suurta turhautumista ja päänvaivaa.

Hän yritti avata lukkoa meisselillä ja pinnillä lähes tunnin ajan, kunnes metalli antoi vihdoin periksi. Lipas ei kuitenkaan ollut täynnä kultaa, vaan pelkkiä vanhoja paperilappuja ja pölyä.

Tarkempi tutkimus osoitti, että kyseessä oli nippu käyttämättömiä vuoden 1993 sarjan seteleitä. Antti tajusi suurennuslasia käyttäessään, että kyseessä olivat virheettömät 20 markan setelit, joiden mikroteksti oli täysin luettavissa.

Löytö sisälsi 15 sileää seteliä, joiden nimellisarvo oli aikoinaan 300 markkaa. Nykyään näiden keräilyarvo numismaattisilla markkinoilla on moninkertainen, ja ne muistuttavat Anttia ajasta ennen euroa.