Mikä voi aiheuttaa keuhkokuumeen?

Mikä voi aiheuttaa keuhkokuumeen: Bakteeri vai virus?

Monet erilaiset mikrobit osoittavat, mikä voi aiheuttaa keuhkokuumeen aikuisilla. Tämän vakavan hengitystieinfektion taustalla on usein joko bakteeri- tai virusinfektio, jotka vaativat täysin erilaiset hoitomenetelmät. Aiheuttajan tunnistaminen auttaa saamaan oikeaa hoitoa ajoissa ja välttämään vakavat jälkitaudit.

Mikä voi aiheuttaa keuhkokuumeen?

Keuhkokuumeen taustalla voi olla useita eri tekijöitä, ja sen tarkka aiheuttaja riippuu ihmisen iästä, yleiskunnosta sekä ympäristöstä. Tavallisimmin keuhkokuumeen eli pneumonian laukaisevat samat virukset ja bakteerit, jotka ovat vastuussa myös tavallisista ylähengitystietulehduksista ja keuhkoputkentulehduksista.

Vuosittain erittäin suuri määrä ihmisiä sairastuu tähän tautiin, ja diagnoosien määrä kasvaa tyypillisesti syksystä kevääseen epidemiapiikkien aikana. Ennen taudin varsinaista puhkeamista potilaalla on usein ollut pitkittynyt flunssa tai muu hengitystieinfektio, joka on heikentänyt limakalvojen puolustuskykyä ja sallinut mikrobien edetä syvälle keuhkokudokseen. Muista kuitenkin, että yksittäistä varmaa syytä on vaikea nimetä pelkkien keuhkokuumeen esioireet perusteella.

Bakteerit keuhkokuumeen aiheuttajana

Aikuisten keuhkokuume on useimmissa tapauksissa bakteeriperäinen, ja se alkaa usein hyvin äkillisesti korkealla kuumeella ja horkkamaisilla oireilla. Yleisin ja merkittävin yksittäinen keuhkokuumeen aiheuttaja on pneumokokkibakteeri, viralliselta nimeltään Streptococcus pneumoniae.

Tilastojen valossa pneumokokki aiheuttaa noin puolet kaikista aikuisten keuhkokuumeista.^[1] Toiseksi yleisin bakteeriperäinen syy on mykoplasma, joka esiintyy Suomessa tyypillisesti laajempina epidemioina noin seitsemän vuoden sykleissä. Kun bakteeri pääsee leviämään keuhkorakkuloihin, ne täyttyvät tulehdusnesteellä ja mädällä, mikä tekee hengittämisestä kivuliasta ja vaikeuttaa hapen saantia. Bakteeriperäisen tulehduksen hoito vaatii käytännössä aina lääkärin määräämän antibioottikuurin, useimmiten penisilliiniä.

Muistan elävästi urani alkuvuosilta potilaan, joka yritti sinnikkäästi potea pneumokokin aiheuttamaa keuhkokuumetta kotona pelkällä buranalla. Hänen ihonsa oli muuttunut harmahtavaksi, ja pelkkä sängystä nouseminen sai hänet haukkomaan henkeään. Kun kuuntelin hänen keuhkojaan stetoskoopilla, sieltä kuului niin voimakas rohina ja kuplahtelu, että se kuulosti melkein kiehuvalta vedeltä. Siinä hetkessä pelko ja turha pitkitetty odottelu vaihtuivat välittömään sairaalahoidon tarpeeseen. Tulehdus oli jo niin pitkällä, että happisaturaatio oli laskenut vaarallisen alas, mikä vaati viikon osastohoidon ja suonensisäiset antibiootit.

Virukset keuhkokuumeen aiheuttajana

Virukset voivat aiheuttaa keuhkokuumeen joko suoraan itsenäisesti tai toimimalla esitulehduksena, joka raivaa tien myöhemmälle bakteeri-infektiolle. Erityisesti lapsilla virukset ovat huomattavasti yleisempiä keuhkokuumeen laukaisijoita kuin aikuisilla.

Tavallisimmat syylliset virusperäisen keuhkokuumeen taustalla ovat influenssavirukset, koronavirus SARS-CoV-2 sekä RSV eli respiratory syncytial virus. Kolmasosassa aikuisten bakteerikeuhkokuumeista on todettu olevan myös jokin virus osallisena samaan aikaan. V^[2] irusperäinen keuhkokuume kehittyy usein hitaammin ja sen oireet, kuten kuiva yskä ja lievä kuume, voivat aluksi muistuttaa tavallista rajua flunssaa. Antibiootit eivät tehoa viruksiin, joten hoito keskittyy levon lisäksi oireiden lievittämiseen, ellei kyseessä ole vakava tapaus, joka vaatii viruslääkkeitä tai lisähappea.

Elämäntavat ja suorat riskitekijät keuhkoissa

Se, mistä voi saada keuhkokuumeen, ja miten herkästi hengitysteihin päätyneet mikrobit aiheuttavat varsinaisen keuhkokuumeen, riippuu suuresti keuhkojen omasta paikallisesta puolustuskyvystä. Tietyt elämäntavat vaurioittavat tätä puolustusta suoraan ja pysyvästi.

Tupakointi on yksi merkittävimmistä itsenäisistä riskitekijöistä, sillä se lamaa keuhkoputkien värekarvojen toiminnan ja aiheuttaa jatkuvaa kroonista tulehdustilaa kudoksissa. Kun värekarvat eivät pysty puhdistamaan limaa ja mikrobeja pois hengitysteistä, bakteerien on huomattavasti helpompi tarttua soluihin ja lisääntyä. Myös passiivinen tupakointi ja sähkösavukkeiden käyttö altistavat keuhkoja vaurioille heikentäen solujen kykyä torjua infektioita. Mitä pidempään ja runsaammin ihminen on tupakoinut, sitä korkeammaksi nousee riski sairastua vaikeisiin, jopa tehohoitoa vaativiin keuhkoinfektioihin.

Netti on pullollaan oppaita, joiden mukaan vain ketjupolttajat ovat vaarassa. Se on harhaluulo. Olen nähnyt klinikoilla ihmisiä, jotka polttavat vain muutaman savukkeen viikonloppuisin, ja silti heidän keuhkojensa itsepuhdistusmekanismi on ollut aivan solmussa. Kun tällainen ihminen saa ärhäkän kausi-influenssan, tauti painuu keuhkoihin paljon helpommin kuin täysin savuttomalla ystävällä. Puolustuskyvyn murenemiseen ei tarvita vuosia jatkunutta aski päivässä -tahtia.

Bakteeri- ja viruskeuhkokuumeen tärkeimmät erot

Bakteeriperäinen keuhkokuume

• Vaatii aina lääkärin määräämän antibioottihoidon tulehduksen nujertamiseksi
• Korkea kuume, voimakas horkka, limainen ja rusehtava yskä, pistävä rintakipu
• Alkaa usein hyvin äkillisesti ja rajusti, jolloin vointi heikkenee tunneissa
• Pneumokokkibakteeri, epidemiavuosina myös mykoplasma

Virusperäinen keuhkokuume

• Oireenmukainen hoito, lepo ja nesteytys; antibiootit eivät tehoa
• Kuiva ja ärsyttävä yskä, lievää tai kohtalaista kuumetta, lihassärkyä, yleistä väsymystä
• Kehittyy yleensä asteittain useamman päivän aikana flunssan pitkittyessä
• Influenssavirukset, koronavirus SARS-CoV-2 tai RSV-virus

Kallen opetus: Pitkittyneen flunssan aliarviointi

Kalle, 45-vuotias helsinkiläinen rakennusinsinööri, sairastui marraskuussa tavalliseen flunssaan. Hän yritti sinnikkäästi jatkaa töitä työmaalla kylmässä syyssäässä, vaikka yskä paheni päivä päivältä ja rintaan pisti lievästi.

Kalle ajatteli selviävänsä pelkällä levolla viikonloppuna ja joi kuumaa mehua, mutta sunnuntaiyönä kuume nousi yllättäen lähes 40 asteeseen. Hän heräsi siihen, että hampaat löivät loukkua rajusta vilunväristyksestä.

Maanantaina Kalle ei päässyt enää ylös sängystä ilman voimakasta huimausta ja hengenahdistusta. Hänen vaimonsa vei hänet lääkäriin, jossa keuhkoröntgen paljasti laajan tulehduksen vasemmassa keuhkolohkossa.

Kalle joutui viideksi päiväksi sairaalaan suonensisäiseen antibioottihoitoon. Täydellinen toipuminen työkuntoon kesti lopulta kuusi viikkoa, mikä opetti hänelle hengitystieinfektioiden ja levon merkityksen.

Tämä teksti on tarkoitettu vain yleisen tiedon tarjoamiseen eikä se korvaa ammattimaista lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. Yksilölliset terveystilanteet ja oireet vaihtelevat merkittävästi. Käänny aina pätevän terveydenhuollon ammattilaisen puoleen ennen kuin teet terveyttäsi, lääkitystäsi tai hoitosuunnitelmaasi koskevia päätöksiä. Jos koet vakavia oireita, kuten voimakasta hengenahdistusta tai rintakipua, hakeudu välittömästi hätähoitoon.